TOB - My Rainy Day äänitys

Kappale sai alkuunsa Jounin A-osan riffistä, jota treeneissä soittelimme aikamme kuluksi. Rakenteeseen ei silloin kuulunut mitään muuta. Treenien myöhemmässä vaiheessa Jouko aloitti kolmen soinnun peruskaavan, jonka päälle sitten tuli treeneissä tyypilliset pitkät soolot. Tästä nyysin kappaleeseen kertsin. Kehitin A-osia yhdistävän väliosan sekä kertsistä bridgen takaisin A-osaan.

Jouni oli antanut minulle pohjaksi suomenkielisen sanoituksen. Tarinassa mies vaelsi läpi sateen baariin riideltyään naisensa kanssa. Tästä nappasin Jounin sanoituksen pääpointin; uhmakkaan mielentilan, joka vaivaa riidan jälkeen. Tarina muodostui kuvaamaan juuri tätä uhmaa ja anteeksipyytämisen vaikeutta ja että joskus on vaikeaa tehdä oikeita asioita.

Alkuperäiseen rakenteeseen teimme treeneissä muutamia muutoksia ja sovitin sanoja melodiaan. Muutaman treeni kerran jälkeen äänitimme Joukon demokitaran ja Jounin demobasson. Tähän saakka biisi-projekti oli sujunut suhteellisen nopeasti pieniä mietintämyssytaukoja lukuun ottamatta.

Rumpujen äänityksissä kokeiltiin samaa metodia kuin 61/49 kappaleessa, jossa sähkörumpuantureiden rinnalle rakensimme luonnollisen mikityksen. Rumpujen mikitys, äänitasojen löytäminen ja äänitys ottaa aikaa, mutta puristimme Pekan osuuden purkkiin muutaman harjoittelukerran jälkeen yhdessä äänityssessiossa.

Seuraavaksi äänitin omat komppikitarat hallitsemaan toista kanavaa. Sosialisoin Joukolta demokitaran riffin. Käytin Stereo-Chorusta, joka sai aikaan lievän delay-efektin. Tässä vaiheessa alkoi muotoutua idea kitaroiden hallitsemasta kappaleesta, vaikka suunnitelmissa oli tehdä biisiin myös ”Jon Lord”-kosketinmatto.

Äänitin seuraavaksi myös laulut eli yhden päälaulun sekä kaksi sitä tukevaa raitaa. Sovitin laulun kappaleen mielentila-alaa kuvaavaksi sopivaksi ärjymiseksi. Omasta mielestäni juuri tässä kappaleessa on tähän mennessä parhaiten onnistuneet vokaalit, koska lauluvolyymien puolesta kappale on vaativa.

Sitten alkoivat todelliset vastoinkäymiset. Jounin erittäin vakava sairastuminen löi koko bänditoiminnan hetkeksi jäihin. Hetken ihmeteltyämme tulevaisuutta, Jouni oli sitä mieltä, että karavaani kulkee ja soitto jatkuu. Mies soitti sisukkaasti kolmena päivänä kolme bassoraitaa huilaten aina välillä. Näistä kolmesta bassoraidasta sitten valitsimme parhaimman ja ihan pienillä kosmeettisilla muutoksilla se istui biisiin enemmän kuin hyvin.

Lopuksi saimme sitten Joukon kanssa vihdoin sovittua päivän, jolloin äänitimme Joukon kompin ja soolot narulle. Tässä vaiheessa raitoja alkoi olla niin paljon, että kone pätki uhkaavasti. Sille päivälle ei ollut aikaa äänittää enää urkumattoa eikä yhtä lisälauluraitaa (lopuksi luovuin ajatuksesta lisätä syntikoita tai lauluja enempää). Oli selvää, että jouduin tekemään välimiksauksia vapauttaakseni koneelle lisää kapasiteettia.

Ongelmia tuotti myös rumpujen toinen stereoraita. Mikitimme virheellisesti basarin tavallisella dynaamisella mikillä ja yliohjautuvaa nakutusta ei saanut leikattua EQ:lla pois. Lopuksi tein hieman väkivaltaisia toimenpiteitä, jolla sain nakutuksen häivytettyä.

Toinen ongelma oli päälaulun kokeellinen äänitys, jossa toinen mikki poimi äänen läheltä ja toinen metrin päästä. Ei kunniankukko laulanut, kun raidat yhdistettiin. Laulu oli tasapaksu, putkimainen painajainen, vaikka erikseen raidat kuulostivat suhteellisen hyviltä. Lopulta tein kopion paremman läheltä äänitetystä raidasta toiseen kanavaan.

Sitten tein rummuista, lauluista, kitaroista ja bassosta omat välimiksaukset. Sen jälkeen aloin kasata soittimia yhteen, jolloin viimeinen välimiksaus oli pelkät soittimet ilman laulua.

Joukon soitettua toiseen kanavaan oman kitaran, huomaisin kuinka kitaravallivetoinen biisistä oli tullut. Se ei ollut enää puhdasta blues-rockia, vaan peruskitararockia. Miksasin kitarat tarkoituksella pintaan, koska sillä tavalla mielestäni biisi toimi paremmin.

Kappaleen luonteeseen ja sanoituksiin pohjautuen putkimaisen suorasukainen rakenne sopi mielestäni hyvin. Emme sijoittaneet väleihin oppikirjojen mukaisia nyansseja, vaan runttasimme suoraan kappaletta eteenpäin, kuten sanoitus kuvaa itsepäisen miehen marssia sateessa.

Kaikesta vastoinkäymisistä (joita kulissien takana tapahtui) huolimatta saimme aikaan energisen perus-rock-kappaleen. Viime tapahtumista osa tarttui myös äänityksiin, mutta silti pystyimme keskittymään olennaiseen. On pieni ihme, että yleensä saimme kappaleen valmiiksi.