Mikseri.net

#2 kirjoitettu 27.12.2012 20:58 Muok:27.12.2012 21:24

KorgTriton kirjoitti:
Kumpi on enemmän perseestä?


Kyse on VAIN määrästä. Molemmat tappavat.

Haava lisäsi yhden ä-kirjaimen lisää 21:24 27.12.2012

#3 kirjoitettu 27.12.2012 21:08

hmmm.. tää onki mielekiintone. koskaa ajatellu näin vastakkain.

Paha fyysinen kipu ja sairaudet sattuu järjettömästi ja sokaisevasti, kuolemanpelko on kova pala.
Henkinen kipu on jäytävää ja kalvavaa saastaa oman persoonaan päällä joka sattuu kyyneliin asti myös.
Masennuksessa jaksaa kyllä vaeltaa ja se on tavallaan romanttistakin ja antaa luovuutta, mutta veitsenterällä ei kauvaa uskalla keikkua ettei riistä henkeä iteltään. Fyysisen kivun unohtaa, kun taas henkistä arpea ja paskaa kantaa mukanaan niin kauan että ryhti menee kumaraan. Jos nyt pitäs ase ohimolla valita kumman ottasin, ni ottasin kyl sen napin otsaan

#4 kirjoitettu 27.12.2012 21:09

Pohjois-Korea kirjoitti:
En mie lähtis vertaamaan. Mielummin otan turpaani kuin poden depressiota kuukauden tai pari. Toisaalta taas mielummin oon ihan helvetin ahdistunut ja kaikki ruumiinosat tallella, kuin neliraajahalvaantunut.

Pohjois-Korea muokkasi viestiä 20:58 27.12.2012


samaa mieltä.

toisaalta, vaikka pelkään suuresti fyysistä kipua, kun koin tosi rankkaa henkistä kipua, olisin sillä hetkellä ollut valmis vaihtaa mihin tahansa fyysiseen kipuun..tai kuolemaankin.. olin kuin henkisesti neliraajahalvaantunut. enkä ole ees kovin tunteellinen yleensä.

#5 kirjoitettu 27.12.2012 21:17

Fyysinen kipu. Joku masennuspotilas voi työntää ohutta lasiputkea munanreiästä sisään ja sen jälkeen lyödä lerssiä pari kertaa vasaralla ja tulla sen jälkeen väittämään vastaan.

#6 kirjoitettu 27.12.2012 21:19

"Se mikä ei tapa - vituttaa"

öhöh öhöhöhöhö.

#7 kirjoitettu 29.12.2012 12:43

KorgTriton kirjoitti:
Romantikoille muistuttaisin näin aluksi että se fyysinen kipu voi myös olla todella todella ikävää


Henkinen kipu voi myös olla todella todella ikävää ja romantiikasta kaukana. Itse olen kokenut enemmän sitä henkistä kipua mutten vaihtaisi sitä jatkuvaan fyysiseen kipuunkaan. Jos tästä elämästä selviäisi niin ettei kumpaakaan olis liikaa.

#8 kirjoitettu 29.12.2012 17:49 Muok:29.12.2012 20:18

KorgTriton kirjoitti:
Kumpi on enemmän perseestä? Romantikoille muistuttaisin näin aluksi että se fyysinen kipu voi myös olla todella todella ikävää

kuten tuossa jo todettiinkin, kyse on vain määrästä.

itse vähän vierastan tuota romantikkojen yhdistämistä henkiseen kipuun... ikäänkuin henkinen kipu pahimmillaan olisi ns. katkeransuloista kaipuuta, tai muuta sälää jotka saavat romantikon viisarin väräjämään. mulle se on ollut ihan muuta, ja siksi vastaankin, jos oletetaan että kivun määrää voisi mitata "saman verran" molempia, että henkinen. täysin ehdottomasti.

spektredawg muokkasi viestiä 20:17 29.12.2012

ah, ja sitten vielä psykofyysinen kokonaisuus sekoittamaan koko pakkaa. vitun ihminen kun on niin vaikea otus.

#9 kirjoitettu 29.12.2012 20:06 Muok:29.12.2012 20:06

KorgTriton kirjoitti:
Kumpi on enemmän perseestä? Romantikoille muistuttaisin näin aluksi että se fyysinen kipu voi myös olla todella todella ikävää


En nyt yrityksestä huolimatta keksinyt mitään järkevää tapaa miten näitä voisi vertailla keskenään. Kumpi tahansa voi olla täysin sietämätöntä.

Sunt1o muokkasi viestiä 20:06 29.12.2012

Ja molempia on sitäpaitsi niin montaa erilaista laatua että sekin hankaloittaa.

#10 kirjoitettu 29.12.2012 20:45

spektredawg kirjoitti:
...ja siksi vastaankin, jos oletetaan että kivun määrää voisi mitata "saman verran" molempia, että henkinen. täysin ehdottomasti.

Tää onki miusta se tän kysymyksen ongelma. Jos henkinen kipu on pahempaa kun fyysinen niin mie niinku aattelen et sit niitä ei oo saman verran. Et niitä on saman verran sillon kun ne tuntuu yhtä pahalta. Ku en keksi mitään muuta minkä mukaan niitä voi mitata.

#11 kirjoitettu 29.12.2012 21:11

Krooninen fyysinen kipu.

#12 kirjoitettu 29.12.2012 22:11

MKDELTA kirjoitti:
Krooninen fyysinen kipu.


Oisko se kovinka paha jos siihe ei liittys minkäänlaista henkistä kärsimystä?

#13 kirjoitettu 30.12.2012 10:30

Kummatkin kivut aiheuttavat toisiaan. Itse olen skidinä ja teininä hölmöilessä satuttanu itteeni esim. hyppäämällä parkkihallin 4.kerroksesta lumikasaan, laskenu pulkalla asuntovaunun alle(joka oli tosin parkissa) murtanu käteni betoniseinään 12 aivotärähdystä,joista puolet judosta(em-tasolla), fudikses sattunu sitäsun tätä ja tenhyt sitä sun tätä.

Mutta pari vuotta taakse päin tuli ero ja sen myötä paha depis,joka aiheutti kaikkia spykosomaattisia oireita. Esim. pistelyä rinnassa,verenkierto heikkeni, kylmät raajat. Ja lisäks tukun psykkisiä ongelmia, äärettömän turta ja voimaton olo, kumminta oli se ettei mikään edes vituttanu. Olin koko ajan omis olois ja urheilin, kevereiden näkemiset oli pakkopullaa.

Kyllä mä sanoisin tämän pohjalta, mieluummin fyysinenkipu.

Hyvä psyykinenkunto auttaa kestämään maailman kolhuja/tekopyhyyttä ja ihmekusipäitä joiden kanssa on joutuu päivittäin ottelee.

Ps.mummon perse on parasta mitä mies voi saada!

#14 kirjoitettu 30.12.2012 12:10

Veri kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
Krooninen fyysinen kipu.


Oisko se kovinka paha jos siihe ei liittys minkäänlaista henkistä kärsimystä?


Ois. Terveisin, skolioosi.

Ei tää mieltä järkytä, mutta särkee ihan perkeleesti.


krooninen kipu ei aiheuta siulle henkistä kärsimystä?

#15 kirjoitettu 30.12.2012 12:11

kumpikin on yhtä perseestä.

#16 kirjoitettu 30.12.2012 14:50

Veri kirjoitti:
Ei enää. Tän kanssa oppi elämään ja olemaan.

No eihä siin sit oo ongelmaa jos se ei harmita.

#17 kirjoitettu 30.12.2012 15:07

Sunt1o kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
Krooninen fyysinen kipu.


Oisko se kovinka paha jos siihe ei liittys minkäänlaista henkistä kärsimystä?


Kun sairastin sen pitkittyneen eturauhastulehduksen ja edelleen sairastan sen jälkitauteja niin oli se aluksikin ihan helvettiä, ennen kuin se alkoi vaikuttamaan mielenterveyteen ja jaksamiseen.

#18 kirjoitettu 30.12.2012 17:33

MKDELTA kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
Krooninen fyysinen kipu.


Oisko se kovinka paha jos siihe ei liittys minkäänlaista henkistä kärsimystä?


Kun sairastin sen pitkittyneen eturauhastulehduksen ja edelleen sairastan sen jälkitauteja niin oli se aluksikin ihan helvettiä, ennen kuin se alkoi vaikuttamaan mielenterveyteen ja jaksamiseen.


Mie ehkä aattelen henkisen kivun erilailla. Kun miusta semmone kaikki koettu epämieluisa olotila ois henkistä kipua ja masennus ois vaa yks henkisen kivun muoto. Niinku fyysistä kipuaki voi olla tosi erilaisia.

#19 kirjoitettu 30.12.2012 21:34

Olen kokenut henkistä ja fyysistä kipua. Vähemmän fyysistä. Kyl mie oon sen kannal, että henkinen kipu on pahempaa ku fyysinen. Tosin se vähä riippuu. On henkisii jälkii mitkä jättää jälkensä eikä välttämättä parane. Mut ei sekää parane, jos sult esim katkee jalka. No kai siihenki jonku tekojalan sais mut nii...

#20 kirjoitettu 30.12.2012 21:47

SheikkiLyyrinen kirjoitti:
Olen kokenut henkistä ja fyysistä kipua. Vähemmän fyysistä. Kyl mie oon sen kannal, että henkinen kipu on pahempaa ku fyysinen. Tosin se vähä riippuu. On henkisii jälkii mitkä jättää jälkensä eikä välttämättä parane. Mut ei sekää parane, jos sult esim katkee jalka. No kai siihenki jonku tekojalan sais mut nii...


Silloin kun otin osumaa M-Junan kanssa niin paitsi että mun käsi murtu, niin kyttänatsit kirjaimellisesti pakotti mut kiipeämään aidan yli jotta pääsen lanssiin. Vittu mä en ikinä unohda niitten paskaista virnettä.

Sama juttu kun mut hakattiin Pihlajistossa kahden idiootin toimesta verille. Hapuilin vanhempien luokse ja jotain vitun sauvakävelijöitä kävelee vastaan eivätkä edes tohdi kysyä että pitääkö soittaa ambulanssi tai muuta vastaavaa.

Vaikka olen aika mulkku niin kyllä jos näen ihmisen joka on paskana niin ainakin kysyn että tarviiko apua jne.

Maailma on paska.

#21 kirjoitettu 31.08.2013 14:19

Ennemmin miina perseessä ku riita perheessä. eiku.