Day 3:

Jawohl, eilisiltainen Nosferatu elokuva oli loistava, kuten odottaa saattoi...
Nukkuminen sujui saumattomammin kuin edellisenä yönä, mutta helvetillinen veto häiritsi yhä.
Soittelin työkaverin kontrabassoa täällä viime yönä; vielä kun olisi jonkinlaiset nauhoitusvermeet
niin voisi toteuttaa "Bohren und der club of gore"-tyyppisen horror-jazz projektin hienolla hallikaiulla.
Luulenpa saaneeni hiiriä tänne seurakseni tai ainakin vilauksen sellaisesta oletin yöllä nähneeni.
Täytyy ensi yönä olla tarkkana jos saisi yhden saaliiksi.
Tänään varmistui myös mahdollisuus päästä huomenna käymään kotona, vaikka bussit lakkoilisivatkin vielä.
Kuuntelen parhaillaan ranskalaista Noir Désir orkesteria Veuillez rendre l'ame (à qui elle appartient) - levyltä
À l'arrière des taxis - biisiä. Vaikka en juurikaan ymmärrä ranskaa, kuulostaa kyllä tähän mielentilaan
perkeleen hyvältä. Hieman ehkä Nick Cave vaikutteita... Ja olut maistuu taas.


Tuli mieleen että pitäisikö alkaa itse lakkoilemaan? Ei tehdä kukaan enää vittu mitään...