muistin tänää yhen jutun mitä en ois halunnu muistaa.... osin halunu unohtaa koko jutun.... halusin jatkaa elämää niinku sitä ei ois koskaa tapahtunukkaa...... mut ehkä mun on parempi muistaa etten tee sitä koskaa toiste... ainakaa niitten tiettyjen tyyppian seurassa..... toisaaltaa tuski siit on mitää pelkoo..... enää...... ne tyypit oli mul tärkeitä...... mut en tiiä onks enää........ joskus ne oli mulle kaikeist tärkeintä... mut nyt must tuntuu et mua ei kiinnosta vähääkä mitä ne tekee....ja en mä oikeestaa oo niitte kaa enää missää väleiskäs...... ei ol puhuttu parii kuukautee mitää....ja tuski enää koskaa puhutaa muutaku pakon edessä..... noooh aika muuttuu ja muuttaa kaike mukanaa... niin se menee.... mut toivon ettei se muuta silti ihan kaikkee......etten joudu menettää uudestaa ketää niit tärkeet tyypppii ku mun äiti oli mul sillo joskus ku olin pieni...... onhan siit aikaa ja mä olin niin pieni sillo et en mä oikeestaa muista siitä mitää..... jotenki vaa tuntuu et äitdin kuoleman myötä osa musta katos.......noo oon perjaattees jo päässy siitä yli ja mul on paljo muuta..... harmittaa vaan pari juttuu mitä oon tehny..... ja pari juttuu mitä en tehny sillo ku siihe oli mahdolisuus.... ehkä nyt ois kaikki toisin jos oisin aikoinaa tajunnu pari yksi kertats asiaa.....nooh elämä jatkuu muista mä mun tekemät virheet tai en...... ehkä mä en oo vaa oo antanu itteleni aikaa hyväksyy kaikkee sitä mitä mun elämäs on tapahtunu... ehkä mä oon vaa halunnu unohtaa ne.......ymmärtämättä sillo etten koskaa voi unohtaa niitä......