Mikseri.net

#2 kirjoitettu 04.03.2007 14:43

Kyllä se perus PCM on vallan käypäinen ja toimii sitten varmasti muissakin ohjelmissa. Laatu sen ratkaisee enemmän, 16bit 44.1KHz on se peruslaatu mutta dynamiikan voi kasvattaa myös 24 bittiin ja taajuudenkin esim. 48 kilohertsiin mutta silloin kannattaa huomioida että miksausvaiheessa äänikortti ja sessio on säädetty sitten tuolle 48KHz taajuudelle. Jotkut käyttävät äänityksissä myös 88.2KHz tai 96KHz taajuutta mutta en minä näe sille oikein järkevää käyttötarkoitusta jos ei oikeasti tahdo hifistellä viimeisen päälle. Ei se ero kuitenkaan NIIN valtaisa ole.

#3 kirjoitettu 04.03.2007 18:18

Itsekin käytän PCM-muotoa. Eikös se PCM ole nimenomaan se pakkaamaton versio wav-formaatista? Cool Edit käsittelee kyseistä muotoa aika nopeasti. Siksi se on ihan hyvä homma.

#4 kirjoitettu 12.04.2007 09:58

atheos kirjoitti:

Jotkut käyttävät äänityksissä myös 88.2KHz tai 96KHz taajuutta mutta en minä näe sille oikein järkevää käyttötarkoitusta jos ei oikeasti tahdo hifistellä viimeisen päälle. Ei se ero kuitenkaan NIIN valtaisa ole.


Ehkä ero ei ole iso, mutta miksi tinkiä laadusta jos ei ole pakko? Toki jo s kovalevy ei riitä eikä kone jaksa pyöriä, niin voi harkita, mutta muuten tuntuu vähän turhalta olla käyttämättä parempaa laatua jos sellainen on tarjolla.

#5 kirjoitettu 12.04.2007 10:09

Haava kirjoitti:
Ehkä ero ei ole iso, mutta miksi tinkiä laadusta jos ei ole pakko? Toki jo s kovalevy ei riitä eikä kone jaksa pyöriä, niin voi harkita, mutta muuten tuntuu vähän turhalta olla käyttämättä parempaa laatua jos sellainen on tarjolla.


Mulle ei oikein vieläkään ole selvinnyt, että mitä hyötyä siitä korkeammasta näytteenottotaajuudesta sitten on, jos kerran biisi (oletetaan että se on menossa CD:lle) lopulta muutetaan 44100 hz ja 16 bittiseen muotoon. Eli?

#6 kirjoitettu 12.04.2007 10:23

Electron kirjoitti:

Mulle ei oikein vieläkään ole selvinnyt, että mitä hyötyä siitä korkeammasta näytteenottotaajuudesta sitten on, jos kerran biisi (oletetaan että se on menossa CD:lle) lopulta muutetaan 44100 hz ja 16 bittiseen muotoon. Eli?


Jos äänikortti on hyvä, niin aika vähän. Filtterin paremmuus on aika merkittävä tekijä. Sen lisäksi se diskantti siellä yläilmoissa vaikuttaa siihen lopputulokseen. Eli jos äänikortti vain samplaa 44100 kertaa sekunnissa, niin silloin se jää tiedottomaksi niistä väleistä.

Eihän tuo tosiaan mikään laadullinen kynnyskysmys ole, mutta sellainen jonka pystyy tietojeni mukaan kasa kultakorvia ihan ABX testissä spottaamaan. Lisäksi vieläpä, että kumpi on se parempi.

#7 kirjoitettu 12.04.2007 12:41

Haava kirjoitti:
Eihän tuo tosiaan mikään laadullinen kynnyskysmys ole, mutta sellainen jonka pystyy tietojeni mukaan kasa kultakorvia ihan ABX testissä spottaamaan. Lisäksi vieläpä, että kumpi on se parempi.


Kyllä tuon eron ilman kultakorviakin kuulee, mutta tarvitsee aina miettiä mikä on oikeasti tarpeen... Harvemmin tulee sellaista tilannetta rokki ja poppipuolella missä 48kHz/24bit ei riitä, koska näyssä populaarimusiikin touhuissa harvemmin on sellaisia nyansseja, jotka pääsisivät oikeuksiinsa vasta 96kHz/24bit tai 192kHz/24bit äänittämällä.

Itselle on tossa ensi vuoden alussa tulossa projekti missä on pelkästään akustista kamaa ja sen ajattelin äänittää 96kHz/24bit formaatissa... todennäköisesti kukaan kuluttajista ei tule huomamaan tätä, mutta minä tiedän

#8 kirjoitettu 12.04.2007 13:05

EO kirjoitti:

Kyllä tuon eron ilman kultakorviakin kuulee,


Pystytkö ABX testillä spottamaan kumpi on kumpi? Siis jos se 88200 on myös muutettu 44100 formaattiin?

mutta tarvitsee aina miettiä mikä on oikeasti tarpeen... Harvemmin tulee sellaista tilannetta rokki ja poppipuolella missä 48kHz/24bit ei riitä,


Itseasiassa saattaa jopa olla parempi äänittää cd-levylle äänitettävä materiaali 44100hz formaatissa kuin 48khz formaatissa, sillä se muunnos jopa haittaa äänelaatua. 88200 kannattaa suosia juuri siksi, että se on 44100 kerrannainen.

Itselle on tossa ensi vuoden alussa tulossa projekti missä on pelkästään akustista kamaa ja sen ajattelin äänittää 96kHz/24bit formaatissa... todennäköisesti kukaan kuluttajista ei tule huomamaan tätä, mutta minä tiedän


Kannattaa suosia 88200hz formaattia JOS se on lopullisesti CD:llä tarkoitus julkaista.

#9 kirjoitettu 12.04.2007 14:43

Haava kirjoitti:
Itseasiassa saattaa jopa olla parempi äänittää cd-levylle äänitettävä materiaali 44100hz formaatissa kuin 48khz formaatissa, sillä se muunnos jopa haittaa äänelaatua. 88200 kannattaa suosia juuri siksi, että se on 44100 kerrannainen.


Jos rupeaa tuolta pohjalta ajattelemaan, niin sitten kannattaa surutta äänittää 96khz, koska pikku hiljaa yleistyvä dvd audio on 48khz.

Itselle on tossa ensi vuoden alussa tulossa projekti missä on pelkästään akustista kamaa ja sen ajattelin äänittää 96kHz/24bit formaatissa... todennäköisesti kukaan kuluttajista ei tule huomamaan tätä, mutta minä tiedän


Kannattaa suosia 88200hz formaattia JOS se on lopullisesti CD:llä tarkoitus julkaista.


Itse käyttäisin edelleen 96khz, koska tästä saa sitten helposti sekä 44,1khz että 48khz. Ei niin, että 96khz olisi jotenkin älyttömästi parempi kuin 88,2khz, vaan siksi, että 96khz on huomattavasti yleisempi (ja kuitenkin myös isompi = "parempi"). Sampleraten suunnilleen puolittaminen (96khz -> 44,1khz) yleensä onnistuu aika kivuttomasti, koska särö syntyy lähinnä ylärekisteriin (~ 22khz) ja sielläkin käytännössä huomaamattomasti.

Se, että käyttää jotain paskaa SRC:tä (sample rate converter) on sitten ihan eri juttu.

#10 kirjoitettu 12.04.2007 14:51

Electron kirjoitti:

Mulle ei oikein vieläkään ole selvinnyt, että mitä hyötyä siitä korkeammasta näytteenottotaajuudesta sitten on, jos kerran biisi (oletetaan että se on menossa CD:lle) lopulta muutetaan 44100 hz ja 16 bittiseen muotoon. Eli?


Isommasta näytteenottotaajuudesta ja bittisyydestä on hyötyä silloin, kun materiaalia tullaan käsittelemään jotenkin.

Jos tiedät kuvankäsittelystä jotain, niin olet varmaan törmännyt tilanteeseen, jossa kuvan suurentaminen aiheuttaa kuvaan palikkaisuutta? Vähän sama juttu, eli mitä enemmän tarkkuutta, sen "syvemmälle" voidaan zoomata ilman että rajat tulevat heti vastaan.

Varsinkin 24-bittiä on todella hyödyllinen, koska silloin äänityksen voi tehdä vähän hiljaisemmalla ilman että tarvitsee pelätä äänen tason leikkautumista (clipping) ja kuitenkin on vielä mahdollista saada siitä kunnon 16-bittinen signaali, jossa kaikki bitit ovat käytössä.

Näytteenottotaajuudesta on taas se hyöty, että yleensä antialiasointisuotimet eivät ole ideaalisia tai edes lähelle sitä, jolloin ihan korkeimmat taajuudet toistuvat hieman hiljempaa ja aavistuksen vääristyen (18+ khz). 96khz näytteenottotaajuudella tämä hiljentyminen tapahtuu alueella 36+ khz, ja tätä ei korva kuule). Kun materiaali on käsitelty, se sitten muutetaan kunnolla 44,1/48khz jossa nuo yli 22khz äänet leikataan kunnollisilla digitaalisilla filttereillä pois.

Hifistelyähän tuo helposti on, mutta kyllä sille tarvetta on. Eri asia sitten joku 192khz näytteenottotaajuus. Rupeaa olemaan jo "hieman" överi

#11 kirjoitettu 12.04.2007 14:58

texmex kirjoitti:

Jos rupeaa tuolta pohjalta ajattelemaan, niin sitten kannattaa surutta äänittää 96khz, koska pikku hiljaa yleistyvä dvd audio on 48khz.


JOS tekee dvd:lle tai dvd audiolle, niin silloin toki lopulliseen formaattiin 96khz. Toisaalta jos 88200 muuntaa 96khz:seksi, niin sitä eria ei ujuuri taas kuule. Eli siis JOS tekee SEKÄ cd:lle, että DVD:lle, niin kannattaa nauhoittaa 88200hz.

Itse käyttäisin edelleen 96khz, koska tästä saa sitten helposti sekä 44,1khz että 48khz.


Eipä. Vaan 88200hz, koska saa helposti sekä 96khz, että 44,1khz.

Ei niin, että 96khz olisi jotenkin älyttömästi parempi kuin 88,2khz, vaan siksi, että 96khz on huomattavasti yleisempi


Tuo on toki teoriassa ihan ok argumentti. Ei silti etteivätkö kaikki ohjelmat osaisi sitä 88,2khz lukea.

(ja kuitenkin myös isompi = "parempi").


Tämähän ei siis taas pidä paikkaansa kun lopullinen kohde on se 44,1khz

Sampleraten suunnilleen puolittaminen (96khz -> 44,1khz) yleensä onnistuu aika kivuttomasti, koska särö syntyy lähinnä ylärekisteriin (~ 22khz) ja sielläkin käytännössä huomaamattomasti.


Aika kivuttomasti on silti eriasia kuin kivottomasti. ABX testit todistavat.


Hifistelyähän tuo helposti on, mutta kyllä sille tarvetta on. Eri asia sitten joku 192khz näytteenottotaajuus. Rupeaa olemaan jo "hieman" överi


192khz on kyllä etenkin nauhoituksessa ihan överi. Käsittelyssä taas oversampleuksen pitäisi poistaa tuo tarve. Se milloin tuosta on hyötyä on teoriassa jos kamalasti hidastetaan ääntä. Muutoin ei juurikaan muuten JOS käsittelyssä oversamplataan.