Jees, viime perjantaina sitten laitettiin lead-kitaroita purkkiin. Mikko pääsi taas masturboimaan ihan urakalla ja hyvää jälkeähän sieltä tuli. Putkimarsu ja Gibson (joku härömalli, jossa on aktiivimikit!?) raikasivat napakasti ja äänittäjä Tero ihaili Mikon pedaalilautaa. Ja Mikko säteili ylpeänä.

Ja pääsinpä minäkin soittamaan pienen leadinpätkän Billboardin loppuun, joka tuleekin olemaan varsinaista Kent-henkistä kitarahurmosta. Yleisesti kitarat purkitettiin suunnitelmallisesti, mutta joitakin juttuja vedettiin aika intuitiiviseltä pohjalta. Pidetään homma tuoreena. Ja vaarallisena.

Maanantaina päästiin sitten vääntämään lauluraitoja Mikon kanssa. Niissä olikin, ja tulee vielä olemaan, rutkasti hommaa. Billboardin kertosäe on ehkä maailman vaikein laulaa ja biisin lopussa taas mennään ihan typerän korkealle. Ja sitten taas Screensissä on hirveä määrä stemmoja ja kaikkea, joten odotamme kauhulla lopullista miksaamista. Saatiinpa pientä riitaakin aikaiseksi siitä kumpi laulaa tiettyjä stemmoja. Seuraava riitamme tuleekin sitten koskemaan sitä, tulisiko lead-laulu tuplata... Elämme mielenkiintoisia aikoja, pysykää kanavalla.