Eli tässä olis mun ensimmäinen biisin tapanen juttu.En ole ennen laittanu näitä nettiin joten haluaisin kuulla vähän palautetta.Tässä sitä sit olis:

(25.5.2004) Elämä

Ne kauheat asiat, ne hirmuiset tapahtumat
syvällä sussa, kuin puukko haavassa, käännän sen. En anna sen olla rauhassa.
Elämässä on paljon pahaa, helvetti nousee pintaan ja antaa maailman sulaa, ku ei oo meillä muutakaan, annetaan helvetin roihuta ja yritetään vain mennä mukaan.
Joudut tekeen monta päätöstä, ollakko hyvä vain säälistä, vai antaa toisen kärsiä?
Se on sulle tärkeetä, ettei elämästäs tule lasia. Sen voin helposti särkeä.

Olen virheellinen ihminen ja tiedän sen, parhaani yritin muista välittää, mutta loppujen lopuksi en voi ymmärtää miksi annoin itseni niin kärsiä ja toivoa että joku musta vois välittää.
Nyt oon vahvempi ja hyvä niin, en enää anna itseni vajota valheisiin, joihin takertuu ja joutuu vaikeuksiin eli ongelmiin ikuisiin.
Ikuisesti ne voi sua muistuttaa, kun arvet kolkot sun käsissäs jomottaa, ei muistot anna sulle armoa, ne on aina siinä, ei niitä voi unohtaa.
Parhaasi mukaan voit yrittää ja yrittää, mutta älä elämäsi janoa ikinä tyrehdytä, vaan jatka matkaa, kyllä se aurinko aina pimeimpäänkin paikaan paistaa ja saat taas elämän iloista voimaa.

Ongelmii on monenlaisii, jotkut polttaa röökii, toiset sortuu huumeisiin. Tässä maaailmassa et voi niiltä juuri välttyä, mutta voit niistä kieltäytyä ja pois lähteä.
Joskus ryypätään, joskus poltetaan, mä ymmärrän sen, enhän itsekkään ole neiti täydellinen, joka kaikein tekis oikein tai jonka elämä olis just se kaikkein parhain.
Afrikassa lapset näkee nälkää, mutta tekeekö tämä yhteiskunta sen eteen mitään? Ei. Se vaan seisoo mahtavana ja sanoo: Tämän vuoden keräys menee sorron estoon! mutta oikeesti ne menee suoraan sen lihavan sian kukkaroon.
Mä haluaisin auttaa ja yritänkin niin, mutta pienenä saan sortoa myös, se on aina ollut niin.

Sodan uhreja tulee kokoajan lisää, niistä pitäis huolehtia vielä, mutta kuka ottais hoiviinsa toisen ku ei puhuta edes samaa kieltä? Antaisin niille rahaa jos voisin, mutta tiedän että sekin raha menee muihin asioihin, rikkaitten hopealusikoihin tai muihin niiden älyttömiin tavaroihin.
Sodassa ihmisten talot tuhoutuu, ne kadulla asuu ja yrittää luoliinkin piiloutuu kun ei niillä oo muuta paikkaa, missä ne vois olla sillä aikaa, ku Bushin armeija irakilaisia omissa vankiloissaan kiduttaa ja sitten koko rakennuksen purkaa, ettei jää todisteita, suuria lohkareita, niiden ihmisten elämästä jonka ne on siellä kokenu ja ihan tarpeeksi kärsiny.

Siinä oli vain esimerkki niistä kauheuksista mitä tämä elämä pitää sisällään, niitä en toivois kellekkään, et varmaan säkään? Me omassa elämässä kärsitään, mutta sehän on vain elämää. Kerran me vain eletään, joten se täysillä vedätetään, niin meillä ainaki tehään. En tekis tätäkään ellen ois joutunu ees vähän kärsimään, en ala syyttämään ketään, oma vikanihan se on ku en tajunnu vähääkään, ettei elämä oo helppoa täälläkään.


Mc Siru

Kiitos sinulle jos jaksoit lukea kaiken ja antaa vielä palautetta! :)