Mikseri.net

#2 kirjoitettu 11.12.2010 10:09

tähän voisin sanoa, että bändit jotka soittavat ns. "oikein" nämä jutut, kuulostavat järjestäen tylsältä, pavloviaaniselta vatkaukselta - kun taas bändit, jotka soittavat ns. "väärin", kuulostavat sitten joko soittotaidottomilta apinoilta tai nerokkuutta pursuavilta yli-ihmisiltä. Oman genrensä konventiot on tietysti hyvä tietää, ei niitä välttis tarvi osata suvereenisti, mut jotta niitä voi innovatiivisesti rikkoa ja venyttää, ne on hyvä olla takaraivossa. Ei tietenkään ole pahasta tietää noita juttuja myös muista genreistä - näin voi sekoitella pakkaa jänskemmin. Esimerkiksi tiluhevissä ja jazzissa jotkin hajaäänet ovat suositumpia kuin toiset.

Sormiharjoituksena voi vaikka säveltää soolon jossa moodi vaihtuu vaikka joka fraasin jälkeen. Joskus olen harrastanut itse moista (vaikkei ne soolot sitten ikinä mihinkään biisiin päätyneetkään ihan sellaisenaan) - siinä ainakin alkaa hahmottaa paremmin niitä sävyeroja - joka varsinkin improvisointikykyä parantaa ja kehittää huomattavasti.

#3 kirjoitettu 11.12.2010 19:02

Anna korviesi ratkaista. Itse en tiedä musiikin teoriasta juuri mitään ja hyvin on pärjätty. Eli jos se kuullostaa sinusta hyvältä se on oikein eiks?

#4 kirjoitettu 11.12.2010 19:06

Stoggaf kirjoitti:


Vähän teoriarunkkausta kieltämättä, mutta haluan tietää, miten nää jutut "oikeasti" menee (tietenki voi soittaa mitä vaan mikä kuulostaa hyvältä..). Jos vaikka pitäs tyyliin musiikkiopistonon tai johonki säveltää joku biisi, niin ei siellä mitä tahansa kelpuutettais Etjoo.


Luinpa aloitusviestisi huolimattomasti, tuossahan tuon jo itekkin totesit

#5 kirjoitettu 11.12.2010 22:34

Stoggaf kirjoitti:
Joo, hyviä pointteja. Mutta tosiaan, jotta voisi rikkoa niitä, niin pitää tietää ensin osaisko joku siis vastailla kysmyksiin Tän yhen kaverin vastaukset on vähän epämääräsiä

Ja tarkennan siis, G-sointu kysymyksessä siis G-soinnulla tarkoitan perussointua. Mikä se on? G-duuriko? Vai hä?


perus-kolmisointu voi olla duuri tai molli ja se voi esiintyä kaikissa sävellajeissa joissa kolmisoinnun säveliä esiintyy. Jos nyt esimerkiksi ottaisi tuon G-duurisoinnun niin se voi esiintyä kaikissa sävellajeissa joissa on sävelet G-B-D. G-duurikolmisointu voi olla:

1. G-duurisävellajin I asteen sointu.
2. D-mollisävellajin IV asteen sointu.
3. C-duurisävellajin V asteen sointu.
4. E-mollin III asteen sointu.
5. Luonnollisen A-mollin VII asteen sointu.

Muitakin varmaan on, noi nyt tuli äkkiseltään mieleen.

#6 kirjoitettu 17.12.2010 12:54 Muok:17.12.2010 13:34

Stoggaf kirjoitti:
Ois hyvä jos joku vastailis


KorgTriton kirjoitti:
Olisi varmaan.


Mä oon ihan samaa mieltä. Ei millään jaksaisi alkaa selittää kaikkea nollasta.

Suosittelen tutustumaan vaikka ensiksi asioihin sävellajit ja sointuasteet.

Yllämainittu Halkosalmen Tohtori Toonika lienee pätevä hommaan, mutta kuten todettu netti on pullollaan tietoa ja harjoituksia.

P.S.
karman hardon kirjoitti:
G-duurikolmisointu voi olla:
2. D-mollisävellajin IV asteen sointu.


D-duurin IV.
Mollissa duurisointu nelosasteella on "muunnesointu" (/lainasointu, tai mikä se nyt suomeksi sitten onkaan, syntyen sävellajin palautetusta kuudennesta sävelestä).

#7 kirjoitettu 17.12.2010 22:07

Yrität opiskella nyt hieman väärää teoriaa. Nuo aiemmat tyypit yrittävät tarjota sinulle järjestelmää, jonka ilmaisuvoima on aikoja sitten kaluttu auttamattomasti tyhjiin.

Suosittelen ennemminkin tutustumaan 12-sävelmusiikissa käytettyihin sävellystekniikoihin ja soveltamaan niitä omassa musiikissasi. Toinen varteenotettava vaihtoehto on käyttämäsi viritysjärjstelmän hylkääminen. Kokeile jakaa oktaavi vaikkapa 19:sta säveleen tai luovu koko oktaavikerrannaisilmiöstä.

#8 kirjoitettu 17.12.2010 23:19

xoom kirjoitti:
Suosittelen ennemminkin tutustumaan 12-sävelmusiikissa käytettyihin sävellystekniikoihin ja soveltamaan niitä omassa musiikissasi. Toinen varteenotettava vaihtoehto on käyttämäsi viritysjärjstelmän hylkääminen. Kokeile jakaa oktaavi vaikkapa 19:sta säveleen tai luovu koko oktaavikerrannaisilmiöstä.


Älä unohda Axis systeemiä. Rok!

#9 kirjoitettu 19.12.2010 14:03

Effekt kirjoitti:
Stoggaf kirjoitti:
Ois hyvä jos joku vastailis


KorgTriton kirjoitti:
Olisi varmaan.


Mä oon ihan samaa mieltä. Ei millään jaksaisi alkaa selittää kaikkea nollasta.

Suosittelen tutustumaan vaikka ensiksi asioihin sävellajit ja sointuasteet.

Yllämainittu Halkosalmen Tohtori Toonika lienee pätevä hommaan, mutta kuten todettu netti on pullollaan tietoa ja harjoituksia.

P.S.
karman hardon kirjoitti:
G-duurikolmisointu voi olla:
2. D-mollisävellajin IV asteen sointu.


D-duurin IV.
Mollissa duurisointu nelosasteella on "muunnesointu" (/lainasointu, tai mikä se nyt suomeksi sitten onkaan, syntyen sävellajin palautetusta kuudennesta sävelestä).


taisin sekoittaa tuon johonkin moodiin. hups.

#10 kirjoitettu 19.12.2010 14:38

karman hardon kirjoitti:
taisin sekoittaa tuon johonkin moodiin.


Joo niin mä ajattelinkin, että taisi mennä doorisen puolelle...

#11 kirjoitettu 08.02.2011 22:23 Muok:08.02.2011 22:28

Stoggaf kirjoitti:
1) Miksi akustiset kohdat on yleensä hiljemmalla kuin muu biisi? Eteenkin Maiden käyttää tätä, että on se 3 minuutin E-barren näppäily alussa ja ei kuule yhtään mitään, ja sitten ilmoille räjähtää laukkakomppi E-mollissa ja täysillä. Onko se joku kirjoittamaton sääntö, että akustiset laitetaa hiljaselle, vai onko siihe syykin

todennäköisesti se on bändin musatyyliin sopiva tehokeino, että kliinit ja "nössöt" soundit on hiljempaa jotta sit voidaan räjäyttää kuuntelijan pää täysillä soivalla säröllä. ei se ero vaikuttais niin suurelta jos se akustinen osuus ois yhtä kovalla. jossain ihan erilaisessa musassa akustiset soundit voi olla helpostikin elektronisia tai säröisiä soundeja kovemmalla.

2) Iha mielenkiinnosta, mitä tarkalleen ottaen suluissa oleva teksti biisin nimessä on? Vaikka Maidenin Losfer Words (Big 'Orra) tai Marilynin Sweet Dreams (are made of these). Onko se vaa joku siisti heitto sinne, vai joku vaihtoehtone nimi biisille vai hä

ei pakosti mitään tiettyä. joskus se on osa lyriikoita, joskus jotain muuta. jos sä lisäät biisin nimeen suluissa olevan osan, voit laittaa siihen vaikka terveiset äidille.


ajattelet musiikkia ehkä vähän liian rajoitteellisesti. mitään varsinaisia sääntöjä ei ole, toiset jutut vaan toimivat toisia paremmin tietyllä tavalla ja niistä on sitten muodostettu jotain yleisiä teorioita, kun on huomattu niiden toistuvan melko usein. noihin alkuperäisiin kysymyksiin on aina vaikea vastata kuulematta biisiä tai tietämättä tarkemmin minkälaisesta biisistä on kyse.

#12 kirjoitettu 08.02.2011 23:19

Stoggaf kirjoitti:
^Ei niihin välttämäti ole vaikea vastata. Teoriahan on täynnä sääntöjä ja rajotteita, ja niistä yritän vähän olla perillä. Ihan jo sen takia, että lukion musiikkilinjalle haettaessa sävellystaidosta saa lisäpisteitä, ja siellä tuskin ollaan yhtä vapaamielisiä

eri biiseissä toimii eri jutut, ja jos vastaan yhdellä tavalla, se saattaa olla toisen biisin kannalta ihan paska. lisäksi tollasiin kysymyksiin suoraan vastaaminen kertoo oikeastaan vaan vastaajan ahdasmielisyydestä, tapoihin kangistumisesta ja/tai laajemman musiikkitietämyksen puutteesta. musiikinteossa ei koskaan kannata olla ehdoton.

Konemusiikissahan ei varmaan ketää kiinnosta mikään teoria, mutta noissa lajeissa (ja monessa muussa) se on vähän tärkeämpää.

kyllä kiinnostaa.

#13 kirjoitettu 09.02.2011 08:11 Muok:09.02.2011 08:19

Stoggaf kirjoitti:

1) Miksi akustiset kohdat on yleensä hiljemmalla kuin muu biisi? Eteenkin Maiden käyttää tätä, että on se 3 minuutin E-barren näppäily alussa ja ei kuule yhtään mitään, ja sitten ilmoille räjähtää laukkakomppi E-mollissa ja täysillä. Onko se joku kirjoittamaton sääntö, että akustiset laitetaa hiljaselle, vai onko siihe syykin


En usko että siihen on mitään muuta syytä kuin se tottumus, että akustinen kitara soi normaalistikkin hiljaa. Myös tuo veezayn ehdotus on ihan mahdollinen joissain tapauksissa, mutta väitän, että sekin lähtee tuosta samasta mistä minä sanoin.

2) Iha mielenkiinnosta, mitä tarkalleen ottaen suluissa oleva teksti biisin nimessä on? Vaikka Maidenin Losfer Words (Big 'Orra) tai Marilynin Sweet Dreams (are made of these). Onko se vaa joku siisti heitto sinne, vai joku vaihtoehtone nimi biisille vai hä


Ihan kuin suluilla voidaan tehdä kirjalliosuudessa hyvin monia asioita, niin myöös biiseissä. Yleensä sillä tarkennetaan biisin nimeä, mutta se voi imlikoida vaikka mitä. Erona esimerkiksi pilkusta, sulut antavat usein vaikutelman tämennyksestä ja vähemmän olellisesta asiasta, mutta se ei suinkaan ole ainoa asia mihin niitä voidaan käyttää.

#14 kirjoitettu 09.02.2011 13:59

Stoggaf kirjoitti:
1) Miksi akustiset kohdat on yleensä hiljemmalla kuin muu biisi? Eteenkin Maiden käyttää tätä, että on se 3 minuutin E-barren näppäily alussa ja ei kuule yhtään mitään, ja sitten ilmoille räjähtää laukkakomppi E-mollissa ja täysillä. Onko se joku kirjoittamaton sääntö, että akustiset laitetaa hiljaselle, vai onko siihe syykin


dynamiikka.

#15 kirjoitettu 09.02.2011 14:02

Stoggaf kirjoitti:
^Ei niihin välttämäti ole vaikea vastata. Teoriahan on täynnä sääntöjä ja rajotteita, ja niistä yritän vähän olla perillä. Ihan jo sen takia, että lukion musiikkilinjalle haettaessa sävellystaidosta saa lisäpisteitä, ja siellä tuskin ollaan yhtä vapaamielisiä

Mutta alkuperäset kysymykset oikeastaan on kaikki itellä selvillä, vähän kun tutkinut muita bändejä. Ja nythän on kyse siis rock/metalli tai vaikka pop-musiikista. Konemusiikissahan ei varmaan ketää kiinnosta mikään teoria, mutta noissa lajeissa (ja monessa muussa) se on vähän tärkeämpää.


*facepalm*
Tiedän ettet varmasti osaa perustella väitettäsi, mutta kerros miksei konemusiikissa ketään kiinnosta teoria?

btw, nykyajan pop-musiikki on suurimmaksi osaksi konemusiikkia.

#16 kirjoitettu 09.02.2011 16:33 Muok:09.02.2011 16:36

Stoggaf kirjoitti:
Mutta meinaan siis semmosta missä taustalla takoo biitti ja sitten vedetään KAIKETI randomisti jotain melodioita ilman kummempia teorioita. Voin toki olla väärässä.

toki osassa "teknoa" melodiat voi ollakin randomeja mut ne on ainakin melko varmasti tasavirityksessä ja noudattaa siten ainakin jonkunlaista musiikillista teoriaa. "random" on myös aika laaja käsite, satunnaiselta kuulostava melodia voi noudattaa jotain tiettyä progressiota jonka mukaan melodiassa tapahtuu jotain tietynlaisia juttuja vaikka se kuulostaisikin randomilta hevikorvaan. täysin satunnainen melodia kuulostais hyvin todennäköisesti vähän epämusikaaliselta ja sanalla sanoen huonolta, vähän niin kuin täysin epävireessä oleva kitara jota joku 2v lapsi rämpyttää.

monissa konebiiseissä melodiat voivat olla tasan tarkkaan nuotti kerrallaan harkittuja ja nysvättyjä että tekijä saa juuri sellaisen tunnelman aikaan kuin hän haluaa. musiikkiin mahtuu kaikenlaista tekijää ja tyyliä ihan joka genressä.

#17 kirjoitettu 09.02.2011 16:46

Oliver_ kirjoitti:
Anna korviesi ratkaista. Itse en tiedä musiikin teoriasta juuri mitään ja hyvin on pärjätty. Eli jos se kuullostaa sinusta hyvältä se on oikein eiks?


tähän samaan kategoriaan menisin ittekki. että vaikka olis pystymettistä tempastu soolo, niin jos se sinne muuhun meteliin istuu edes jollain kierolla tapaa, niin se olkoon siinä

#18 kirjoitettu 09.02.2011 16:47

veezay kirjoitti:
noudattaa siten ainakin jonkunlaista musiikillista teoriaa.


Kannattaa myös muistaa, että "noudattaa teoriaa" ja "olla selitettävissä teorialla" ovat vähän eri asioita.

Ihmiset rakkaat, kun sen musiikin teorian on tarkoitus selittää käytäntöä, ei luoda sitä.

#19 kirjoitettu 09.02.2011 16:54 Muok:09.02.2011 18:04

Effekt kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että "noudattaa teoriaa" ja "olla selitettävissä teorialla" ovat vähän eri asioita.

Ihmiset rakkaat, kun sen musiikin teorian on tarkoitus selittää käytäntöä, ei luoda sitä.

hyvä korjaus. en osannu ajatella työn lomassa ihan täysin järkevästi. bottomline oli kuitenkin sellainen, että samat "lainalaisuudet" löytyvät melko varmasti myös randomilta kuulostavista jutuista, ei sellainen, että biisi olisi varta vasten tehty noudattamaan teoriaa.