Mikseri.net

#2 kirjoitettu 01.10.2008 22:46

Eipä tuohon oikein ole ratkaisuja muuta kuin joko kääntää reilusti enemmän volaa (ei hyvä kerrostalo-olosuhteissa) tai soittaa DI:n läpi koneelle ja reampata kaappi.

#3 kirjoitettu 01.10.2008 22:50

No perusratkaisuhan on tietysti kääntää vahvistin kovemmalle jolloin se peittää enemmän siitä plektran äänestä. Tämä tietysti ei välttämättä kerrostalossa onnistu... Ainakaan kovin pitkiä sessioita kerrallaan. Toinen ongelma mihin voi törmätä on, että kun se vahvistin on kovalla niin ääntä rupeaa varomaan ja soittaa sitten hiljempaa. Tämä ei välttämättä siihen äänenlaatuun vaikuta ja itse ongelma varmaan vähenee, mutta soitto saattaa sitten kärsiä ja siten nauhalle ei saakaan ihan sitä mitä oli tarkoitus.

Tietysti sitten kannattaa mennä soittamaan mahdollisimman kauas mikeistä ja siihen kulmaan mistä ne huonoiten ääntä ottaa (kardioidimikeillä mikin takaa, superkardioideilla n. 45 astetta mikin taka viistosta).

Jos käänät vahvistimen itsestäsi pois päin niin silloin olet todennäköisesti itse soittamassa mikkien edessä ja ongelma saattaa pahentua. Lähimikityksessä tosin mikki jää kaiuttimen taakse jolloin ongelma saattaa vähentyä. Lähimikityksessä se ongelma tosin on tietysti vähäisempi jo heti alunperinkin.

Yksi vaihtoehto on tietysti sijoittaa mikit ja kaiutin kokonaan toiseen huoneeseen kuin missä soitat (tai toisin päin mennä soittamaan toiseen huoneeseen kuin missä mikit ja kaiutin on). Tämä tosin vaatinee sitten sen, että saat äänitettävää ääntä monitoroitua jotenkin muuten kuin suoraan. Useimmiten monitorointi on tietysti järjestettävissä nappia painamalla joten se ei liene ongelma.

#4 kirjoitettu 02.10.2008 14:35

bbenjamin kirjoitti:

Ja aika äärirajoilla oman kuulon turvaamiseksi pyörin jo nyt, et ei oo enää hirveesti pelivaraa.


Korvatulpat + kuulosuojaimet? On nimittäin yhdistelmä jonka avulla voi soittaa todella lujaa. Jos sen yhdistää siihen, että menee mahdollisiman kauas mikeitä (ja niiden taaksi jos hertaakuvio on käytössä), niin ei pitäisi paljoa onghelmaa olla.

Jälkeenpäin raitaa ei varmaan kannata lähteä efekteillä sorkkimaan tarkoituksena ylimääräisten äänien poistaminen? Käsitykseni mukaan myös soundi kärsii siitä.


Se vähän riippuu. Jonkun verran saattaa EHKÄ saundista riippuen olla sellaisia taajuuksia siinä akustisessa kitaraäänessä, että osan niistä voi filtteröidä pois ilman että se sähköinen ääni kärsii. Tämä tosin hyvin rajoitetusti, että pyrkisin kyllä noihin muihin keinoihin mitä Elektrojänis esitti.

#5 kirjoitettu 03.10.2008 00:11

Haava kirjoitti:
Korvatulpat + kuulosuojaimet? On nimittäin yhdistelmä jonka avulla voi soittaa todella lujaa.


Monitorointi (lähinnä taustan kuuntelu) vaan muodostuu tossa ongelmaksi. Kompromissina voisi olla nappikuulokkeet monitorointiin ja kuulosuojaimet... Ja jos ne nappikuulokeet olis vielä semmoset vaimentavat niin aika hyvin voinee jo volaa nostaa.

Omaa kuuloa näissä saa toki varoa. Kun se kerran menee niin se ei tule takas.

Jos ongelma on tosiaan lähinnä ne plektran äänet niin kannattaa ehkä kokeilla myös laittaa jotain vaimentavaa itsesi ja mikkien väliin. Kun ne plektran äänet on kuitenkin enimmäkseen aika korkeilla taajuuksilla niin vähän hepposemmillakin vaimentimilla voi saada jotain merkittävää aikaan... Vanha patja pystyyn siihen väliin... Tai jos on sohva tai edes joku nojatuoli niin sitten semmoisia.

Jos volat on jo kovat niin pitäs tietysti myös päästä varmuuteen, ettei se ääni mitä yrität karttaa tulekkin kuitenkin sieltä vahvistimen/kaiuttimen läpi.

Ongelma voikin olla esimerkiksi myös tämä: Korva kun kuulee taajuustasapainon aika radikaalisti erilailla riippuen äänen voimakkuudesta. Jos se epätoivottu ääni osuu korvan herkimmälle alueelle (jossain 1-5khz välillä jos muistan fletcher-munsonit vai mikättimet ne olikaan oikein) joka yleensä on vieläkin herkempi verrattuna muihin taajuusalueisiin hiljaisemmilla voimakkuuksilla. Kovemmilla voimakkuksilla soitettaessa se kilahtelu ei dominoi tai tunge läpi niin selvästi. Kun sitten kuuntelet äänittämääsi hiljempaa niin matalien ja ihan kaikkein korkeimpien taajuuksien kuultu voimakkuus putoaa enemmän kuin sen herkimmälle alueelle osuvan kilahtelun... Lopputuloksena huomaat sen kilahtelun äänitteestä vaikka soittaessa et sitä huomaa.

Tän selvittämisessä tietysti auttais jos pystyisit tekemään testinauhoituksen niin, että olet soittaessasi toisessa huoneessa (tai vaikka talon ulkopuolella, valitse sateeton päivä). Jos ongelma ei tollasessa testissä kuulu, niin ongelma on siellä missä oletitkin. Jos se taas edelleen kuuluu, niin ongelma saattaakin olla jossain muualla.

#6 kirjoitettu 03.10.2008 11:54

Endorpheeny kirjoitti:

Itse edellisessä kämpässä metsästelin kaiken maailman heijastuksia kaksi päivää ympäri makuuhuonetta mutta se kannatti: Amatööri sai purkkiin sellaiset vokaalit ja kitaran että niitä ei uskottu omassa kämpässä purkitetuiksi.


Hämmästyttävän paljon voi tehdä suorien ensiheijastusten demppaamisella. Ihan pirtää mielessään suoran viivan siitä äänilähteestä mikrofoniin yhden heijastuksen kautta (siten, että kulma siitä heijastuksesta on yhtä suuri sekä mikin, että äänilähteen suuntaan) joka seinästä, lattiasta ja katosta. Vähän huonosti selitetty, mutta siis siten, kuin jos kaikki seinät, katot ja lattiat olisivat yhtä iso peiliä, niin kuvittee silmän siihen mikin paikalle ja lampun siihen äänilähteen paikalle, niin ne tärkeimmät dempattavat pisteet ovat ne kohdat seinissä, joista se silmä näkisi sen lampun.

Se on ällistyttyvää kuin iso osa juuri siitä paskasta osasta akustiikkaa on juuri noissa pisteissä ja hyvä osa akustiikkaa kaikkialla muualla. Noin kärjistetysti. Tämä siis tosiaan pätee eniten silloin kun se akustiikka on huono (=99% tapauksista).