Mikseri.net

#2 kirjoitettu 01.06.2003 20:18

Valitettavasti noita parametrien arvoja en tästä lonkalta osaa heittää, mutta voin ilomielin kertoa kompressoinnista.

Käsite "dynamiikka" tarkoittaa tässä tapauksessa volumen "vaihtelua", välillä kovaa, välillä hiljaa.

Kompressori taas tasaa tätä dynamiikkaa halutusti, eli hiljaisemmat äänet kuuluvat kovempaa, kun taas piikit eivät tulee niin lujaa.

Tuossa on kompressorin perusajatus, joku muu saa valistaa lisää asiasta.

Kompressorin kavereita ja -kanssadynamiikkaprosessoreita ovat limitteri ja gate.

K-mikko muokkasi viestiä 20:19 01.06.2003

Kompressointi tehdään yleensä raidoille erikseen, tosin useimmiten vain dynamiikaltaan kriittisille tai muuten sitä kaipaaville raidoille, kuten laululle, bassolle tai rummuille.

Sitten masterointivaiheessa käytetään yleensä vain limitteriä, joka ainoastaa laskee kovien äänien voimakkuutta nostamatta kuitenkaan hiljaisia ääniä kovemmalle.

#3 kirjoitettu 01.06.2003 20:20

Mene tuonne Forumin hakuosioon ja laita hakusanaksi Kompressointi. Sieltä löytyy aika paljon matskua, mm. linkki Juha Kiilin erinomaiseen kotituotanto-oppaaseen, jossa oli aika mukavasti selvitelty kompressointia...

#4 kirjoitettu 01.06.2003 20:39

dip flirt kirjoitti:
Mene tuonne Forumin hakuosioon ja laita hakusanaksi Kompressointi. Sieltä löytyy aika paljon matskua, mm. linkki Juha Kiilin erinomaiseen kotituotanto-oppaaseen, jossa oli aika mukavasti selvitelty kompressointia...


Harmi, ettei tuo linkki toimi. Juuri tuommoinen opas olisi ollut kätevä.

#5 kirjoitettu 01.06.2003 22:10

K-mikko kirjoitti:
Kompressorin kavereita ja -kanssadynamiikkaprosessoreita ovat limitteri ja gate.


Perheeseen kuuluu vielä yksi (joskin harvinaisempi): Expanderi (vai mikä lienee oikea suomenkielinen vastine englannin sanalle expander).

Gate on hieman samaan tapaan erikoistapaus expanderista kuin limitteri on kompressorista.

Kompressorihan joko hiljentää kynnystason (threshold) yli meneviä ääniä asetetun suhteen (ratio) mukaan. On myös olemassa kompressoreita jotka vahvistavat kynnystason alapuolista osaa suhteen mukaan eivätkä koske yli menevään osaan mutta sellaiset ovat harvinaisempia. Hommaan vaikuttaa sitten vielä nou attack ja release ajat. Attack on aika jonka kestää ennekuin vaimennus iskee täysin päälle. Release on aika jonka kestää ennenkuin vaimennus menee kokonaan pois päältä. Mahdollisimman lyhyt attack ja release saattavat kuullostaa houkuttelevilta, mutta jos ovat liian lyhyet niin se aiheuttaa säröä varsinkin bassopäähän (joissain tapauksissa muuten ihan kelpo säröefekti jos sellaista tarvitsee).

Limitteri on kompressori jossa on hyvin suuri ratio. Periaatteessa sen pitäisi olla ääretön mutta yleensä jotain 30:1 ratiota pidetään jo limitterinä.

Expanderi tekee päinvastoin kuin kompressori eli joko koventaa kynnyksen ylittäviä ääniä tai hiljentää sen alle jääviä, ration mukaan tietenkin.

Gate on expanderi joka hiljentää kynnyksen alle jäävät äänet olemattomiin.

Lisää: http://www.studiocover...

#6 kirjoitettu 01.06.2003 22:41

Elektrojänis heitti hyvän linkin, mutta jos joku tietää suomalaisia oppaita niin hyvä olisi.

#7 kirjoitettu 01.06.2003 22:55

Ratio esimerkki:

Ratioksi laitetaan 3:1 ja thresholdiksi vaikka -20dB

Jos sisään tulevan äänen voimakkuus on tuo -20dB tai alle niin se pääsee läpi sellaisenaan. Jos sisään tulee esim. -14dB eli 6dB yli tuon kynnystason niin ulos pääsee 6dB/3=2dB yli thresholdin oleva signaali eli sitä hiljennetään niin paljon, että se ulos pääsevä signaali on voimakkuudeltaan -18dB


Nuo negatiiviset luvut saattavat hämätä hieman... Otetaans toinen:

Laitetaan ratioksi vaikka 2:1 ja thresholdiksi 0dB. (Useimmiten tämä threshold olisi aika typerä veto tosin kun periaatteessa 0dB pitäisi olla maksimi mahdollinen taso. Oletetaan tässä kuitenkin että voimme mennä sen yli. Joissain tapauksissa se on oikeastikkin mahdollista.)

Kaikki signaalit jotka ovat 0dB tai alle säilyvät muuttumattomina. 6dB signaali hiljennetään 3dB signaaliksi. 3dB hiljennetään 1,5dB:iin. 10dB signaali hiljennetään 5dB:iin.

Paremmin en osaa selostaa... Oikeasti en osaa noita vielä itse edes kunnolla käyttää... On se vaan käytännössä sitten sen verran salatiedettä. No pitänee harjoitella.

Elektrojänis muokkasi viestiä 22:55 01.06.2003

Netistä en tiedä hyviä oppaita, mutta yksi ihan kiva perusopas on tämän näköinen kotistudio opas: http://www.likekustann...

En muista tarkkaan kuinka paljon tuossa kompressoinnista on kun omani on kaverilla lainassa, mutta kyllä siinä siitäkin jotain oli. Muutenkin ihan hyvä kirja vaikkakin ei hurjan syvällinen... Mikä lienee toisaalta ihan hyväkin, että ei pitkästy lukiessa (suunnattu aloittelijalle kumminkin).

Aiheen vierestä: Kirjan lopussa on muuten mielestäni hyvä "taajuuskartta" EQ-hommia varten.

Hesassa asuville suosittelen ostopaikaksi vuorikadulla sijaitsevaa Like-kirjakauppaa koska se on hyvä mesta.

#8 kirjoitettu 01.06.2003 22:57

Nachua kirjoitti:
Huh huh, sieltähän tuli raskasta asiaa. Taitaa mennä hetki ennenkuin tuon saa syötyä kokonaan, sen verran yksinkertainen heppu kun sitä on.

Tuo ratio jäi itselleni hieman epäselväksi, tai siis en tajunnut siitä pätkääkään.



Perhanan Elektrojänis ehti ensin... No ainakin hän kirjoitti asiaa
Enemmän asiaa kuin minä

#9 kirjoitettu 01.06.2003 23:13

K-mikko kirjoitti:
Perhanan Elektrojänis ehti ensin... No ainakin hän kirjoitti asiaa
Enemmän asiaa kuin minä



Ja sinä kumitit pois... Perhana... kaksi lähdettä on aina parempi kuin yksi. Lukija voi valita mieleisensä totuuden (ja jos tulee kahdesta lähteestä sama niin onhan se ikään kuin luotettavampi tieto).

Sinähän tuon vastaamisen aloitit kumminkin ja kerroit perusasian. Minä vaan hieman lisäilin ja tarkensin.

Niin lisäsin tuohon edelliseen postiini kirjavinkin jos joku ei huomannut.

Hmmm... Toivottavasti en selitellyt kovin paljon metsään noita. Noh... Jos pieleen niin joku tietävämpi varmaan korjaa.

Elektrojänis lisäsi turhamaisuuttaan hymiön 23:13 01.06.2003

#10 kirjoitettu 02.06.2003 00:53

Elektrojänis kirjoitti:
...kaksi lähdettä on aina parempi kuin yksi.


Heh, ei olisi ollut tässä tapauksessa

Ja, jotta tämä viesti ei olisi aivan turha, vastataan käyttäjän SLK kysymykseen numero 1:
"Ei. Mm. monet garagerock-bändit eivät moiseen laatikkoon koskisi pitkällä tikullakaan. Tietysti sillä voi saada kitaraan kivoja soundeja..."

Eli kompressori on aika sadistinen työkalu oikein (lue: erittäin väärin) säädettynä.

#11 kirjoitettu 02.06.2003 06:46

En nyt ylempiä vastauksia ehtiny lukemaan mutta juu, kyllä sitä monelle raidalle käytetään (joskus jopa kaikille jos vain löytyy fyffeä) ja välillä master-raitaankin riippuen tapauksesta. Kompressorilla voidaan tehdä paljonkin erilaisia asioita mutta yleisesti ottaen se vaikuttaa äänen voimakkuustason käyttäytymiseen. Mitään yleispäteviä säätöjä ei voi antaa kun jokainen kompressori toimii vähän eri tavalla ja niissä on omat juttunsa.

#12 kirjoitettu 02.06.2003 07:50

Joel Kalsi kirjoitti:
Mitään yleispäteviä säätöjä ei voi antaa kun jokainen kompressori toimii vähän eri tavalla ja niissä on omat juttunsa.


Ja sitten kaikki vielä riippuu käsiteltävästä signaalistakin (trrt... kaikki mun signaali sanat tällä foorumilla voi yleensä aika huoletta kirvata sanalla ääni) ja tietty siitä mitä sille halutaan tehdä.

Eli kokeilemalla kai se on pärjättävä... Jossain päin nettiä olen kyllä törmännyt johonkin listaan missä oli jotain lähtöasetuksia, mutta semmoset voi ainoastaan toimia alkupisteenä kun jokainen tilanne on erilainen kuitenkin.

Niin joo jossain kehoitettiin kokeilemaan kompressoria harjoituksena johonkin klassista musiikkia sisältävään CD-levyyn. Niissä kun ei usein käytetä kompressoreita juuri lainkaan äänittäessä tai ainakin hyvin miedoilla asetuksilla joten ofat hyvää testailumatskua. Itse en ole vielä kerennyt moista harjoitusta tekemään, mutta aion kyllä.

#13 kirjoitettu 03.06.2003 16:08

Kompressori on automaattinen volyymin tarkkailija, eli kun volyymi menee yli thresholdin (vaikka -6 db), niin volyymiä väännetään alas niin rankasti, että threshold ylittyy vain ratio-osalla. Eli jos ratio on 10, ja jos threshold ylittyy 3 db:llä, niin kompressori vähentää volyymia niin että ylitys onkin vain 0,3 db. Käytännössä suurin hyöty on siinä, että sillä saa tasattua soundia, eli kun threshold on vaikka -6db, ratio 20, niin gain:ia voi lisätä 5 db, eli hiljaiset äänet nousee paremmin esiin, eikä ääni kuitenkaan säre, kun kompressori leikkaa kovimpia ääniä alas. Periaatteessa joka raita kannattaa kompressoida erikseen, ja lopputulos vielä yhdessä, näin saadaan tukeva soundi, " radio soundi", jossa hiljaiset kohdatkin kuuluu selvästi. Jos kompressoi kaikki raidat kerralla, vain yhdellä kompressorilla , niin soundista tulee helposti pumppaava, häiritsevä, kun volyymin taso pumppaa huipputason mukaan. Ja attack kannattaa olla 15-25 ms, jos attack on 0 ms, niin voi syntyä rahinaa, ainakin fruity:ssä.

Täältä löytyy artikkeleita:

http://www.studiocover...

#14 kirjoitettu 03.06.2003 18:04

Kasse kirjoitti:
Kompressori on automaattinen volyymin tarkkailija,

Ihan hyvä saada useampikin esitys aiheesta kun tuokin on aika monimutkainen asia, mutta vaikuttaa todellakin että et lukenut yhtään mitä muut olivat jo vastanneet.

Tuo linkki esimerkiksi oli jo tuolla ylempänä mutta laitoin silloin suoraan kompressoreita käsittelevään alisivuun.

Elektrojänis muokkasi viestiä 18:05 03.06.2003

Niin, tuosta radiosoundista vielä... Radiosuoundina tunnetaan yleensä juurio semmoinen soundi jossa valmis stereomiksaus tunkgetaan kompressorin läpi. Yleensä tähän käytetään tosin kompressoria joka jakaa ensin äänen eri taajuuskaistoihin ja kompressoi ne sitten erikseen. Lähes kaikki radioasemat muuten kompressoivat lähettämänsä materiaalin.

#15 kirjoitettu 03.06.2003 18:34

Totaalisen off-topic:
Keskustelua radioäänestä plattarilla

#16 kirjoitettu 03.06.2003 19:30

Tästä voisin esittää jatkokysymyksen: nimittäin että saako tuota kompressointia sitten mitenkään taajuusriippuvaiseksi?

Nimittäin itselläni on usein sellainen ongelma että jos ja kun soitan kitaraa kovalla säröllä niin demppauksen johdosta alapäät tulevat toisinaan aivan liian kovaa. Eli kompressointi olisi pääosin tarpeen vain alle 400Hz taajuuksilla... Ei kuulosta kovin monimutkaiselta mutta en ole törmännyt vastaavaan. Ärsyttävää kun normaalisoitossa on liian vähän alapäätä ja dempatessa liikaa eikä kitaraa saa siis ns. jyräämään vaaditulla tavalla. Vaihtoehtoisesti voisin pilkkoa riffini tuhanteen pätkään ja equttaa kaikki erikseen...

Jos on ideoita niin olisin kiitollinen. Ohjelma on Fruity 3.56.

atheos liiskasi ötökän 19:30 03.06.2003
Pirun HTML ei anna käyttää kaikkia kivoja välimerkkejä...

#17 kirjoitettu 03.06.2003 20:09

atheos kirjoitti:
Tästä voisin esittää jatkokysymyksen: nimittäin että saako tuota kompressointia sitten mitenkään taajuusriippuvaiseksi?


No tohon sinun ongelmaasi on kompressoinnin osalta pari vaihtoehtoa.

Multiband kompressoreita käytetään yleensä vain masteroinnissa, mutta voisi auttaa tähänkin. Kyseessä on siis kompressori jossa ääni jaetaan eri taajuuskaistoihin ja kaistat kompressoidaan erikseen. Tämä olisi siitä kiva ratkaisu että se jättäisi mahdolliset muut taajuudet kokonaan rauhaan.

Sitten tietysti ihan tavallinenkin kompressori/limitteri voisi auttaa. yleensähän noissa dempatuissa chunkachunka äänissä on vain yksi nuotti (tai joskus kaksi) kerrallaan ja se matala murahdus on kovin kohta mitä siinä signaalissa tulee joten sopivilla säädöillä se kompura/limitteri ei muuhun juuri koske.

Jos sitten sen kompuran pitää todellakin oikeasti reagoida kovemmin joihinkin tiettyihin taajuuksiin niin yksi ratkaisu on sellainen kompressori jossa on erillinen sidechain (mikä lienee suomenkielinen sana tuolle? sivuketju? ohisyöttö?) sisääntulo. Tuohon sidechain inputtiin voi syöttää haluaamaansa ääntä jolloin kompressori ei otakkaan niitä dynamiikan muutoksia siitä varsinaisesta inputista vaan siitä sidechain inputista. Eli siis syötät sen kitarasignaalin siihen tavalliseen inputtiin ja sitten siitä samasta kitarasignaalista sellaisen version jossa on korostettu bassoja siihen sidechainiin. Tuolla tavalla se se reagoi enemmän niihin bassoihin.

Elektrojänis muokkasi viestiä 20:09 03.06.2003

Niin joo tuolla sidechain jutulla pitäisi myös saada liian kovaa suhahtelevat ässät vokaaleista kuriin syöttämällä sinne sidechainiin sellaisen version niistä vokaaleista jossa on korostettu korkeita ääniä.

#18 kirjoitettu 03.06.2003 20:10

atheos kirjoitti:
Tästä voisin esittää jatkokysymyksen: nimittäin että saako tuota kompressointia sitten mitenkään taajuusriippuvaiseksi?


Normaalisti kompuroihin saa liitettyä esim sidechain -liitäntöihin ulkoisen eq:n jolla korostamalla haluttua taajuusaluetta muuttuu kompressointi tehokkaammaksi kyseisillä alueilla. Kompressointi muuttuu taajuudesta riippuvaksi ja esim de-esser saadaan näin toteutettua ilman erillistä esseri laitetta.

#19 kirjoitettu 03.06.2003 22:52

Kaikkien äänen kanssa tekemisissä olevien kannattaa tutustua Saarisen Reiskan ääniartikkeleihin. Löytyy tietoa mm. kompuroista.

http://www.nettiteatte...

#20 kirjoitettu 03.06.2003 23:49

Tric kirjoitti:
Kaikkien äänen kanssa tekemisissä olevien kannattaa tutustua Saarisen Reiskan ääniartikkeleihin. Löytyy tietoa mm. kompuroista.

http://www.nettiteatte...


Tuopa on hyvä linkki. En ollu ennen nähnyt. Ja vielä suomeksi oikeen.

#21 kirjoitettu 05.06.2003 10:03

jos peruskoulussa on hyvin englantia opiskellu (?) ni:

http://www.harmony-cen...

#22 kirjoitettu 07.06.2003 01:38

KOMPRESSORI/KOMPRESSOINTI

MIKÄ SE ON?

Kompressori on äänenkäsittelyssä käytettävä laite, joka litistää ja muuttaa äänen dynamiikkaa (äänen voimakkuuden vaihtelua).
Esim. laulajan mikrofoni signaali voidaan ajaa kompressorin lävitse ja tämä on hyvin yleistä. Laulajia on hyvin erlaisia/äänisiä.
Jollakin laulajalla saattaa olla hyvin hento ja hiljainen ääni, toisella taas vahva ja voimakas. Samassa kappaleessa saattaa olla kohtia jossa tarvitaan hiljaisia henkäilyjä (lue: hiljaa laulua) ja vastaavasti kohtia joissa tarvitaan voimakasta laulua. Jotta nämä hiljaiset kohdat kuuluisivat hyvin kuulijalle ja voimakkaat kohdat eivät menisi ruvelle ja särkisi, mikkisignaali kompressoidaan. Myös muita instrumentteja voidaan ja on hyvä tarvittaessa kompressoida; Basso kitara, rummut, piano, kitarat, syntikat kaikki voidaan kompressoida yhdessä tai erikseen. Kuvitellaan tilanne, jossa keikalla basisti soittaa hyvin tasaisesti tasaisella äänen voimakkuudella bassoansa mutta myöhemmin tuleekin kohta, jossa hän rupeaa nopeasti tykyttämään jotakin nopeaa kuviota. Tässä tilanteessa saattaa soiton nopeuden vuoksi äänen voluumitaso tipahtaa niin alhaalle, että bassosta loppuu potku. Kompressori auttaa nostamaan nämä hiljaiset kohdat voimakkaiksi joten äänen voluumitason muutosta ei juurikaan tapahdu (dynamiikka säilyy samana). Toinen tilanne voisi olla studiossa kun purkitetaan rumpuja purkkiin. Saattaa tulla tilanne, että halutaan voimistaa bassorummun loppuhäntää (sitä hiljaista osaa joka tulee iskun jälkeen). Tällöin taas otetaan se kompressori esille ja ruuvataan säädöt siten, että basarin loppupää tulee paremmin esille. Käänteisesti voidaan ajatella, että jos haluamme basarin iskua vaimentaa hieman (yleensä isku on kovempi kuin loppupää) kompressori voidaan säätää hiljentämään äänenvoimakkuutta tietyn db rajan yläpuolelta ja näin loppupään voluumitaso tasoittuu alkupään iskun kanssa. Kompressoimalla voidaan myös maksimoida äänen taso ja näin ollen tausta suhina ja häiriö minimoidaan. Tälläistä menetelmää käytetään mm. masterointi vaiheessa (masterkompressointi), radiolähetyksissä (radiokompressointi) tai ihan vain yksittäisissä soittimissa tai laulussa. Äänentason maksimointi tapahtuu siten että litistetään äänen dynamiikkaa (lue: äänen voimakuuden vaihtelua) ja nostamalla lopuksi litistetyn paketin yleistä voluumitasoa ylemmäs. Näin äänen dynamiikan litistys tasoittaa kaikki piikit signaalissa eikä ääni mene särölle kun sen voluumitasoa nostetaan korkeammalle.

MITEN SITÄ KÄYTETÄÄN?

Kompressori eli kompura liitetään yleensä mikserin kanava-, ryhmä- tai lähtöinsertiin.

SÄÄTIMET:

Joistakin laitteista löytyy kaikenlaisia ekstra säätimiä ja hyvin erilainen määrä kuin toisesta. Tässä kuitenkin esittelen yleisimmät perus säätimet jotka pitäisi löytyä jokaisesta itseään kunnioittavasta kompressorista:

Treshold (kynnystaso):

Tällä säätimellä asetamme dB tason jonka yläpuolella kompressori alkaa prosessoimaan sisään tulevaa signaalia ja prosessoi sitä niin kauan kun signaalin taso pysyy thresholdin yläpuolella (release eli pitoarvo vaikuttaa tähän myös hieman). Treshold eli kynnystaso säädin voidaan yleiseti asettaa vaikkapa -40 - +20 dB välille laitteesta riippuen. Tämä on siis taso jonka saavuttaessa sisääntuleva signaali kompressoituu ja kompressori alkaa toimia.

Ratio (suhde):

Ratio säätimellä säädetään kompressointi suhde (lue: kuinka raa-asti signaalia kompressoidaan/litistetään). Kun signaali on saavuttanut treshold tason kompressori alkaa toimia ja suhteuttaa kaiken treshold tason yläpuolella kulkevan signaalin voluumitason (dB) ratio arvon mukaan. Ratio voidaan säätää vaikkapa 1:1 - 30:1 välille. On myös kompressoreja joiden ratio arvo voidaan määrittää äärettömään asti oo:1.

Esimerkiksi:

threshold on asetettu -20 dB ja ratio arvo on 2:1. Kompressorin sisään syötetään laulajan laulua ja eräässä kohdassa laulaja laulaa -15 dB:n äänenvoimakkuudella ja näin olleen ylittää säädetyn treshold tason -20 dB. Pikaisella laskutoimituksella huomasimme, että laulaja karjahteli mikrofoniin 5dB yli treshold arvon. Kompressori puuttuu välittömästi peliin ja laskee paljonko se päästää nyt ulos laulajan ääntä. Ratio suhde on siis 2:1 elikkä se saa päästää ulos vain puolet thresholdin ylittäneestä arvosta tässä tapauksessa 5dB:stä. 5/2 on 2,5 joten ulostulevan signaalin voimakkuus on enään -17,5dB -15dB:n sijaan. kompressori siis vähensi äänen voimakkuutta 2,5dB.

Attack (reagointiaika):

Atack arvo voi vaihdella laite kohtaisesti 1-150 ms välillä ja laajemmalla alallakin. Sen voi myös itse säätää kuten tresholdin ja rationkin. Attack aika kertoo ajan joka käytetään vielä tekemättä yhtään mitään kun signaalin taso on ylittänyt tresholdin. Se on ns. viive ja sen avulla signaali voi hetkellisesti kyllä ylittää thresholdin ilman että sitä prosessoitaisiin millään tavalla. Kyse on siis lähinnä millisekunneista eli hyvin pienestä ajasta. Yleensä hyvin lyhyt attack aika 0.25-1ms aiheuttaa helposti signaalin säröytymistä joten täytyy olla pätevä syy käyttää näin pieniä attack arvoja. Jos attack aika on hyvin nopea ja signaali on nopeasti syttyvä ja/tai sisätää korkeita taajuuksia on särö hirveän kuuloista. Myöskin täytyy huomauttaa että mitä matalampia taajuuksia signaali sisältää sitä pitemmäksi pitäisi attack arvo asettaa. Tämä saattoi kuullostaa ristiriitaiselta mutta kompressointi yleisesti ottaen on henkimaailman asioita.

Release (pitoaika):

Release arvo on kuin käännetty attack. Se toimii juuri toisinpäin. Kun signaali laskee takaisin treshold tason alapuolelle release aika kertoo ajan joka käytetään vielä signaalin prosessointiin kunnes kompressori lakkaa puuttumasta signaaliin. Se on jälki työstöä vaikka ollaan jo tresholdin sallitulla puolella. Sillä tehdään ns. pehmeä lasku. Nopea release aika aiheuttaa helposti äänen "pumppausta" joka on yleensä hyvin ei toivottua mutta joskus sillä saavutetaan aivan erityinen efekti ja tehokeino. Esimerkiksi monesti ajan house rumpuraitani kertaalleen kompressorin lävitse ja säädän release arvon nopeaksi ja attack ajan vastaavasti sopivaksi kappaleeni bpm:n mukaan ja näin saan lisää "munaa", ilmavuutta ja pumppaavaa sykettä komppiin. Yleinen nyrkkisääntö on että release aika tulee olla vähintään nelinkertainen attack aikaan verraten. Releasen säädettävä arvo voi olla laitteesta riippuen vaikka väliltä 0.05-5 sekuntia.

LIMITER:

Limitteri on kuin kompressori. Se on yksi kompressorin osa-alue. Kun ratio (kompreesiosuhde) on yli 20:1, kutsutaan kompressointia limitoinniksi. Jos sisään tulevan signaalin taso nousee yli tresholdin, sitä ei päästetä juuri ollenkaan tresholdin ylitse. Limiter estää signaalin säröytymisen jos signaaliin tulee jokin äkillinen piikki (kuten laulajan aivastus ym.). Limitointi on raakaa kompressointia.

EXPANDER:

Kun kompressori supistaa äänen dynamiikkaa (voimakkuuden vaihtelua), expanderi vastaavasti laajentaa sitä. Kun expanderin sisään syötetyn signaalin voimakkuus laskee alle asetetun tason (kuten kompressorissa treshold-taso) ulostulevan signaalin voimakkuutta lasketaan entisestään tietyllä asetetulla suhteella. Se siis laajentaa äänen dynamiikkaa. Expander säädin löytyy useista kompressoreista.

GATE:

Toimii kuten expanderi, mutta jos asetettu expander ratio (suhde) on tarpeeksi suuri, kutsutaan expanderia gateksi. Se yksin kertaisesti sulkee signaalin tason nollaan välittömästi jos sisään tulevan signaalin taso tippuu asetetun kynnystason alapuolelle. Gatea käytetään esimerkiksi vaimentamaan mikki signaalin tausta kohinan taukojen ajaksi (noise gate). Gate on rankkaa expanderin käyttöä.

DE-ESSER (S-Limitteri):

Tämä on yleensä erillinen laite. Se suodattaa esim. laulajan äänestä kovia äs äänteitä jotka suhahtaa korvassa joskus aika muhevasti. Se suorittaa ns. taajuudesta riippuvan limitoinnin äs äänteen taajuus alueella joka on noin 8k-12k välillä. Se toimii kuin kompressori/limitteri mutta puuttuu ainoastaan tällä taajuusaluella tapahtuvaan signaalin vaihteluun. Näin kaikki ikävät sihahtelut tasoittuu ja lopputulos on mielyttävämpi. Joissakin kompressoreissa on sisäänrakennettu de-esser mutta jollet omista sellaista voit tehdä oman esserin liittämällä kompressorin sidechain liitäntään ulkoisen taajuuskorjaimen ja korostamalla siinä kaikki äs taajuudet sekä vaimentamalla muut taajuudet.

ERILAISIA KOMPRESSOINTI TYYLEJÄ

-MONIALUE KOMPRESSORI

On olemassa kompressoreja jotka kaistoittaa taajuusalueen (20hz-20k) 2-8 eri osaan laitteesta riippuen. Jokaisella kaistalla on tavallaan oma kompressori joka hoitaa vain kyseistä aluetta/kaistaa (lue: taajuusaluetta). Esimerkiksi kolmi kaistainen monialuekompura kompressoi vaikkapa erikseen basso- , keskiääni- ja diskanttitaajuudet.

-TAAJUUDESTA RIIPPUVA KOMPRESSOINTI/LIMITOINTI

Normaalisti kompuroihin saa liitettyä esim sidechain -liitäntöihin ulkoisen eq:n jolla korostamalla haluttua taajuusaluetta muuttuu kompressointi tehokkaammaksi kyseisillä alueilla. Kompressointi muuttuu taajuudesta riippuvaksi ja esim de-esser saadaan näin toteutettua ilman erillistä esseri laitetta. On olemassa myös kompuroita joissa voidaan erikseen säätää kompressoitavaa taajuusaluetta ja kaistaa.

-MASTERKOMPRESSOINTI

Masterointi vaiheessa suoritettava operaatio jossa koko äänimateriaali ajetaan yhtaikaa kompressorin läpi. Masterkompressoinnilla pyritään maksimoimaan valmiin tuotoksen voluumitaso jättäen taustakohinat ym. sellaiset kauemmaksi taka-alalle. Operaatiossa leikkautuu kaikki äänikäyrään jääneet ikävät piikit, litistetään dynamiikka tarpeeksi litteäksi jotta voidaan yleistä äänenvoimakkuuden tasoa nostaa huippuunsa. Masterkompressoinnin voi suorittaa ihan tavallisella kompuralla mutta kaupoissa on saatavilla myös tarkoitukseen vartavasten suunniteltuja masterkompressoreja.

-RADIOKOMPRESSOINTI

Joku on varmasti joskus ihmetellyt kuunnellessaan suosikki radio kanavaansa radion massiivista ja voimakasta soundimaailmaa. Todellisuudessa FM radio lähettää lähetyksensä kapealla 50h-15k taajuus kaistalla mutta mahtavuus saadaan aikaan kompressoimalla ääni niin lyttyyn, että välillä koko materiaali on yhtä isoa puuroa. Radiot siis kompressoivat lähetyksensä lyttyyn ennen lähetystä ulkomaailmaan. Lyttyyn kompressointi (lue: överi kompurointi) mahdollistaa hyvän tai ainakin kohtalaisen äänenlaadun/voimakkuuden pienilläkin radio mankoilla ja auton kaijuttimista kuunnellessa. Se myös loitontaa kaikki mahdolliset häiriö signaalit ja kohinat lähetyksissä ja kompressoitu lähetys yksinkertaisesti kantaa kauemmaksi. Suomalaisista radioasemista ainakin NRJ on tottunut överi kompuroimaan lähetyksensä niin littanaksi että useasti lähetykset ovat hirveätä kuunneltavaa vähääkään paremmilla kaiuttimilla. Yleensä radioasemat käyttävät tähän tarkoitukseen aivan erityistä radioille suunnattua tehokonetta jossa on vähän sitä sun tätä normaalin monialue kompressorin rinnalla.

-Jussi Virtanen (ote omatekoisesta oppaastani)

#23 kirjoitettu 11.06.2003 16:26

Muutama kysymys koskien kompressointia:

1. Jos attack on esim. 10ms, lähteekö kompressori lineaarisesti kompressoimaan signaalia siitä hetkestä kun se on ylittänyt tresholdin? (kuten envelope-attack) Eli 5ms sen jälkeen kun treshold on ylitetty, toimiiko kompressori puolella ratiolla vai alkaako toiminta vasta 10ms kohdalla? Jos jälkimmäisen mukaan niin eihän attack ja release silloin ole toistensa vastakohtia koska release on häivytysaika.

2. Digitaalinen äänidata on aina pakattua, joten se koostuu tavallaan "frameista" jotka sisältää keskimääräisen äänenvoimakkuuden eri taajuuksilla. Jos oletetaan esimerkkinä, että 1ms sisältää 2 framea jotka molemmat ylittää tresholdin. Kompressorissa on attack asetettu vaikkapa 2ms. Kun mennään ensimmäisen framen kohdalle, kompressori aktivoituu ja alkaa laskemaan algoritmejaan. Kun tullaan toisen kohdalle, kompressori laskee vielä ensimmäisen arvoja, mutta alkaako se tässä kohdalle uuden laskentaprosessin vai toimiiko se ensimmäisen mukaan kunnes sen release arvo on loppunut?

#24 kirjoitettu 11.06.2003 23:08

Chronosis kirjoitti:
1. Jos attack on esim. 10ms, lähteekö kompressori lineaarisesti kompressoimaan signaalia siitä hetkestä kun se on ylittänyt tresholdin? (kuten envelope-attack) Eli 5ms sen jälkeen kun treshold on ylitetty, toimiiko kompressori puolella ratiolla vai alkaako toiminta vasta 10ms kohdalla? Jos jälkimmäisen mukaan niin eihän attack ja release silloin ole toistensa vastakohtia koska release on häivytysaika.


Mä sanoisin näppituntumalta näin, että kompurassahan nämä envelope-arvot (attack, release) pyörittävät nimenomaan tätä ratio-muuttujaa, kuten vastaavat arvot pyörittävät esimerkiksi cutoff-filtteriä. Eli kun äänenvoimakkuus on kynnyksen alla, niin ratiohan on 1:1. Kun ensimmäinen "frame" ylittää kynnyksen, alkaa ratio-arvon liukuminen kohti ennalta määrättyä arvoa joko lineaarisesti tai muutoin (riippuen tekniikasta) ja kestäen täsmälleen attack-arvon määrittämän ajan, jonka jälkeen ollaan ration kohdearvossa. Sama liuku tapahtuu myös kun tullaan takaisin kynnyksen alle, jolloin liu-utaan takaisin 1:1:een release-ajan aikana.

#25 kirjoitettu 29.06.2003 16:54

Tarviiko rummuissa oikeastaan muuta kompuroida kuin basareita? Ite olen yleensä vain basarit kompuroinu ja joskus harvoin virveleitäkin. Tälläsen jutun vielä sanoisin tähän, että jos haluaa korostaa bassoa ja ei halua että se sotkeutuu muuhun taustaan, niin kompuroi muista soittimista matalat äänet pois.

#26 kirjoitettu 29.06.2003 17:50

P2 kirjoitti:
Tälläsen jutun vielä sanoisin tähän, että jos haluaa korostaa bassoa ja ei halua että se sotkeutuu muuhun taustaan, niin kompuroi muista soittimista matalat äänet pois.


Kompressorilla taajuusalueiden hävittäminen on mielestäni typerää, koska eq:lla se on huomattavasti tarkempaa ja tätä kautta varmasti myös paremmin toimivaa. Kunnon multiband kompressorit vievät sitä paitsi huomattavasti enemmän tehoa kuin eq:t (mikäli softalla efektoi).

#27 kirjoitettu 29.06.2003 18:02

No enpä tiedä. Itse ainakin olin tyytyväinen tulokseen, kun ensin (tottakai) säädin EQ:ta ja sen jälkeen kompuroin matalat äänet pois soittimista (paitsi bassosta). Ääni jotenkin "kirkastui" tuossa käsittelyssä ja basso kuului selvästi taustalta.