Mikseri.net

#2 kirjoitettu 23.09.2004 15:20

Lisätään tähän keskustelun pohjaksi vielä itse W. Carloksen henkilökohtainen mielipide asiasta:

"As far as I am conserned, the '70s were a waste of time in terms of sonic resource development. We agreed at the beginning of the decade that moust analog synthesizers that were around were insufficient to produce really intresting timbres.

With the new digital instruments there is, finally, an awarness of timbrall complexity, so we can go back what we started in the '60s" - W. Carlos (1982)

#3 kirjoitettu 23.09.2004 16:29

Jees .Kyllä on hatunnosto paikallaan noille aikansa pioneereille.
Tuohon listaan voisi lisätä vielä mm. Raymond Scottin, joka rakensi itse elektronisia soittimia ja näillä sitten teki "musiikkia" mm.mainoksiin ja elokuviin 50 - 60 luvulla.Suomalaisista mainittakoon Erkki Kurenniemi , joka myöskin oli sähkömusiikin uranuurtajia 60 -70 luvulla.
Toki sähkömusiikkia tehtiin jo paljon aiemminkin..siitä kertoopi teille mainio lähdeteos
" ON/OFF : Eetteriäänistä sähkömusiikkiin " , tekijänä Petri Kuljuntausta.


bioluminance muokkasi viestiä 16:32 23.09.2004

Jäi vielä vastaamatta tuohon kysymykseen..
Kyllähän se on nykylaitteilla helppo tuottaa salonkikelpoista konemusiikkia..
Softaa on riittämiin ja syntikat monipuolisempia ja helppokäyttöisempiä.Musiikin editointi/masterointi onnistuu kotikonstein..
Joten voisi kai sanoa että parempaan suuntaan ollaan menossa..kai


äh..meni sähläämiseksi tämä, mutta sainpahan sanottua.

#4 kirjoitettu 23.09.2004 16:35

Itelle on lähinnä tuttua juuri tuo Isao Tomitan ja Walter Carlosin työ, mutta Tomitasta tuli sellainen asia mieleen, ettei se mun käsittääkseni tiennyt syntetisaattoreista juurikaan mitään, vaan ajautui pakonomaisesti käyttämään syntetisaattoreita apuna sävellystyössään, kun opiskeli elokuvamuusikin sävellystä. Ilmeisesti kiintyi laitteisiinsa sen verran paljon että alkoi sovittaa kappaleita syntetisaattoreille, ja ero Carlosin kappaleisiin ainakin on se, että Tomita on ottanut huomioon syntetisaattorin rajat sävellyksessä, eikä tehnyt ns. klassisia sävellyksiä ja koittanut imitoida niitä sitten syntetisaattorilla.

Pink Floydin Dark Side of the Moon-albumi vuodelta 1973 lienee jonkinasteinen syntetisaattorien läpimurto pop-musiikissa esitellessään ensi kertaa "vakavasti" otettavan pop-kappaleen, joka pääsääntöisesti oli kokonaan syntetisaattoreilla tehty. Tänä päivänäkin se kuulostaa uudelta ja erilaiselta kaikessa yksinkertaisuudessaan, väittäisin sen johtuvan esikuvien puutteesta. Tosin motiivi kappaleen levylle laittamiseen lienee ollut täysin rahastusta varten mutta jo seuraavana vuonna pamahtikin Kraftwerk listaykköseksi ympäri maailman Autobahnilla.

Väittelyssä digitaali/analogi kallistun kyllä aidon analogisen ja modulaarisen syntetisaattorin puolelle, sillä se omasta mielestäni täyttää paremmin instrumentin ominaisuudet asettaen selvät rajat käyttäjän ilmaisulle ja vastaavasti antaen käyttäjälle mahdollisuuden etsiä rajoja soittimestaan ja löytää jotain uutta senkin jälkeen, kun ensi kerran on seinä tullut vastaan. Digitaalisuus nykypäivänä kun ei tunnu asettavan minkäänlaista haastetta ja omasta mielestäni täten ei palkitse juurikaan muun kuin oman työn mahdollisen menestyksen kautta. Analogisissa tuntuu taas jo sen pelkän haasteen vastaanottaminen suuremmalta palkkiolta kuin työn valmistuminen.

Käsittääkseni ilmestyessään laitteet eivät olleen niinkään kalliita, vaan enemmänkin harvinaisia, koska niitä valmistettiin käsityönä pienissä yrityksissä, ja suuri kysyntä 70-luvulla alkoi korottamaan hintoja pilviin. Nykyäänhän esim. linsenssillä valmistetut Moogin System 55-syntetisaattorit eri malleineen maksavat useita kymmeniä tuhansia euroja, mutta jos jotakuta kiinnostaa, niin Buffalossa sijaitseva http://www.moogce.com sellaisen voi valmistaa.

Nykyään analogisyntetisaattorit on kait ihan hyvässä jamassa brittiläisen Analogue Systemsin, saksalaisen Doepferin ja sveitsiläisen Technosauruksen ansiosta, jotka valmistavat aitoja (hintavia) modulaarisia analogisyntetisaattoreita joita on mahdollisuus ohjata MIDI:llä, eli sisältävät CV-MIDI-konvertterit, itse ääni kuitenkin rakentuu täysin analogisesti. Doepfer vie myös analogitekniikkaa jatkuvasti eteenpäin kehitellen uudentyyppisiä komponentteja jatkuvasti, ja löytyypä niiltä täysin analoginen MIDI- tai CV-ohjattava efektilaite, joka on koottu syntetisaattorien efektimoduleista ja sopii vaikka happokitaristille kikkailua varten. Tuntuu tosin siltä että laitteita vierastetaan ja ne rinnastetaan jonkinlaiseen syntetisaattoripurismiin.

Eikä se Prodigyn uus levy oo Reasonilla tehty, ja niinkuin Liam Howlett jossain haastattelussa sanoi, että mikään ei voita aitoa analogista bassoa.

#5 kirjoitettu 23.09.2004 16:36

bioluminance kirjoitti:
Jees .Kyllä on hatunnosto paikallaan noille aikansa pioneereille.
Tuohon listaan voisi lisätä vielä mm. Raymond Scottin


Siihen voisi lisätä vaikka puoli maailmaa, mutta valitsin nyt vain noita isoja nimiä.

Toki sähkömusiikkia tehtiin jo paljon aiemminkin..siitä kertoopi teille mainio lähdeteos
" ON/OFF : Eetteriäänistä sähkömusiikkiin " , tekijänä Petri Kuljuntausta.


Kyllä.. mutta vasta Moogin modulaarinen sai vehkeet sille tasolle, että niillä sai aikaisiksi todella mullistavia ääniä. Se oli se ensimmäinen todellinen syntetisaattori, joka löi läpi.

#6 kirjoitettu 23.09.2004 16:52

en5ca kirjoitti:

Tomitasta tuli sellainen asia mieleen, ettei se mun käsittääkseni tiennyt syntetisaattoreista juurikaan mitään, vaan ajautui pakonomaisesti käyttämään syntetisaattoreita apuna sävellystyössään, kun opiskeli elokuvamuusikin sävellystä. Ilmeisesti kiintyi laitteisiinsa sen verran paljon että alkoi sovittaa kappaleita syntetisaattoreille,


Hmm... Käsissäni olevassa Tomitan haastattelussa herra puhuu vähän eritavalla. Hän aloitti pianolla ja innostui sitten elektroniikasta. Myöhemmin hän kuuli Wendy Carloksen Switched on bach levyn ja ihastui syntikoihin lopullisesti... ja päätti ostaa sellaisen. Hän teki ensin mainoksia maksaakseen sen modulaarisen (japanin ensimmäinen), koska se oli pirun kallis. Tomitalla oli myös äärimmäisiä vaikeuksia saada levyään julkaistuksi, koska kukaan Japanissa ei uskonut syntetisaattori musiikkiin.

ja ero Carlosin kappaleisiin ainakin on se, että Tomita on ottanut huomioon syntetisaattorin rajat sävellyksessä, eikä tehnyt ns. klassisia sävellyksiä ja koittanut imitoida niitä sitten syntetisaattorilla.


Jooh... Itse olen suuri Tomita fani... Tosin Carloksen tuotoksen Kellopeli appelsiiniin kolahtavat, koska siinä hän teki raidoista tosiaan syntetisaattorimaisen syntetisaattorimaisen.

Käsittääkseni ilmestyessään laitteet eivät olleen niinkään kalliita, vaan enemmänkin harvinaisia, koska niitä valmistettiin käsityönä pienissä yrityksissä,


Kyllä ne olivat todella kalliita. Mistään vertailusta mihinkään modernin digi syntikan hintaan ei voida puhua. Viruksen hinnalla ei modulaarista paljon rakenneltu.

Eikä se Prodigyn uus levy oo Reasonilla tehty, ja niinkuin Liam Howlett jossain haastattelussa sanoi, että mikään ei voita aitoa analogista bassoa.


Ja kun kuuntelee sitä prodigyn levyä, niin huomaa, että ei kyllä mikään voita aitoa analogista diskanttipäätäkään.

#7 kirjoitettu 23.09.2004 16:53

Haava kirjoitti:
bioluminance kirjoitti:
Jees .Kyllä on hatunnosto paikallaan noille aikansa pioneereille.
Tuohon listaan voisi lisätä vielä mm. Raymond Scottin


Siihen voisi lisätä vaikka puoli maailmaa, mutta valitsin nyt vain noita isoja nimiä.

Toki sähkömusiikkia tehtiin jo paljon aiemminkin..siitä kertoopi teille mainio lähdeteos
" ON/OFF : Eetteriäänistä sähkömusiikkiin " , tekijänä Petri Kuljuntausta.


Kyllä.. mutta vasta Moogin modulaarinen sai vehkeet sille tasolle, että niillä sai aikaisiksi todella mullistavia ääniä. Se oli se ensimmäinen todellinen syntetisaattori, joka löi läpi.


Kyllä näin on!
Siis kolminkertainen eläköönhuuto Robertille!!

#8 kirjoitettu 23.09.2004 16:56

bioluminance kirjoitti:

Kyllä näin on!
Siis kolminkertainen eläköönhuuto Robertille!!


Toki, mutta ei saa missään tapauksessa unohtaa Don Buchaa, Tom Oberheimia tai Dave Smithiä noiden muinaisten syntetisaattorien rakennuspuolelta.

#9 kirjoitettu 23.09.2004 17:01

Haava kirjoitti:
Toki, mutta ei saa missään tapauksessa unohtaa Don Buchaa, Tom Oberheimia tai Dave Smithiä noiden muinaisten syntetisaattorien rakennuspuolelta.


Eikös Dave Smithiä käy kiittäminen meille niin kovin rakkaasta MIDI-standardista, vai muistanko nyt ihan päin honkia?

#10 kirjoitettu 23.09.2004 17:08

Veneficus kirjoitti:
Eikös Dave Smithiä käy kiittäminen meille niin kovin rakkaasta MIDI-standardista, vai muistanko nyt ihan päin honkia?


Et muista. http://www.macmusic.or...

#11 kirjoitettu 24.09.2004 12:43

P!LOT kirjoitti:

Itse toki arvostan entisaikojen sankareiden tuotoksia, jotenkin niissä on vaan sellanen ikivihreä soundi. Se oli aikanaan mullistavaa ja uutta soundia, nykysin kun tosiaan jokainen "matti meikäläinen" voi kotikoneellaan tuottaa samanlaista ja miksei äänenlaadultaan parempaa musiikkia.


Samanlaista? Ei todellakaan. Nykyiset VST plugarit eivät pääse lähelleekkään 60-luvun modulaaristen saundia. Mummonikin erottaa ne toisistaan, jos ne soitetaan vuorotellen. Puhumattakaan ihmisistä joilla on oikeasti korvat. Mitä tulee taas saundin paremmuuteen, niin se on tietysti puhtaasti makuasia.

No joo, kyllä maailmaan ääntä mahtuu.


Jooh.. Mutta ei se määrä vaan sen laatu.

Oli hyvä, kun näin tossa 80-luvun Kitaron keikan nauhalta (jossain päin maailmaa), niin lavalla oli pikku kiinan muurin verran laitteistoa. Tekniikka kehittyy, nykysin riittää laptop ja vaikka keyboard siihen kiinni, niin johan on konsertti vauhdissa. Mutta onhan siinä vähän eri hohdokkuutta, laptopissa ja kunnon synassa...


Jooh.. onhan siinä enemmän hohdokkuutta. MUTTA ennenkaikkea siinä on SE analoginen saundi, joita ei nykyläppäreissä saa ulos, ellei joku keksi tuntea sinne sisään jotain CEM piiriä.

Elikkäs, ihan hienoa, että jokaisella on nyt mahdollisuus tuottaa hyvää soundia, kun ennen se oli tosiaan sähkö-insinöörien touhua (taikka varakkaiden) ...


Kyllä se on hienoa, että jokaisella on nykyisin varaa tuottaa saundia. On myös hienoa, että jokaisella on mahdollisuus nykyään tuottaa sitä analogistasaundia ilman isinöörin koulutusta. Toki monet näitä vanhoista synaguruista ovat sitämieltä, että esim. sellaiset synat kuin MiniMoog, Profet 5 tai Oberheim Expander olivat monessa suhteessa kehityksessä taaksepäinKIN kulkemista, koska modulaarisilla on oikeasti ne parhaat mahdollisuudet kehittäää oikeasti hienoja saundeja. Tosin eivätpä nuo vanhat gurut olleet aivan yksimielisiä siitä, kuten voi tuosta toisesta postauksestani (W.Carlos) todeta.

#12 kirjoitettu 24.09.2004 12:46

Veneficus kirjoitti:

Eikös Dave Smithiä käy kiittäminen meille niin kovin rakkaasta MIDI-standardista, vai muistanko nyt ihan päin honkia?


Jooh.. Yllättävän hyvin standardin saivat aikaan ottaen huomioon, että se on toisiaan niinkin vanha stamndardi... Eli vielä ihan toimiva. Onhan siinä toki paljon idiotismeja jotka teekevät siitä hankalan ja jossainmäärin rajoittuneen nykypäivänä... Mutta vielä se toimii yllättävän hyvin ottaen huomioon olosuhteet joissa tuo stanardi kehitettiin.

Haava lisäsi viestiä 13:04 24.09.2004

Toki pitää täsmentää, että on todelle hienoa, että tuollainen yksi kattava ja yleinen stadandi kaikkien valmistajien kesken on.

#13 kirjoitettu 24.09.2004 12:57

Sana on vapaa

#14 kirjoitettu 24.09.2004 13:37

Miettikääpäs (varsinkin Haava) teknologian kehitystä: VST-pluginithan ovat suhteellisen tuore keksintö, ja ne paranevat (noin niinkuin yleensä) sitä mukaa kun niitä julkaistaan. Myös konetehot kasvavat. Vaikka piillä onkin joku tietty raja jota tiivimpään siihen ei saa transistoreita ahdettua, se raja ei kuitenkaan ole vielä käsillä. Ja sitten kun se saavutetaan, ollaan jo luultavasti kehittelemässä uudentyyppisiä prosessoreita. Eniwei, voimme odottaa näkevämme prosessoritehon kasvua tulevaisuudessakin.

Veikkaisin tämän olettamuksen pohjalta että sanotaanko viiden vuoden kuluessa laskentateho riittää niin yksityiskohtaiseen mallintamiseen että edes Haava ei huomaa eroa muinaisten modulaarijättiläisten ja sen ajan vst-pluginien välillä! Mielipiteitä?

#15 kirjoitettu 24.09.2004 13:51

Moondust kirjoitti:
Miettikääpäs (varsinkin Haava)


Heh.. Olen jo miettinyt... ja paljon.

teknologian kehitystä: VST-pluginithan ovat suhteellisen tuore keksintö,


Jooh.. mutta Va-syntikat eivät.

ja ne paranevat (noin niinkuin yleensä) sitä mukaa kun niitä julkaistaan. Myös konetehot kasvavat.


varmasti paranevat. varsinkin konetehojen kasvaessa.

Veikkaisin tämän olettamuksen pohjalta että sanotaanko viiden vuoden kuluessa laskentateho riittää niin yksityiskohtaiseen mallintamiseen että edes Haava ei huomaa eroa muinaisten modulaarijättiläisten ja sen ajan vst-pluginien välillä! Mielipiteitä?


Ehkä. Ehkä ei. Sanotaanko, että ASynth ja sen filtteri kun siitä ensikerran kuulin antoi minulle ensimmäiosen kerran toivoa tässä asiassa. Sitä ennen kaikki mallinnus on tehty aivan väärin mallintamalla korvakuulolla niitä filttereirä. Joku ARturiankin tyhjä teknopuble "piirianalyysitä" on paskaa ja yleinen vitsi DSp kehittelijöiden kekuudessa. Sen sijaan nyt jos hommat alkavat kehittyä pikkuhiljaa siihen suuntaan, että analogisia piirejä aletaan malintaa, niin tuo lämpö ja eloisuus voidaan saadakkin emuloitua.

Siteraan loppuun vielä itseni parin viikon takaa:

"Kun kuulin ASYnthiä ensikerran minulle tuli ajatus, että muutaman vuoden päästä minäkin saattaisin ihan oikeasti käyttää digitaalista syntetisaattoria musiikin teossa."

ASynth, vaikka omaakin parhaan digitaalin filtterin mitä olen kuullut missään digi laiteeessa mukaan lukien kaikki hardikset kuten virukset ja vastaavat... on silti vielä aika kehittymätön, jos pohdiotaan mitä kaikkea siitä analogisesta ulottuvuudesta on mallintamatta. Sitä on paljon ja se tulee viemään paljon konetehoja...

Sehän olisi vain hyvä, jos analogisen saimdin eloisuus saataisiin toteutettua digitaaisesti. Voisimme ehkä jossainvaiheessa toteuttaa polufonisen modulaarisen moogin, jossa on vielä kaikkea digtaalitekniikan luomaa lisähöystettä extrana... ja kaikki se räkkiunitissa hintaan 500 EUR... tai VST plugarina... ihan mistä kukin tykkää.

Valitettavasti nykyään pitää vain turvautua analogisiin.

#16 kirjoitettu 24.09.2004 13:58

ASynthin eilen imuroin mutten vielä kerennyt kokeilemaan. Kuuntelin kyllä mp3-demot ja hyvältähän tuo kuulosti vaikken todellakaan mikään kultakorva tai ammattilainen olekaan. Minun mielestäni ehkäpä paras VST-soundi lähtee FabFilter One- monosyntikasta. Perusvehjehän se on noin niinkuin paperilla eli saha- pulssi- ja noise-aaltomuodot ilman mitään hienouksia. Mutta filtterin soundi on minun mielestäni todella hyvä!

#17 kirjoitettu 24.09.2004 14:02

Moondust kirjoitti:

Perusvehjehän se on noin niinkuin paperilla eli saha- pulssi- ja noise-aaltomuodot ilman mitään hienouksia.


Lopputulos ratkaisee. Ei se mitä siitä löytyy tai miten se on saatu aikaiseksi. makuja on myös monia. Kaikki eivät tahdo 60-luvun analogisaudia. Ymmärrän itsekkin miksi joku pitää Matrix 1000- DCO analogifiltteri synasta enemmän kuin MiniMoogista kun puhutaan liidisaundeista.

#18 kirjoitettu 26.09.2004 23:53

Sehän olisi vain hyvä, jos analogisen saimdin eloisuus saataisiin toteutettua digitaaisesti. Voisimme ehkä jossainvaiheessa toteuttaa polufonisen modulaarisen moogin, jossa on vielä kaikkea digtaalitekniikan luomaa lisähöystettä extrana... ja kaikki se räkkiunitissa hintaan 500 EUR... tai VST plugarina... ihan mistä kukin tykkää.


Tuli mieleen sellanen valmistaja ku Studio Electronics. Eikös niillä ole tämä Omega-sarja, joka periaatteessa on niin digitaalinen analogisyntsa kuin vain mahdollista? Eli koostuu aidoista analogikomponenteista, mutta kaikki "työ" hoituu digitaalisesti? En sen tarkemmin sitten tiedä onko se vapaasti "patchattavissa" vai onko signaalitie ennalta määrätty, mutta joka tapauksessa mielenkiintoisen oloinen laitos.

#19 kirjoitettu 27.09.2004 11:27

en5ca kirjoitti:

Tuli mieleen sellanen valmistaja ku Studio Electronics. Eikös niillä ole tämä Omega-sarja, joka periaatteessa on niin digitaalinen analogisyntsa kuin vain mahdollista? Eli koostuu aidoista analogikomponenteista, mutta kaikki "työ" hoituu digitaalisesti?


Jooh... Eli kyseessä on ihan klassinen digitaalisesti kontrolloitu analoginen syntetisaattori. Eli analogiset piirit joita ohjataan digitaalisesti. Näinollen äänenlaatu ei käytännössä eroa aidosta analogisesta. Mikään uusi keksintöhän tämä ei ole. Käytännössä kaikki polyfoniset analoset ovat tlläisiä. SE on vain säätänyt vähän enemmän kontrollia laiteeseen.

En sen tarkemmin sitten tiedä onko se vapaasti "patchattavissa" vai onko signaalitie ennalta määrätty, mutta joka tapauksessa mielenkiintoisen oloinen laitos.


Anakin Omega 8 syntsassa oli modulaatio matriisi. En saanut ainakaan yhdestä lukemasta arvostelusa selvää oliko se täysin vapaasti pätsättäviss. Empä usko.

#20 kirjoitettu 27.09.2004 18:57

Hemulator kirjoitti:

Czukayn jostain vanhasta haastattelusta muistan että hän käytti Stockhausenin tavoin studiota (siis nauhaaaa) enemmänkin kuin syntetisaattoreita instrumenttinaan. Em.Ohmi-levyltä löytyi Czukayn 60-luvun kappale "Woman Boat Song" jossa pyöritetään "sampleja" eikä oikeastaan tehdä mitään uusia ääniä synteesillä. Jos uusia ääniä tarvittiin, niitä saatiin muokkamalla vanhoja.


Kyllä tämä oli kovasti muodissa siinä ennen syntikoiden voittokulkua, vaikka hiipuikin suuressa mittakaavassa sittenmmin 70-luvulle tultaessa.

Oliko syntetisaattorit kalliita verrattuna studiotekniikkaan.


Kyllä ne hyvälaatuiset nauhuritkin maksoivat aikalalla. Tosin niillä tehty musiikki oli kuitenkin niin rajoittunutta syntetisaattoreihin verrattuna, että minkäänlaista yleisöhittiä ei päässyt syntymään vaan se jäi enemmän kokeellisempien taiteilijoiden huviksi. Hienoa materiaa silti.

#21 kirjoitettu 29.09.2004 18:44

Tuppu5 kirjoitti:

Tietty joitain syntetisaattorin osia voidaan korvata staattisillakin osilla, mutta viimeistään filtterin mallinnos vie varmasti tehoa.


Jotkut LFO ja Envelopet saa kyllä toimimaan tarpeeksi hyvin digitaalisina jo nykyään. Ellei LFO sitten pääse audiotaajuuksillle. Lähinnähän se analogisen saundi muodostuu oskilaattorien driftistä ja muusta vireen puokkoilusta. Filtterin epälineaarisuudesta ja hiukan myös VCA:n särkemisestä ja muusta epälineaarisuudesta. Noista se filtteri on tietysti kaikkein keskeisin ja kaikkien hankalin.

Analogit ovat kyllä paikoin uskomattomia soundiltaan. Ne vain täytyy kokea, että asiasta voi varmistua.


Niimpä. Tiedän monta ihmistä jotka ovat puhunaat digin puolesta, että se on ihan hyvä. Sitten kun ovat päässeet koskemaan aitoa analogista, niin ovat musertuneet täysin.

Siitä en niin välitä, onko käytetty digitaaliohjausta vai jänniteohjausta ja digitaaliohjattu pysyy vireessä paremmin, mistä on hyötyä varsinkin studio-olosuhteissa, kun homma pitäisi vetää "nauhalle".


Auts! Kyllä niissä on eroa. ..j.a paljon. Todella paljon itseasiassa. Toki jotkit VCO:tkin ovat jo nykyään niin täydellisiä, että eivätpä nuo eroa DCO:ista kuin ihan hitusen, mutta silti. Kun on soittanut 70-luvun epästabiileja vitiytksiä niin kyllä sityä huomaa, että ääni on paljon luonnollisempi ja eloisampi kuin DCO synissa. Ei silti. Itse olen sitä mieltä, että analoginen filtteri on aina parempi kuin digi filtteri, mutta DCO:oilla on kyllä paikkansa. Joihinkin suandeihin ne vain sopivat... Tosin olen kyllä silti aika pitkälti VCO:iden puolestapuhuja. Ne kun ovat niin eloisia... ja niissä VCO polyfonia monstereissahan löytyy usein se autotune, niin ei tarvitse kuin painella sitä aina otosten välillä studiossa. Aito VCO saundi helposti.

vsti-synilla mun mielestä ei ehkä välttämättä edes kannata yrittää tehdä analogisoundia. Oikeilla analogeilla kun sen saa niin vaivattomasti ja varmasti 100% oikean kuuloisesti. Niillä tehoilla, mitä analogisynan oikeaan mallintamiseen menee, voi soittaa jo muutamaa digisyna-plugaria.


Olen vahvasti erimieltä. Jos käytössä on kuitenkin se vain se tietokone ja ilmaiseksikin saa nykyään hyvin analogiaa mallintavia plugareita, niin toki niitä kannattaa käyttää. Ja tulevathan ne kehittymään tulevaisuudessa. Kun digitaaliemulaatiot kuitenkin paranevat kokoajan, niin onhan se pelkästään hyvä. Onhan se kuitenkin tosiasia, että digitaalinen on aina halvempi kuin analoginen.

Tavallaan ollaan siis 60-luvulta kehitytty tietenkin, mutta harmittaa toi, että noita joitain legendaarisia analogisynia ei enää valmisteta. Esim. Rolandin SH101, junot ja jupiterit, puhumattakaan muista merkeistä, oberheimit jne.


Olen samaa mieltä.

Onneksi sentään muutamat firmat vielä tekevät analogisynia.


Jooh... Sinällään sääli, että ainoa moderni polyfonimosteri (Alesiksen Andromeda) on aivan liian steriili analogisten maailmasta käsin katsottuna. Toki se pieksee kaikki digi härpäkkeet 10-0, mutta kun laitetaan Jupiter tai joku muu klassinen polyfonia vekotin rinnalle, niin saundi ei yksinkertaisesti ole yhtä hyvä. Stabiilia ja lineaarista. Noh.. Onhan niitä toki loistaviakin uusia analogisia merkkinoilla.

#22 kirjoitettu 29.09.2004 22:15

Tuppu5 kirjoitti:

Digiportaita on kuitenkin sen verran julmetusti, että pykälöintiä ei filtterissä esiinny. Tässä esim. juno106 jää kauas taakse.


Toisaalta taas pykälöinti on joskus ihan huvä "futurismi efekti"

Andromeda voi vaikuttaa kylmähköltä jos testailee sen presettejä, mutta jos synaan uppoutuu paremmin ja opettelee kuinka se toimii ja miten sillä saa aikaan hyviä ääniä, paljastuukin että seon parempi kuin pinnalta koskettelemalla voisi kuvitella. Näin kävi itsellenikin.


Jooh... Siis andromedan hyvä puoli onkin juuri se, että se on ihan SAATANAN monipuolinen. Sen huono puoli on se, että jos sillä ottaa sen epämonipuolisen simppelisaundin, niin se ei kuullosta mitenkään erikoiselta. Toisinkuin kunnon 70-luku synat. Onneksi siinä on hyvä käyttöliittymä, että niitä saundeja on hyvä tehdä.

Se tässä onkin hyvä, että pystyy tekee soundeja, jotka on tosi raikkaita ja sitten taas tommosia utuisempia ja möriseviä.


Mutta siitä ei saa irti sitä yksikertaista hyvää perus ääntä kun laittaa vaan kaksi sahaa päällekkäin ja yksikertaisen 4 polen siihen kirkumaan. Se vain ei kuullosta hyvälle. Ei se kuullosta huonollekaan ja voittaa kaikki digisynat mennen tullen.

Täähän on siis paljon vaikeampi käyttää ja ohjelmoida kuin joku perus-analogisyna. En jaksa kirjottaa uusiks kaikkea, joten pastean mitä kirjotin erääseen toiseen foorumiin, eli miksi seon "vaikea" tai hämmentävä:


Kiitos se oli huomaavaista, mutta oiin kyllä jo tutustunut itsekkin siihen synaan.

Patsien teko vaatii suurempaa tarkkuutta kuin normaalisti, koska säädettävää on niin paljon. Tähänkin tottuu, enkä kammoksu sitä enää.


Itse en näe sitä nois. Tai siis kun ymmärtää sisuskaluissaan kuinka se synan käyttöliittymä toimii, niin ei ole ongelma vaikka se olisi vähän monimutkaisempikin.

Monista lisätoiminnoista on hyötyä ja vehkeellä pystyy tekemään semmoisia modulointeja ja soundeja, mitä millään muulla synalla ei pysty tekemään. Tässä on siis yhdistetty digitaali- ja analogitekniikan parhaat puolet.


En ole sanonut, että Andromedaa voisi korvata 60-luvun simppeleillä analogisilla tai Jupitereilla. Yritin vain sanoa, että Andromedalla ei voi korvata niitä.

Andromeda on hyvä syna. Tahtoisin sellaisen. Se voisi kuitenkin olla parempi. Siihen olisi vain pitänyt suunnitella filtterit, jotka eivät olisi niin lineaariset.
Ite oon tosin vältelly tota autotunea just sen takia, että ääni ei olis liian steriili. Ja vaikka sen autotunenki ajaa, niin ei se aina oo ihan täysin vireessä. Yleensä kyllä riittää ku pistää virrat päälle ja oottelee vähintään vartin, niin seon sillai sopivasti vireessä, eikä autotunea tartte ajaa.


Tämä tietysti riippuu paljolti synasta.

#23 kirjoitettu 29.09.2004 23:22

Tuppu5 kirjoitti:

tietäen synan parametrien paljouden, niin laite on varmasti hämmentävä ensialkuun kelle hyvänsä, koska ei tollasta vastaavaa laitetta ole olemassa, millä sitä olisi voinut ennalta harjoitella.


Vastaavaa laitetta ei ole olemassa, mutta toisaalta se ei tee mitään omituista tai epästandardia, eli jos tuntee analogisynteesin kikat perinpohjaisesti, niin ei siinä mitään yllättävää ole. Ei se mikään Bucha ole... Heh..

Monipuolisuudessa toi on kyllä parempi ku ykskään perus-analogi, kiitos juuri noiden mitä ihmeellisimpien parametrien ja suuremman polyfonian.


Jooh.. eihän sitä oikein voi verrata mihinkään olemassaolemaan. Jollain Oberheimin expanderi saa myös aika skaalan saundeja, mutta kun se on muuten niin erilainen laite, niin siihenkään ei kannata verrata.

Ihme-vehje sinänsä, kun tällä pystyy tekee vähän kaikki soundit väliltä säröbasso <-> pehmeet stringsit & laajat moduloitut soundscape pad-soundit. Onnistuupa vielä kaikki trance-supersahailutkin.


Yhtään ehtaa vintage saundia en siitä silti ole saanut... Oletko sinä?

#24 kirjoitettu 30.09.2004 00:45

Tuppu5 kirjoitti:
No tässä nyt ehkä ollaan hieman eri kantilta liikenteessä, koska en ostanu androa sen takia, että saisin sillä vintagesoundeja, vaan jotain muuta omaperäistä ja nykyaikaista.


Jooh... Siis kuten olen jo sanoinut monasti, niin Andromeda on hieno syna. Sillä vain ei saa niitä saundeja, joista tämän viestin aloitusvistissä puhuttiin.

Enkä ole täysin varma, mitä "vintagesoundeilla" tarkoitat, mutta jos oikein ymmärsin niin jotain tyyliin, mitä nord leadeissa on vakio-presetteinä, yritetty siis vetää prophet5:n soundit nordiin. Semmoisia soundeja en tartte missään.


Takoitin tietysti sitä miltä Profet 5, Mini moog tai joku vanhanajan epälineaarinen nalalogisyntsa kuullostaa. Ei miltä niiden huono emuloija kuullostaa.

Tein esimerkin vintagesta synasaundista. Siinä on vain sahaaallot tunetettu erikseen ja resonanssiton filtteri sweeppaan enveloppa päällä. Ei mitään muita erikoisuuksia. Helppo mallintaa.. Vain kaksi sahaoskia ja 4pole lowpass filtteri siihen päälle. Ei mitään efektejä. Täysin sellaisenaan suoraan synasta äänikorttiin.

http://www.mikseri.net...

Tuosta linkmistä se ylimmäinen. (Akai AX 73 - Vintage Saw)

Tahtoisin kullaa miltä tuo sama saundi kuullostaa Andromedassa.

Ja ei siinä mitään, jos joku ei tykkää tuolaisesta saundista... Se nyt kuitenkin on vähän sinnepäin miltä synat kuullostivat 60-ja 70-luvulla.

Mutta kyllä tuolla mielestäni saa myös "vintagesoundeja" ja sitä mieltä ovat monet muutkin eri foorumeissa ja taisipa sosin testissäkin artikkelin kirjoittaja tykätä laitteesta paljon ja puheil, että monet vanhat soundit sai tehtyä päästyään käsiksi andron sielunelämään. Nää on sitten mielipidejuttuja ja kuinka vannoutunut tai hurahtanut on, mutta kyllä varmasti saa vintagesoundejakin.


Vintage saundi ei ole niinkään kiinni siitä miten niitä namiskoita vääntää, vaan siltä miltä oskillaattorit ja filtteri kuullostavat. Mini Moogista ei saa ulos mitään muuta kuin vintage saundeja.

Eikö toi piano-soundi mikä tos yhdessä pätkässäni oli, ollut vintage-soundi tai sitten ne soundit mitä oli siinä pätkässä missä oli myös andron rummut messissä?


Mihin näytteisiin tarkalleenottaen viittaat?

#25 kirjoitettu 30.09.2004 01:05

Tupla...

#26 kirjoitettu 30.09.2004 01:22

Tuppu5 kirjoitti:

Voin kokeilla tuollaista soundia, kunhan ehdin.


Hienoa.

Hmm...
Deep stuffissa rummut ovat niin lujalla, että eipä siitä paljon muuta kuulu. Pinaokaan ei olut yhtään sellaisen muinaismuito synan kuuloinen. Tykkäsin siitä silti...

#27 kirjoitettu 30.09.2004 01:54

Tuppu5 kirjoitti:
tossa jotain sinne päin: http://koti.mbnet.fi/d...


Jooh... Kuullostaahan se vähän sinnepäin... Lopun dinskatti pätkä ei ihan toiminut...

en tuntenu sitä melodiaa mitä soitit, joten toi ei oo mikään mielenosoitus sitten siitä biisistä, että soitin vaa jotain vähän sinne päi.


Se oli ihan improvisaatio... Olisi kai pitänyt soittaa uukkonooaa...

tossa sun pätkässä oli semmonen kiva hieman junomainen sävy siinä soundissa. Sitä oon yrittäny androllakin hakee, mutta siihen tolla ei aivan pääse. Siis juuri se semmonen "vintage"-sävy, josta tulee joku vanha mieleen, ehkäpä hieman jopa haitarin sävyinen. Vaikee selittää, mutta se joku utuisuus siinä on hienoa.


Jooh... Epästabiilit oskit ja epälineaarinen filtteri... tai molemmat. Sitä ei saa mitenkään jos syna ei siltä kuulosta. Esim. Omalla Oberheim Matrix 1000:sellani en sitä saa mutta sitten sillä taas saa niin hineoja stringejä, ettei mitään rajaa.

#28 kirjoitettu 30.09.2004 02:28

Tuppu5 kirjoitti:
tossa uus: http://koti.mbnet.fi/d...


Jooh... Kun se andromedan filtteri ei särje samalla tavalla, niin se ei luo keinotekoisesti niitä diskantteja siihen... Ne tulevat sitten siten, että sinulla on filtteri korkeammalla.

Veikkaisin että ton utuisuuden siihen soundiin tuo se oskillaattorin tuottama aalto, joka on just semmonen tietynlainen


Sahaaallot itsessään eivät kyllä poikkea synasta toiseen käytännössä yhtään toisistaan.

ja filtterin just tietynlainen vaste,


Se vaikuttaa kyllä myös.

ei ehkä välttämättä epästabiilisuus, mutta kaikki varmasti vaikuttavat jollain tavalla soppaan.


No kun siinähän tuon saudin ihmeellisyys juuri onkin, että se perustuu himeomaan suurelta osin sille kuinka ne sahaaallot beattaavat keskenään. Kun ne sitten biittavat omituisetsi epätabiilisuuden takia, niin siitä tulee se utuinen eloisuus joka on keskeinen osa tuota saundia.

#29 kirjoitettu 30.09.2004 08:23

Tuppu5 kirjoitti:
Joo no en niin ajatellutkaan haava, että et tietäisi andromedaa, mutta tätäkin topiccia varmasti lukee moni joka ei tiedä, niin sillä kerroin. Ja enkä tuota vaikeana pidä enää, kun oon laitetta käyttäny jo vuoden, mutta mitä oon monista foorumeista lukenu käyttäjien kommentteja ja tietäen synan parametrien paljouden, niin laite on varmasti hämmentävä ensialkuun kelle hyvänsä, koska ei tollasta vastaavaa laitetta ole olemassa, millä sitä olisi voinut ennalta harjoitella. Ehkä joku patsattava modulaarisyna voi myös olla hämmentävä, mutta tää on hieman eri tyyppinen juttu.

Ja enkä minäkään halua korvata androlla mitään jupiteria tai mitään muutakaan, vaan pidän sitä vain omana itsenään. Oon tyytyväinen valintaan ja saan tolla tehtyä juuri semmosia ääniä mitä tartten. Monipuolisuudessa toi on kyllä parempi ku ykskään perus-analogi, kiitos juuri noiden mitä ihmeellisimpien parametrien ja suuremman polyfonian. Ihme-vehje sinänsä, kun tällä pystyy tekee vähän kaikki soundit väliltä säröbasso <-> pehmeet stringsit & laajat moduloitut soundscape pad-soundit. Onnistuupa vielä kaikki trance-supersahailutkin. Nolottaa jopa jp8000:sta ja virustakin joillain soundeilla.

Pari esimerkkiä (sekalaisia kokeiluja, jotain kuvaa siis mitä tolla voi soitella):

http://koti.mbnet.fi/d...
http://koti.mbnet.fi/d...
http://koti.mbnet.fi/d...
http://koti.mbnet.fi/d...
http://koti.mbnet.fi/d...
http://koti.mbnet.fi/d...
http://koti.mbnet.fi/d...
http://koti.mbnet.fi/d...
http://koti.mbnet.fi/d... (syna vaihtuu lennossa vaikka kuvio pysyy samana)

Kaikki androa, paitsi viimesessä jp8080 ja andro. Älkää välittäkö soittovirheistä, niitä on ja muutaki häröä. Varokaa ettette tapa kaiuttimia.



Voi vitsi, onpa todella hienoa soundia. Selvittelinkin vähän että paljonko tuollainen syntsa maksaa ja eihän se ihan halpa olekaan; T-kaupassa noin 2500€. Paljonko pitää hyvässä tapauksessa kärsiä käytetystä? Voi kun pitikin mennä kuuntelemaan nämä pätkät, enhän minä nyt voi enää käyttää vst-synia ikinä kun vihdoin ja viimein huomasin sen eron näin selkeästi... huoh.

#30 kirjoitettu 30.09.2004 14:03

Moondust kirjoitti:

Selvittelinkin vähän että paljonko tuollainen syntsa maksaa ja eihän se ihan halpa olekaan; 2500 EUR


16 ääntä takoittaa 16 sisäsitä analogisyntikkaa... Ei ihme, että ei ole halpa... ottaa vielä huomioon, että nuppeja riittää ja koskettimistokin löytyy.

Paljonko pitää hyvässä tapauksessa kärsiä käytetystä?


Ei paljon pyöri ja jos pyörii, niin hinta on tuo sama miinus jotakin. Laitteella on kuitenkin kysyntää, eli se on niinsanotusti muodissa.

Akaista jolla tein oman ääneni maksoin reippaasti alle 500EUR tuossa aihan äskettäin.

Voi kun pitikin mennä kuuntelemaan nämä pätkät, enhän minä nyt voi enää käyttää vst-synia ikinä kun vihdoin ja viimein huomasin sen eron näin selkeästi... huoh.


Ei kuuntelu tee mitään. Se kun soittaa ja itse vääntää niitä nuppeja, niin se tekee.

#31 kirjoitettu 30.09.2004 14:49

Tuppu5 kirjoitti:
Jees, sitä minä en tajua, kuin moog voyager maksaa niin paljon andromedaan verrattuna, vaikka seon monofoninen, no maine kantaa ja ohan se toisaalta myös vähän niinkuin taide-esine puisine osineen. Ottaisin kyllä sellaisenkin mielelläni tuohon, mutta kolmella tonnilla saa jo monta muuta analogimonosynaa.


Jooh.. Voagerin hinta on todella kova. Kun ottaa vielä huomioon, että se kuullosta yhtä hyvältä kuin alkuperäinen mini moogi, niin ei ihan hirveästi innosta. Toisaalta taas hyvinä puolena mini moogiin verrattuna se on paljon mopnipuolisempi ja stabiili laite.

Moogin rakennus tekniikka rajoittaa pikälti sen hintaa, joten se on tehty kaikinpuolin "viimeisen päälle".. eli se on tehty kaikenkestäväksi studio ja keikkatyökäluksi plajon huolellisemmin kuin andromeda. Laatu maksaa.... Kuten sanoit, niin se on taide esine.. Ei teollisuus tuote.

Andromeda on siis suhteessa halvempi. Olihan andron hinta pitkään 3290e, mutta putosi viime vuoden aikana noin roimasti, mitä suuresti ihmettelen.


Synan valmistus ei maksa lähellekkään niin paljoa kuin se suunnittelu ja piirilevyjen liukuhihnalle saanti. Andromeda käyttää pelkästään sille customoituja piirijeä, joita varten on sitten pitänyt saada tehtaan tuotantolinjat käyntiin. Aloitus on kallista ja sitä rahaa on pitänyt heti alussa saada pääomakulujen kirimiseksi. Nyt kun homma on jo "käynnissä", niin olemassaolevan mallin tuottaminen on paljon halvempaa.

Jos uutta analogisynaa aikoo hommata, siinä voi sitten puntaroida, haluaako siltä soundilta sen monofonisen vintage-lämpöisen soundin vai vähän raikkaampiäänisen polyfonisen andron


Minusta nuo tuoteet kilpailevat aika vähän keskenään. Se on vähän sama kuin vertailisi pitäisikö ostaa lusiikka vai haarukka.

,jossa on moog modularista "kopioidut" oskillaattorit


Paitsi käytännössä eivät kuullosta samalat koska ovat stabiilimmat.

ja SEM & minimoog filtterit (16kpl kumpaakin filtteriä),


Se ns. minimoogin filtteri ei kuullosta yhtään minimoogin filtteriltä. Siis toistan: Ei yhtään.

oskillaattoreita siis 16 ääntä x2 (osc/ääni) x (4 aaltomuotoa + sub / osc) = yhteensä 160 oskillaattoria,


Väärin laskettu. Siinä on 32 oskillaattoria. Samasta oskillaattorista voidaan muodostaa erilaisia aaltomuotoja ja vaikka miksailla niitä. On täysion erikuuloista otetaanko yksi sahaaalto yhdestä oskillaattorista ja square toisesta oskista... Kuin että jos otetaan molemmat samasta.

mistä vielä puuttuu kohinageneraattorit.


Onko siinä muuten universaali kohina joka reititetään kaikkialle vai yksi per voice?

Nuo alesiksen kopiot eivät soundaa täsmälleen originaaleilta, mutta omasta mielestäni ovat kuitenkin laadukkaita.


Mitkä?

Filttereissä ainakin on yön ja päivän ero mihin tahansa digifilttereihin verrattuna.


Ero on selkeä.

Hienoja laitteita jokatapauksessa ja ei mikään ihmekään, että monet ovat alkaneet keräilemään niitä. Oon iteki hieman miettiny, että voisi pikkuhiljaa hankkia pari vanhempaa monolaitetta, jos vain löytää toimivia ja hyväkuntoisia.


Kyllä ne aika usein pitää huoltaa... Jos ne taas on hullettu, niin sitten se taas usein maksaakin jo miltein huollen verran enemmän.

#32 kirjoitettu 30.09.2004 15:53

En tiedä oletko Haava näitä kuullut, mutta ajattelin että saattaisi kiinnostaa.
Eräs hemmo nimittäin mallinsi TD:n Rubycon-soundeja Andromedallaan:

http://www.synthmusic....
http://www.synthmusic....
http://www.synthmusic....

#33 kirjoitettu 30.09.2004 23:14

Tuppu5 kirjoitti:
Ja tuo, että soundaako samalta samasta oskillaaattorista ulos otettuina, riippuu täysin synasta, jos otetaan saha ekasta ja kantti toisesta. En jaksa kokeilla, mutta mielestäni kuulostaa kyllä ihan samalta andromedassa. Seon sitten eri asia, jos sitä toista aaltoa haluaisi tunettaa eri korkeudelle, siihen tarttee väkisin sen toisen oskillaattorin.


No eipä ne täys analogivehkeissä taida koskaan ne oskillattorit olla ihan niin tarkkaan samassa vireessä ja vaiheessa kuitenkaan kuin jos ottaa ne aallot samasta oskillaattorista (jolloin ne aallot on tasan tarkkaan aina samalla tavalla synkassa). Eri asia on tietty jos ne kaksi eri oskillaattoria synkkaa väkisin.

Hassuinta tuossa muuten on se, että useimmista noissa käytetyistä oskillaattoreista ne kaikki aaltomuodot saisi teknisessä mielessä helposti ulos yhtäaikaa. Kyse on lähinnä käyttöliittymästä.

#34 kirjoitettu 01.10.2004 11:56

Tuppu5 kirjoitti:

Missä mielessä moog voyager on vahvemmin rakennettu kuin andromeda?


Vahvemmin on väärä termi. Laadukaammin on oikea. Voyagerin on hi-endiä. Siinä ei ole säätetty missään osissa yhtään. Eli se on suomeksi sanottuna "liian hyvin" rakennettu. Elektroniikan laadussa on aina valittu parhaat komponentit ja kaikki rakenteet on huolella testattu kaikkien vikojen varalta. Elektroniikkaa on märchätty äärimmäisella tarkkuudella ja kaikki referenssirajojen ulkopuolella olevat komponentit on heitetty mäkeen.

Ja kuten sanoin, alesis kopioi noita moogin ja semin piirejä andromedaan, lopputulos oli, että ne eivät silti soundaa samalle, minkä sanoinkin. Ne 4-pole suotimet eivät soundaakaan minimoogille, vaikka se oli insinöörien lähtökohta. Ei siitä tartte kiihtyä, jos mä en sano, että ne ei soundaa lähellekään oikealle. Mulle on ihan sama onko tossa onnistuttu vai ei kun ne silti soundaa hyvältä MUN MIELESTÄ.


Mistä ihmeestä tulkitsit, että olen hiiltynyt? Minähän vain täsmensin sitä manospuhettasi, että eivätpä ole minmoogin kuuloiset. MINÄ EN OLE SANONUT ETTÄ ANDROMEDA OLISI PASKA.. Joten ei tarvitse hiiltyä

Enkä laskenut väärin oskillaattorien määrää, se on vain se, miten sen haluaa katsoa tai mitä nimitystä käyttää.


Laskit niiden määrän väärin. Yksiselitteisesti oskillaattorien määrä on 32.

Ei asian tiimoilta tartte sentään hyökätä kimppuun.


En ole mielestäni hyökännyt kimppuun. Olen oikeasti pahoillani, jos olet kokenut selkän faktapohjaisen kommentointini hyökkäykseksi. Mielstäni vain ilmoitin, että olit väärässä. En hyökännyt. Korjasin antamaasi virheellistä informaatiota.

Selkeästi näit, mitä mä laskin siinä, eli se määrä, mitä koneen sisällä on eri aaltomuotoja, joita nyt sanoin siinä oskillaattoreiksi, seon vain miten sen asian katsoo.


Tapasi katsoa on harhaanjohtava.

Olisi kai pitänyt sanoa, että yhtäaikaa ulos saa 160 eri aaltoa.


Hmm... Periaatteessa tuo on yksi tapa nähdä asia. Asia kannattaa kuitenkin käytännön valossa ajatella mielummin niin, että yhdestä oskillaattorista saa ylos aallon, jonka yläsävelsarjaa saa säädettyä kaikkilla aalloilla joita siitä ykdestä oskillaattorista saa ulos.

yhdessä varsinaisessa oskillaattori-blokissa on pulse, saha/negatiivinen saha, kolmio ja sini sekä kantti sub osc. Nämä saavat saman tune-arvon poistuessaan piiristä jatkokäsittelyä varten. Kaikkia noita aaltoja voi sotkea mielin määrin keskenään. Monissa synissa ei voi sotkea, vaan valita vain yhden, mitä käyttää aaltomuotona.


Tiedän.

Ja tuo, että soundaako samalta samasta oskillaaattorista ulos otettuina, riippuu täysin synasta, jos otetaan saha ekasta ja kantti toisesta. En jaksa kokeilla, mutta mielestäni kuulostaa kyllä ihan samalta andromedassa. Seon sitten eri asia, jos sitä toista aaltoa haluaisi tunettaa eri korkeudelle, siihen tarttee väkisin sen toisen oskillaattorin.


Jos syntikassa on VCO:t niin se todellakin kuullostaa todella erilaiselta jos otat synasta ulos kantin ja sanan samasta tai eri oskillaattoreista. Samaan vireeseen tunetetuissa DCO:issa se taas kuullostaa samalta... olettaen, että molemmat DCO:t on kellotettu samalla kiteellä (näin ei kaikkissa DCO synissa ole)

kohinageneraattoreista en ole varma, onko yksi äänessä oleva vai monta, mutta voi valita white, pink ja random.


Jooh... tätä en ole vielä mistään spekseistä saanut selville vaikka olen kuinka lueskellut.

#35 kirjoitettu 01.10.2004 11:57

Elektrojänis kirjoitti:

Hassuinta tuossa muuten on se, että useimmista noissa käytetyistä oskillaattoreista ne kaikki aaltomuodot saisi teknisessä mielessä helposti ulos yhtäaikaa. Kyse on lähinnä käyttöliittymästä.


Ei aivan kaikilla teknisillä toteutuksilla. Monesti käytetään osittain samoja osia siinä waveshaperissä, josta ne aaltomuodot säädetään. Eli joitakin osia joutuu joskus tuplamaan. Sensijaan se on silti käytännössä hyvin pitkälti käåyttöliittymä ongelma. Niinkuin monimuukin monipuolisuuteen liittyvä asia analogisynissa.

#36 kirjoitettu 01.10.2004 12:03

QSO kirjoitti:
En tiedä oletko Haava näitä kuullut, mutta ajattelin että saattaisi kiinnostaa.
Eräs hemmo nimittäin mallinsi TD:n Rubycon-soundeja Andromedallaan:


Aika vaikuttavasti mallinnettu. Bassopää oli jo varsin lähellä totuutta. Tuo kolmas träkki nyt ei ollut niin hyvä.. mutta ne kaksi ekaa olivat varsin onnistuneita. Ne kun enää käyttäisi nauhan kautta niin alkaisi lyyti kirjoittaa. Nyt kun joku vielä malintaa TD:n legendaarisen filter sweepin tolla... Ricochetin levyn ekan träkin alustahan se löytyy...

#37 kirjoitettu 01.10.2004 14:03

Haava kirjoitti:
Ei aivan kaikilla teknisillä toteutuksilla. Monesti käytetään osittain samoja osia siinä waveshaperissä, josta ne aaltomuodot säädetään. Eli joitakin osia joutuu joskus tuplamaan. Sensijaan se on silti käytännössä hyvin pitkälti käåyttöliittymä ongelma.


No aika monissa oskillaattorien kytkentäkaavioissa mitä olen nähnyt on ihan yksinkertaisesti outputit useammalle aaltomuodolle ja niistä sitten valitaan katkaisijalla joku... Osa outputeista tosin saattaa olla niin korkea impedanssisia, että tarvitsevat bufferin (yksi transistori ja vastus ja riippuien siitä mitä on ympärillä voi tarvita yhden tai kaksi konkkaa) ja samaa voi käyttää sitten jokaiselle jos niitä ei käytetä yhtä aikaa. Niin ja miksaamiseen jouttuu pahimmassa tapauksessa käyttämään muutaman vastuksen lisäksi yhden aktiivikomponentin (esim. transistori) ja muutaman passiivikomponentin.

Ja tuo oli siis mun pahimman tapauksen arvio. Kyse on tietenkin yksinkertaisimmista "mekaanisimmista" toteutuksista. Tuollaisessa toteutuksessa jos niiden aaltomuotojen keskinäisiä suhteita haluaisi säätää niin tarvittaisiin sitten potikka per aaltomuoto tietysti ja nehän vie paneelitilaa.

Jos ohjausta noissa tehdään elektronisesti/digitaalisesti niin varsianisia sähköisiä osia saattaa tulla enemmän tietysti, mutta paneelitilaa säästyy kun ei välttämättä tarvitse joka asialle olla omaa potikkaa (jotka nekin on suhteessa aika kalliita osia).

Hmmm... Nyt meni hieman harhailuksi tämä.

Niinkuin monimuukin monipuolisuuteen liittyvä asia analogisynissa.


Niinkuin moni muukin monipuolisuuteen liittyvä asia yleensä.

#38 kirjoitettu 02.10.2004 15:39

Elektrojänis kirjoitti:
Haava kirjoitti:

Niinkuin monimuukin monipuolisuuteen liittyvä asia analogisynissa.


Niinkuin moni muukin monipuolisuuteen liittyvä asia yleensä.


Totta. Digisynissa tämä pätee vielä enemmän.

#39 kirjoitettu 19.10.2004 02:56

Kysymys sille, joka puhui jostain electronisen muusikon pioneeristä:

Kuinka luokittelet ensimmäisen konemuusikon? Miten pitkälle täytyy mennä ajassa taaksepäin, että löydetään ensimmäinen TODELLINEN konemuusikko?

Muistaakseni todellinen electronisen musiikin pioneeri oli kuitenkin "Kraftwerk", joka kyhäsi oman soittimen (siis vain yhden!), soittimella oli koko n. 2 * 4 m! Siispä joka kerrostalokodin kokoinen huoneen pääty! Siitä lähettiin tekemään parista oscillaattorista ääntä ja bueno! Syntikkasaundi valmis.. ei muuta kuin osciksen letkut irti entisiltä paikoilta ja uutta paikkaa etsimään... taas virrat päälle ja nauhotus... voila! Taas uusi saundi! Pelkästään muutaman saundin luomiseen meni viikko!

Lukekaa ihmiset Kraftwerk -kirja, niin olette huomattavasti viisaampia!

edit: unohtui eräs asia...

Mielestäni on hyvä, että nykytekniikka on näinkin pitkällä! Oma tahtini luoda musiikkia on niin nopea, että välillä saattaa olla viisikin projektia päällekkäin tyyliltään electro, drum'n'bass, hard-nrg / freeform, monotrack / schranz, terror-hardcore. Jos pelkästään yhden saundin luomiseen menisi edes päivä, niin noiden esimerkki projektien valmisumiseen menisi vähintääkin puolitoista vuotta!

#40 kirjoitettu 19.10.2004 03:35

Mielestäni on hyvä, että nykytekniikka on näinkin pitkällä! Oma tahtini luoda musiikkia on niin nopea, että välillä saattaa olla viisikin projektia päällekkäin tyyliltään electro, drum'n'bass, hard-nrg / freeform, monotrack / schranz, terror-hardcore. Jos pelkästään yhden saundin luomiseen menisi edes päivä, niin noiden esimerkki projektien valmisumiseen menisi vähintääkin puolitoista vuotta!


Juu, tuli vaan sekin asia mieleen että jotkut nauttii myös siitä soundin vääntämisestä sillä ruohonjuuritasolla.