Ensiksi pitää mainita että tämä kyseinen piano on Yamaha CP-60M, joka on elektro-akustinen tarkoittaen sitä että tämä ei ole digitaalinen vaan elektronisesti vahvistettu akustinen soitin... sama periaate kuin sähkökitarassa. Erona aikaisempaan ja legendaarisempaan CP-70 Electric Grand versioon on se että tämä on kyseisen CP-pianosarjan ainoa pystypiano-versio ja saundissa on myöskin muotoilun takia hieman eroa. Miinusta se että tässä on flyygelitatsin sijasta pystypianon mekaniikka, mutta plussana se että toisin kuin 73-koskettimiston CP-70, tässä on 76-kosketinta. Erona sekin että tämä kuuluu myöhempään uudistettuun mutta erittäin huonosti menestyneeseen 80-luvun M-sarjaan jossa on Miditys! Tässä pianossa on oikeat Yamahan vasarat ja muu mekaniikka täysin vastaavat kuin akustisessakin, mutta toisin kuin normaali akustinen tämä on suunniteltu keikkapianoksi kuten isoveljensä. Koska ääni on vahvistettu elektronisesti, niin akustiselle vahvistukselle ei ole tarvetta eli äänilauta on poistettu ja kieliä on yksi vähemmän per kosketin. Hauskinta tässä on se että koskettimisto taipuu alas sisään kuljetusta varten. Painoa tosin on silti 95kg joten keikkailu tuskin sujuisi niin helposti kuin mitä digitaalisella korvikkeella... tosin mikään digipeli ei ikinä korvaa aitoa akustiikkaa, sen luonnetta ja käyttäytymistä.

Sitten aiheeseen: Sain pianoni takaisin! Varsinainen seikkailu... aikaisemmin turhauduin tämän pianon kanssa koska sen pickup'in kanssa oli ongelmia ja oli erittäin epävakaa soittaa koska pelkkä tärinäkin sai sen heikot liitännät pois paikoiltaan... pelkkä millin ero riitti. Vaikka tein mitä tahansa, en keksinyt mitään konstia asia korjaamiseksi eikä ollut varaa hankkia asiantuntijan apua... paitsi että sellaisia ei suomessa ole oikein edes saatavilla. Sitä turhautumisen tunnetta on erittäin vaikea kuvailla... tämän pianon saundi oli suunnattoman hienoa... lähes identtinen kuin legendaarisessa CP-70 mutta tällä on myöskin omaa luonnetta. Mutta tätä pianoa ei vain voinut soittaa tai siis oikeastaan nauhoittaa! Sain tämän toimimaan vain minuutiksi kerrallaan... paras hetki oli se kun piano toimi peräti pari päivää moitteetta, mutta sitten palasi ennalleen. Se oli käsittämättömän hienoa kun sitä sai hetket kerrallaan soittaa mutta sitten pickupin liitin jälleen meni pois paikoiltaan ja puolet koskettimista oli himmeänä ja alempi puoli kovalla ja maadoitushurinan kera. Joka päivä oli melkoista taistelua ja en vain jaksanut sitä tunteiden vaihtelua koska toisaalla ihastelin sen saundia mutta toisaalla sitä ei voinut käyttää kunnolla ja sai kiroilla äänen kun sitä ei voinut soittaa kuin vain akustisena pianona ja kuunnella sen akustista soittoa. Se mitä enimmäkseen pystyin tekemään, oli vain sitä että painelin käsin liittimen kiinni, toivoa että se pysyy ja soittaa pari nuottia kunnes pelkästään vasaroiden aiheuttama tärinä sai sen liitännän heikoksi.

Lopulta myin sen kokonaisen vuoden säätämisen jälkeen pois enkä ollut onnellinen vaikka sainkin siitä erittäin reilun hinnan. Kaiken huipuksi sain viikon päästä soiton kaverilta että sen korjaaminen oli helppo homma... aika masentavaa...

Yritin jälkeenpäin kompensoida asiaa ostamalla aito Rhodes Mark I tilalle, mutta hienosta saundista huolimatta ei oikein kelvannut koska ei tietenkään korvaa CP pianoa! lopuksi myin senkin pois tosi hyvään hintaan... olin CP pianon ja rhodesin myymisen jälkeen tienannyt lähes 700e extraa ja ostin sitten kaikenlaisia muita hienoja synia tilalle... kuten esimerksi tuo äärettömän hieno Roland RS-505 Paraphonic. Onneksi kaveri oli kuitenkin jotenkuten tuttu, joten kyselin sen perään aina silloin tällöin että jospa se pistäisi sen joskus myyntiin... mutta se olikin kovassa käytössä sen omassa studiossaan. Lopulta yhtenä päivänä sain viestiä että se kaveri olisi valmis luopumaan siitä... se pisti mun studion kyllä sekaisin koska olin juuri onnistunut hankkimaan erilaisia digisynia ym. joten sen takia piti sitten myydä kaikki mahdollinen pois... senkin takia että kaveri vaati siitä... aika ironista.... nimittäin 700e enemmän kuin millä olin sen myynyt pois! No ei siinä ollut vaihtoehtoja... sitä olinkin surkutellut että noita ei suomessa ole montaakaan... omassa tiedossani on vain 3 kappaletta, joten tottakai tein kaikkeni ostaakseni sen takaisin. Onneksi kaveri suostui siihen ettei mun tarvinnut maksaa kaikkea yhellä kertaa... muuten olisi joutunut myymään joitain erittäin tärkeitä ja harvinaisia synia pois.

Nyt piano koreilee jälleen huoneessani... hieman epävireisenä mutta pikku juttu sen rinnalla että se vihdoinkin oikeasti toimii!!! Olinhan sen jo aikaisemminkin itse virittänyt, joten ei pitäisi olla ongelma. Paha kyllä joudun ostamaan viritysavaimen jälleen koska myin edellisen pois kun en lainkaan odottanut koskaan saavani tätä takaisin. Yhä vieläkin välillä pysähdyn ihmettelemään että onko tuo iso musta mötikkä vain harhaa... sitä oli kyllä tosi ikävä.... noh, onnellinen loppu että sain "rakkaani" takaisin. =P

Tässä video jonka onnistuin tekemään ennen myymistä:

http://www.youtube.com/watch?v=B1j3ieWB8RQ&fmt=18