Epoche
Satusetä
41 viestiä

#1 kirjoitettu 09.01.2009 04:26

Jaakko oli jo syntyessään ruma kuin rutto. Äitinsä ei kyennyt rintaruokkimaan Jaakkoa koska Jaakko oli niin saastaisen ruma. Jaakon isä roikkui köydestä hengettömänä jo viikon Jaakon syntymän jälkeen. Pienenä poikana Jaakolla ei ollut yhtään ystävää, ei edes kavereita - kaikki muut lapset pelkäsivät tuota epämuodostunutta otusta. Jaakko viettikin suurimman ajan lapsuudestaan autotiellä odottaen kuolemaa..

Kun koitti koulun alku, Jaakko oli vakavasti sekaisin päästään. Hän oli lahjakas oppilas, mutta sosiaalisilta ulottuvuuksiltaan täysin noviisi. Kuunneltuaan tunnilla jatkuvia herjoja ulkomuodostaan hän välitunnilla käveli aina pihalla olevaan puskaan ja oli siellä hiljaa kunnes kello soitti sisään, edes luokkatovereiden heittämät kivet eivät saaneet häntä poistumaan puskastaan..

Yläasteelle siirryttyään hänen toiveet kidutuksen loppumisesta saivat pahan kolauksen, luokkatoverit mukiloivat ja ryöstivät Jaakon housut kesken koulupäivän. Siitä päivästä, jona hän käveli koulunsa käytävillä kalsareillaan, hän ei ikinä tointunut..

Jaakko ei tahtonut kouluttautua hienoon ammattiin, yläasteen jälkeen hän ihmetteli - että oli vielä elossa. Ei enää päivääkään kiusausta luokkatovereilta..
Hänet palkattiin Nokian kokoonpanolinjalle ilman haastattelua..

Töissään Jaakko oli tunnollinen, tarkka ja huolellinen. Silti hän sai potkut työstään, kuulemma työtoverit eivät voineet keskittyä työhönsä nähdessään Jaakon ruman naaman..
Jaakko päätti, ettei enää lähde ulkomaailman arvosteltavaksi - vanhempien talon kellariin linnottautuminen on ainut järkevä vaihtoehto.

Valitettavasti Jaakko oli saanut syntymässään isänsä alkoholistisia geenejä, joten aikansa vanhempiensa kellarissa dokailtuaan hän päätyi läheiseen kuppilaan. Siellä hän tapasi Riitan.

Riitta sairasti vakavaa silmärappeumatautia, ja oli lähes sokea. Häntä Jaakko rakasti, Riitta oli ainoa ihminen joka ei Jaakolle nauranut..He seurustelivat ja kihlautuivat..

Muutaman onnellisen vuoden jälkeen Jaakko huomasi postiluukusta tippuneen lasersilmäleikkausmainoksen. Hetken sisäisen kamppailun jälkeen hän näytti sen rakkaalleen..

Riitta kävi silmäleikkauksessa, joka oli varsin kallis - mutta jonka Jaakko ilomielin maksoi..Jaakko oli saanut suurehkon perinnön äitinsä kuoltua. Oli todella jännittävä tilanne kun sidettä poistettiin Riitan silmiltä, Jaakko toivoi ettei reaktio olisi huono - olihan kyseessä tosirakkaus..

Kun vihdoin Riitta näki millaista hirviötä hän oli suudellut, ei kirkumiselle meinannut löytyä loppua. Tarvittiin kaksi sairaalan vartijaa saattamaan Jaakko ulos rakennuksesta. Lisäksi oikeusistuin määräsi lähestymiskiellon pelkän valokuvan perusteella. Jaakko oli kovin suruissaan..

Muutamien kujilla vietettyjen kuukausien jälkeen Jaakko sattui osumaan paikallisen kirkon pihaan, siellä hänen rakas kihlattunsa oli juuri menossa naimisiin jonkin räkäisen rugbypelaajan kanssa. Hiljalleen alkoi Jaakon silmiin nousemaan tummanpunertava verho, joka peitti ajatuksia väkivaltaisilla kuvitelmilla..

Jaakko käveli rautakauppaan ja osti kirveen. Kirves kädessään käveli entisen naisensa, entisen kotinsa ovelle. Soitti ovikelloa ja valmistautui lyömään kirveellä avaajaa päähän. Ovi aukesi ja Jaakko kaatui polvilleen kuistille, ei riittänyt vihaa tappaa rakastaan..

Kyynelet valuivat epämuodostuneilta poskilta, nyyhkytyksen seasta kuului anteeksipyyntöjä. Riitta pyysi miehensä paikalle, miehensä joka löi Jaakkoa pesäpallomailalla päähän hänet tappaen. Poliisit pitivät tapahtunutta oikeutettuna itsepuolustuksena, ainoastaan Riitan uniin hiipi pieni katumus..

Jaakko haudattiin varattomien alueelle, joten hänen hautaansa ei ole merkitty kivin tai ristein.