Mikseri.net

#2 kirjoitettu 25.07.2009 17:09

No, riffeistä kuulee ensinnäkin aika hyvin että miten se pohjanuotti käyttäytyy eli milloin sointu vaihtuu. Pääsääntöisesti ne loput melodiat sitten määräävät mitä ne soinnut ovat, toisinaan joutuu katsomaan riffeistäkin. Ensiksi kannattaa selvittää biisin pohjasointu, jos riffi lähtee E:stä ja siinä käydään nuoteissa F#, G ja H niin E-mollihan se aika varmasti on.

Tuossa hommassa pitää osata:
- sävelasteikot jotta tietää mitä säveliä missäkin soinnussa on (ainakin duurit, mollit ja 7-versiot kaikista)
- rinnakkaissoinnut, esim. Em ja G ovat keskenään rinnakkaissointuja eli niissä on samat sävelet mutta eri järjestyksessä ja erilaisella painotuksella mutta ne käyvät harmonian kannalta keskenään ristiin biisissä kuin biisissä

Esmes. tuon Et Cetera -biisin intron soinnut voisivat olla äkkiseltään kuunneltuna:
Cm - G# - Cm - G
Cm - G# - D# - Gm

#3 kirjoitettu 25.07.2009 21:15

sit jos ottaa haltuun sävellajien eri moodit niin pystyy aika nopeesti riffin tai laulumelodian perusteella rakennella aika vinkeitäkin sointuja sinne taustalle.
Ja jos melodia/riffi on simppeli eikä tarjoa suoraan kuin perus kolmisointuja niin voihan niiden alle silti kokeilla erilaisia vänkäsointuja. Toisinaan riittää kun bassoon vaihtaa jonkun muun ku perusäänen niin johan alkaa nyansseja löytyä.

parhautta on mun mielestä kun melodiassa pidempään soivia ääniä ei soinnusta löydy, varsinkin jos se soiva ääni on 9 tai kutonen/alennettu kutonen.

#4 kirjoitettu 25.07.2009 23:04

atheos kirjoitti:
No, riffeistä kuulee ensinnäkin aika hyvin että miten se pohjanuotti käyttäytyy eli milloin sointu vaihtuu. Pääsääntöisesti ne loput melodiat sitten määräävät mitä ne soinnut ovat, toisinaan joutuu katsomaan riffeistäkin. Ensiksi kannattaa selvittää biisin pohjasointu, jos riffi lähtee E:stä ja siinä käydään nuoteissa F#, G ja H niin E-mollihan se aika varmasti on.

Tuossa hommassa pitää osata:
- sävelasteikot jotta tietää mitä säveliä missäkin soinnussa on (ainakin duurit, mollit ja 7-versiot kaikista)
- rinnakkaissoinnut, esim. Em ja G ovat keskenään rinnakkaissointuja eli niissä on samat sävelet mutta eri järjestyksessä ja erilaisella painotuksella mutta ne käyvät harmonian kannalta keskenään ristiin biisissä kuin biisissä


Jep, nämä asiat ovat kyllä perusluonteeltaan hallussa, ilmeisesti ongelma onkin ollut liian tarkka takertuminen niihin aina ainakin tuon Suntion postin pohjalta. Pitää vain koittaa kokeilla mikä toimii.

atheos kirjoitti:
Esmes. tuon Et Cetera -biisin intron soinnut voisivat olla äkkiseltään kuunneltuna:
Cm - G# - Cm - G
Cm - G# - D# - Gm


Voi noita aikoja Tuo Adiafora on siis vanha ja kuopattu projekti ajoilta, ennen kuin innostuin tarkoituksellisiin riitasointuihin, sävellajivahdoksiin ynnä muihin. Tuohon olisin varmaan soinnut osannut löytääkkin.

Pitää koettaa tuota, että etsii noita sointuja vähän enemmän korvakuulolta ja vähän vähemmän tiukasti teoriapohjalta (joka on vähän turhan hutera takertumista varten muutenkin). Sitten mikäli se epäonnistuu niin palaan taas listaamaan ongelmiani

#5 kirjoitettu 28.07.2009 16:18

Ihan ensin olisi hyvä päättää haluaako tehdä funktionaalista vai modaalista harmoniaa.

#6 kirjoitettu 28.07.2009 16:41

Mikä noiden harmonioiden ero on?

#7 kirjoitettu 28.07.2009 18:58

JPQ kirjoitti:
Mikä noiden harmonioiden ero on?


Jos tarkoitat minun viestiä, niin toinen on tonaalinen ja toinen modaalinen.

#8 kirjoitettu 28.07.2009 22:28

Effekt kirjoitti:
JPQ kirjoitti:
Mikä noiden harmonioiden ero on?


Jos tarkoitat minun viestiä, niin toinen on tonaalinen ja toinen modaalinen.


Anteeksi kaikille että ilmaisin huonosti tätä justiinsa. ja ihmisläheistä selitystä haen kun vikipedia näytti olevan musiikkiinsinööri (selitetty niin ettei tajunnu ihan vielä) tekstiä.

#9 kirjoitettu 29.07.2009 00:04

JPQ kirjoitti:
ja ihmisläheistä selitystä haen kun vikipedia näytti olevan musiikkiinsinööri (selitetty niin ettei tajunnu ihan vielä) tekstiä.


Anteeksi, kaikelle kunnioituksella sanon, että jos wikipedian tekstiä ei ymmärrä, niin joutuu tutustumaan asiaan syvemmin ensin. Yksinkertaistamalla on vaikea musiikin teoriaa selittää, koska sitä vaan joutuu oikeasti opiskelemaan.

#10 kirjoitettu 29.07.2009 13:50

etsi kuuntelemalla/kokeilemalla ne tärkeät äänet sieltä kitaramössön seasta ja muotoilet niistä jonkin jännän soinnun, jolla on luultavasti jokin nimikin, mutta siihen tarttee sitten enempi teoriatietoa, että osaa oikean nimen keksiä

esim. c F# a. Kuulostaa ihan hauskalta mutta ei oo mitää hajua, miten toi sointua esitettäisiin. Kai joku Cmdim7-3 njooo...

#11 kirjoitettu 29.07.2009 15:58

SaastanenHippi kirjoitti:
esim. c F# a. Kuulostaa ihan hauskalta mutta ei oo mitää hajua, miten toi sointua esitettäisiin. Kai joku Cmdim7-3 njooo...

F#dim?

#12 kirjoitettu 29.07.2009 19:46

Effekt kirjoitti:
Ihan ensin olisi hyvä päättää haluaako tehdä funktionaalista vai modaalista harmoniaa.


modaalinen kuulostaa lähestulkoon aina kivemmalta. varsinkin pianolla. kitaralla tulee v-mäisiä sormituksia, ainakin standardivirityksellä - vaiks kyl ne modaalijaskat irtoaa kepilläkin ku yrittää.

#13 kirjoitettu 29.07.2009 23:00

karman hardon kirjoitti:
vaiks kyl ne modaalijaskat irtoaa kepilläkin ku yrittää.


Ei sen modaalisen harmonian tarvitse olla jaskaa genrensä puolesta.

#14 kirjoitettu 29.07.2009 23:13

Effekt kirjoitti:
karman hardon kirjoitti:
vaiks kyl ne modaalijaskat irtoaa kepilläkin ku yrittää.


Ei sen modaalisen harmonian tarvitse olla jaskaa genrensä puolesta.


noh, eipä tarviikkaa...mut modaaliset jutut toimii parhaiten jaskassa IMHO, paitsi sit kans post-rock/post-metal-runtassa ja elektronicassa (joka on tavallaan modernia jaskaa).

jazz is not dead. it just smells funny.

#15 kirjoitettu 31.07.2009 03:24

Turkilas kirjoitti:
SaastanenHippi kirjoitti:
esim. c F# a. Kuulostaa ihan hauskalta mutta ei oo mitää hajua, miten toi sointua esitettäisiin. Kai joku Cmdim7-3 njooo...

F#dim?


No sehän se. Tai oikeastaan F#dim/C

#16 kirjoitettu 31.07.2009 11:20

Mulla oli joskus sellanen näppärä pieni softa, johon sai tiputella "nuotteja" kitaran otelaudalle ja/tai pianon näppikselle ja se kertoi mikä sointu on kyseessä, tai mitä sointu(j)a lähimmäs osutaan. Nyt kun vielä muistais sen softan nimen tai löytäis intterwebistä vastaavan...

Thimns muokkasi viestiä 11:27 31.07.2009

Ha. Tuolla.

Saattaa olla avuksi, toisaalta saattaa hämätä turhaan. Kyllähän sen kuulee jos menee väärin...

Thimns muokkasi viestiä 11:29 31.07.2009

Ja tossa on vielä toinen.

#17 kirjoitettu 31.07.2009 20:14

SaastanenHippi kirjoitti:
Turkilas kirjoitti:
SaastanenHippi kirjoitti:
esim. c F# a. Kuulostaa ihan hauskalta mutta ei oo mitää hajua, miten toi sointua esitettäisiin. Kai joku Cmdim7-3 njooo...

F#dim?


No sehän se. Tai oikeastaan F#dim/C


Cdim, Ebdim, F#dim, Adim...sama sointu, eri käännös. Jos biisi on kovinkin "tonaalinen" niin ei taida haitata vaikka joku äänistä ei soisikaan jos sointuteho on kuitenkin dimiä itseään. Merkintä tietty sen mukaan mikä ääni bassossa. Vaiks bändiympyröissä riittää että basisti tietää sen äänen, muuthan voi soittaa soinnun mistä asemasta vaan, fiilis ei juuri muutu. Ei, vaikka jättäis jonkun äänen poiskin. Korkeintaan soundaa ilmavammalta.

#18 kirjoitettu 31.07.2009 21:12

karman hardon kirjoitti:
Cdim, Ebdim, F#dim, Adim...sama sointu, eri käännös.


Jep, mutta tonaalisessa piirissä on perinteisesti kahdenlaisia dimisointuja: kromaattisia ja dominantin yläsäveliä, ja molemmilla on funktionsa. Siksi ei ole ihan sama miten ne merkitään.

#19 kirjoitettu 01.08.2009 10:58

Effekt kirjoitti:
karman hardon kirjoitti:
Cdim, Ebdim, F#dim, Adim...sama sointu, eri käännös.


Jep, mutta tonaalisessa piirissä on perinteisesti kahdenlaisia dimisointuja: kromaattisia ja dominantin yläsäveliä, ja molemmilla on funktionsa. Siksi ei ole ihan sama miten ne merkitään.


niinjoo...ite jämähdin kelaamaan vaan noita dom.dimejä
(paitsi ett rock- ja pop-musassa ei taida kromaattisia dimejä esiintyä kuin taiderockissa ja sankarihevissä )

#20 kirjoitettu 01.08.2009 11:42

karman hardon kirjoitti:
niinjoo...ite jämähdin kelaamaan vaan noita dom.dimejä


Mutta dom. dim.:hän on skaala.

#21 kirjoitettu 01.08.2009 14:32

Effekt kirjoitti:
karman hardon kirjoitti:
niinjoo...ite jämähdin kelaamaan vaan noita dom.dimejä


Mutta dom. dim.:hän on skaala.


joo, mut mun "puhekielessä" se meinää myös noita dominanttisoinnun yläjudansseja, eli pianolla oikean käden dimi-sointuja Mä kun ajattelen musiikkia sointujen, en skaalojen kautta, siks menee välillä termit sekaisin; meinaan jotain sointua, vaik opistojampat alkaa ensin kelaa skaaloja ja moodeja. my bad.
samoin jos puhun "pornoseiskoista" tarkoitan maj7-sointuja.
Ja henkka-sointu on sit 7#9#5, hehe...

anteeksi sisäsiittoinen ilmaisuni, nöyrimmät pahoittelut.

karman hardon muokkasi viestiä 14:33 01.08.2009

#22 kirjoitettu 01.08.2009 15:51

Itseasiassa sointujen ylärakenteissa on paljon muutakin kun dimikolmisointuja. Esimerkiksi C7alt -soinnusta löytyy kokonainen Gb7 -nelisointu.

Ja "henkka-soinnussa" ei ole #5:sta, pelkkä 7#9.

Effekt muokkasi viestiä 17:00 01.08.2009

Tai kun oikein pyörittää niin C7alt soinnusta saa väsättyä Gb13#11 -soinnun. Siistiä!

Effekt muokkasi viestiä 18:40 01.08.2009

Tai jälkiviisaana, tottakai saa! Kaikki tritonus-substituutiot ovat lähtöjään alt pohjaisia.

Jos on liian kännissä, niin ajatus juoksee hitaasti.

#23 kirjoitettu 01.08.2009 23:43

Effekt kirjoitti:
Itseasiassa sointujen ylärakenteissa on paljon muutakin kun dimikolmisointuja. Esimerkiksi C7alt -soinnusta löytyy kokonainen Gb7 -nelisointu.

Ja "henkka-soinnussa" ei ole #5:sta, pelkkä 7#9.

Effekt muokkasi viestiä 17:00 01.08.2009

Tai kun oikein pyörittää niin C7alt soinnusta saa väsättyä Gb13#11 -soinnun. Siistiä!

Effekt muokkasi viestiä 18:40 01.08.2009

Tai jälkiviisaana, tottakai saa! Kaikki tritonus-substituutiot ovat lähtöjään alt pohjaisia.

Jos on liian kännissä, niin ajatus juoksee hitaasti.


niin joo, henkalla ei oo plusvitosta, kun saa helpomman sormituksen ku sen jättää pois. ite ku soitan kiippareita niin soitan sen #5:n sinne sellaisissakin biiseissä jos sitä ei alunperin oo (noh, en tietenkään sillon ku se ei sovi, jollaisia tilanteita kyl melko harvoin tulee. essariksi voisin kehaista että esim. juuri edellämainitun herra Hendrixin tunnetuksi tekemän biisin "Hey Joe" saa kuulostamaan aika hauskalta kun soittaa sen perussointukierron soinnut kaikki molliseiskoina, tai dominanttiyseinä, kokeiltu on )

jos joku napisee, sanon että se on vaan tulkintaa

mut joo. pointti jota hämärästi tässä yritän jotenkin ilmaista olisi jotakin sen suuntaista, että soinnuttaessa biisiä voi (ja pitäisikin) hämmentää niitä "ylimääräisiä" ääniä sekaan. oli biisi sit oma tai lainattu. Vaikka itsekin on tullut veivattua covereita ihan liiankin kanssa, niin kyllä se pieni anarkisti minussa yrittää väen väkisin heitellä vähän mausteita sinne soppaan - kun ei pysty pieni ihminen käsittää, miksi jokin biisi pitäisi soittaa tasan just niinkuin se on alunperin levytetty. Onhan noita jukebokseja ja deejiitä sitä varten

karman hardon muokkasi viestiä 23:46 01.08.2009

syy, miks käytän vähän "omia" termejä johtuu varmaan siitäkin, että teoriat on itseopiskeltu ja sovellettu eri lähteistä, ja niistä on muovautunut vähän anarkistinen lähestymistapa erityisesti sointuihin. toki yritän bändijutuissa merkata soinnut niin että kaikki tajuu, ja oonkin alkanut käyttää Ron Millerin "Modal Jazz Theory"-kirjan merkintätapaa. Eli jos on vaik C9#5-sointu niin voi olla että merkkaankin sen C9b6-soinnuksi moodin mukaan.

#24 kirjoitettu 02.08.2009 00:10

Eli jos on vaik C9#5-sointu niin voi olla että merkkaankin sen C9b6-soinnuksi moodin mukaan.


Mutta eihän noin voi kirjoittaa.. #5 on täysin eri asia kun b13 (jota ei merkitä muuten b6).

On hyvä värittää sointuja lisäsävelillä, mutta täytyy tiedostaa että soinnut muodostuu skaaloista. Sen vuoksi on tärkeää tietää missä liikutaan kappaleen sisällä ja mihin ollaan menossa.

#25 kirjoitettu 02.08.2009 15:29

Effekt kirjoitti:
Eli jos on vaik C9#5-sointu niin voi olla että merkkaankin sen C9b6-soinnuksi moodin mukaan.


Mutta eihän noin voi kirjoittaa.. #5 on täysin eri asia kun b13 (jota ei merkitä muuten b6).

On hyvä värittää sointuja lisäsävelillä, mutta täytyy tiedostaa että soinnut muodostuu skaaloista. Sen vuoksi on tärkeää tietää missä liikutaan kappaleen sisällä ja mihin ollaan menossa.


tuota just hain takaa. jos merkkaan soinnun b6 niin silloin tiedän että siihen voi veistellä normikvintin jos huvittaa, esim. improvisoidessa. jos taasen merkkaan sen #5 niin silloin siihen ei voi leipoa normikvinttiä. mulle itelleni selkein tapa merkata on toi b6 eikä b13, tai siihen oon vaan tottunut. Ron Millerin kirjassakin sitä käytetään, joten ajattelin ettei se kovin laitonta voi olla
tai sit mä en vaan osaa laskea 9 pidemmälle...koska #11:n merkkaan senkin mielummin #4. Kun mä en jaksa stressata, että onko se soiva ääni oikeasti oktaavin sisällä vai ulkona.

#26 kirjoitettu 02.08.2009 16:35

Hyvä yksikertainen musitisääntö nelisoinnun laajentamiseen on ns "noonin päästä". Eli jos meillä on vaikka C7 nelisointu ja halutaan laajentaa se äärimmilleen normaalissa muodossaan, niin lasketaan aina joka soinnun sävelestä nooni ylöspäin.

C-> (9)
E->F# (#11)
G->A (13)

#27 kirjoitettu 02.08.2009 22:00

Sunt1o kirjoitti:
Effekt kirjoitti:
C-> (9)


Sointujen merkkaaminen hymiöillä ois kyl aika siisti tapa. Esim. just duurit vois olla ja molli ois ja sit esim. E5 ois et merkattas enemmä se fiilis mikä siin soinnus pitäs olla ku mitää tommosii tylsii kirjain-numero yhdistelmiä


Se oli aika hieno se Phoeben (Frendit) systeemi, jossa soinnut nimettiin sen mukaan miltä käsi näyttää oikeassa asennossa.