Mikseri.net

#2 kirjoitettu 10.05.2013 21:47

Z-sukupolven arvioidaan käyttäytyvän passiivisemmin ja ennemmin seuraavan yleisiä normeja.

Onpa kyllä tyhmästi sanottu. Eikös tässä nyt ollut kyse nimenomaan siitä mitkä ne kyseisen sukupolven normit ovat.

Mutta niin, joitain kulttuurisiaeroja varmasti on mutta en usko että tuo sukupolvi välttämättä niitä merkittävimpiä asioita sitten kumminkaan jos puhutaan noin pienistä eroista vuosissa.

#3 kirjoitettu 10.05.2013 22:22

Meikästä toi on ihan naurettavaa paskaa että allekirjoittaneen sukupolvea dissataan ihan huolella. Historia toistaa itseään kyllä, mutta vois sitä menneisyyttä edes koittaa ymmärtää sen vertaa että tajuaisi jokaisen sukupolven dissanneen uudempia sukupolvia. Tietenin toi on hyvä tapa nostattaa idioottien ittsetuntoa.

#4 kirjoitettu 11.05.2013 00:21 Muok:11.05.2013 00:24

☿ kirjoitti:
Pohjois-Korea kirjoitti:
allekirjoittaneen sukupolvea dissataan ihan huolella.


Missä?


Joo no tossa yhdessä wikipedia-artik... No vitut, kun ihan olen arkielämässä kohdannut tällasta asennoitumista. Alan äänittelemään käymiäni keskusteluja niin löytyy lähdetietoa mitä heittää.

Pohjois-Korea muokkasi viestiä 00:24 11.05.2013

#5 kirjoitettu 11.05.2013 12:14 Muok:11.05.2013 12:18

Nämähän ovat mielenkiintoisia näkemyksiä teiltä kaiken kaikkiaan. Myönnän että kasasin nuo wikilinkit hutaisten tavallaan aasinsiltana (työpäivän päätteeksi) jotta täällä päästäisiin keskustelemaan itse aiheesta. Ja ihmettelin itsekin tuota Z:n sisällön vähyyttä.

☿ kirjoitti:

Gen Y taitaapi olla jo vähän vanhentunut termi. Englanninkielessä on vakiintunut termi 'millenials', joka luultavasti tulee ton typerän Y:n korvaamaan suomenkielessäkin ennenpitkää. Samalla päätynee vaihtoon myös toi Z, koska siinä termissä ei ole mitään järkeä, jos X:n jälkeen ei tulekkaan Y.


En itse oikein usko että nimi tulisi vaihtumaan ilman että kaikki muutkin vaihtuisi. Suomessa ja suomen kielessä kun on tapana nimetä asiat sen itsensä mukaan mahdollisimman mielikuvituksettomasti ja tyhjentävästi (sukupolvi = sukupolvi. Aiheen ohi esimerkkinä Suomen suurin, parhain ja se kaunein taiteilijoiden lehti on ollut alusta saakka nimeltä Taide.) Y:lle pitäis olla jokin spesifimpi merkitys kielikuvassa, jotta nimi vaihtuisi. Vuosituhannen vaihde ei ehkä riittäisi. Ovathan muutkin ikäpolvet ylittäneet sen samalla ja 'millenials' tuntuisi viittaavan heihinkin.

quafka kirjoitti:
En ole ainakaan tuosta Z-sukupolven Wikisivun sisällöstä oikein samaa mieltä. Lähteitä ei liiemmälti ole merkattu, joten mennään mutu vs. mutu -asetelmalla.

Yllätyin itsekin sivun sisällön vähyydestä. Mutta ☿ sanoi osuvasti tuossa Z:n tämähetkisestä ikäpolvesta. Ei ko. aiheesta voi olla vielä kovin kattavaa tilastoa tutkittavaksi.

On mielenkiintoista miettiä miten mieletön määrä lopulta eri alojen tutkijaa työskentelee jollain tavoin tällaisten tutkimusten parissa "epäsuorasti". Jonkinasteista sosiaalikasvattajaa, kulutuskäyttäytymisen tutkijaa, filosofeja, psykiatria, sun muuta yliopiston tutkijaa. Aineistoa kertyy niin kuin aina ennenkin työn ohessa. Ihmettelen vaan miksi jotenkin tuntuu siltä että eri sukupolvista on alettu puhumaan enempi kuin ennen... Onko meillä vai jokin suuri kuilu olemassa? Ehkä uutta aineistoa on kertynyt vasta vast'ikään(?) ja julkaistessa se ulos, tuntuu se ristiriitaiselta meistä ottaa vastaan vaikka ala onkin peruskauraa tutkijoille.

quafka kirjoitti:
Passiivinen normien seuraaminen kuulostaa niin tavanomaiselta perustallaajan toiminnalta sukupolvesta riippumatta, että tätä ajatusta on hankala ottaa vakavasti.


Joo kiinnitin lauseeseen kanssa huomiota. Kiva perustella sellainen väite myöhemmin ikäpolvelle joka mahd. tulee istumaan samoilla tuoleilla tuolla instansseissa.

#6 kirjoitettu 11.05.2013 16:26

☿ kirjoitti:
Pohjois-Korea kirjoitti:
No vitut, kun ihan olen arkielämässä kohdannut tällasta asennoitumista.


Niin, mutta millaisissa tilanteissa? Itelle ei ole tullut käytännössä ollenkaan vastaan. Lähinnä täs mietin, että miksi sulle tulee ihan huolella vastaan, ja mulle ei ollenkaan.


Oot kai skarpimpi ihmisenä. Mie nyt oon ihan arkielämässä ventovierailta että myös internetissä kohdannut tällasia 30+ jengiä joka avautuu että kun "teiän sukupolvi ei tee mitään, ei niinku yhtään mitään".

Iltalehden keskustelupalstat taitaa olla tälle väelle se kovin foorumi käsittääkseni.

#7 kirjoitettu 11.05.2013 17:09

Mä en kyllä sanois että sukupolvi X on sitä ja Y tätä ja Zeta jotain muuta. Mun mielestä uudet sukupolvet on aika samanlaisia kun ennenkin. Ei siinä oo niin hirveetä eroa pitikö asiat kaivaa kirjoista vai internetistä ja chättäilläänkö vai pitkiö soittaa lankapuhelimella.
Osa jokaisesta sukupolvesta on palikoita jotka joko seuraa seiskasta mitä kuuluu Tuksulle ja Matille tai miettii mitä kuuluu Situationin elämään Jersey Shorella. Osa nörttejä, osa bailaajia ja niin poispäin.
Aina on uus sukupolvi ollu hunningolla eikä mistään tuu mitään kun noiden uusavuttomattomien pitäis alkaa hoitamaan hommia. Mut aina se onnistuu ja sitte valitetaan kuinka uudempi sukupolvi ei tajuu mistään mitään.

Mutta menee se toisinkinpäin. nuoret luulee että edellinen sukupolvi on täysiä lahoaivoja jotka ei tajua nykymenosta mitään. Nyt on uusi aika ja kaikki on muuttunu vaikka ihmiset on aivan samoja kuin ennenkin. Jokainen uusi sukupolvi luulee keksineensä rytmimusiikin, pään sekoittamisen, nussimisen ja muut normaalit touhut joita on harrastettu iät ja ajat. Vanhempi sukupolvi paheksuu vaikka sekoili ihan yhtä kybällä aikoinaan.

#8 kirjoitettu 11.05.2013 18:23

Olen yhden ihmisen sukupolvi.

#9 kirjoitettu 12.05.2013 00:49 Muok:12.05.2013 01:30

☿ kirjoitti:

Mietin muuten tos viiko sitten, kun näin viimeisimmän Time coverin [...]

Time on natsilehti.

No olen pistännyt merkille että tosiaan esim. viime vuoden aikana radion keskusteluohjelmissa on ollut tätä aihetta sivuten kolmekin eri ohjelmaa jossa viitattiin eri sukupolviin liittyen työllisyyspolitiikkan onnistumiseen yms. Itsekin kuulin ensimmäistä kertaa nimitykset uudemmille sukupolville.

On mielenkiintoista että nykyisin tunnutaan puhuvan vain X, Y ja Z -polvista, kun ei tarvitse mennä kuin 15 vuotta taaksepäin ja 90-luvulla oli suosittua puhua silloisen X:n törmäyksistä edellisen polven kanssa. Silloin puhuttiin myös ikärasismista työelämässä. Taas 80-luvun yltäkylläisyydestä ja pankkien avokätisyydestä voi kuvitella miten vanhemmat kokivat silloisten nuorien ja kakaroiden säästyneen ties mistä - kun taas niiden vanhempien (allekirjoittaneenkin) vanhemmat kokivat jo -40 luvulla sodan. Siinä tuo esim. tuo Martin Saarikankaan suoranainen syyte vaikkapa X-sukupolvesta "pullamössösukupolvena" on naurettava. Vaikka 80-luvulla eläneet lasten vanhemmat muistivat raa'an työn lapsuudestaan maatiloilla, eivätkö juuri he tehneet sen suuren ja rohkean loikan ikään kuin "pettureina" muuttaessaan kaupunkeihin uutta uraa valitsemaan, ja jättäneet vanhempansa tiloilleen joista toisella oli jalka haudassa toisella sirpale kallossa.

Oisko tässä kysymys siitä, että vanhimmat milleniaalit alkaa olemaan jo siinä iässä, että pääsevät jo yhteiskunnallisesti merkittäviin asemiin, ja jopa Mark Zuckerbergin kaltaisia hahmoja alkaa löytyä joukosta, ja samaan aikaan toki pelätty babyboomereiden massaeläke lähenee ja lähenee. Eikos 90-luvulla gen X ollut trendikäs puheenaihe?

Jep. Ja Zuckerberg on hyvä esimerkki. Nyt on jo ties miten paljon uutta tekijää ja osaajaa tullut kuvioihin; näyttelijää, tv-kasvoa, artistia ym. ammattilaista tullut esille. Minusta on ainakin hienoa nähdä kuinka uutta osaajaa tulee kuvioihin. Myöhäisimpänä plussana voisi sanoa myös ihan perinteisen työläisammattikunnan osaajat jolla taito tulee vasta pitkän rupeaman jälkeen. Osaamme ehkä arvostaa paremmin lvi-eksperttejämme ja talonrakentajia vasta sitten kun heillä on se liki vaadittu 30 vuoden työkokemus.

Olisi hienoa jos tähän keskusteluun liittyisi myös hieman vanhempaa porukkaa muuten. Kake tai grand ol' Lautajaska tms. Minä en nimittäin edes tiedä millä nimellä omaa sukupolveani edeltävää sakkia on kutsuttu...

Hieman aiheeseen liittyen: näin muuten tänään sanomalehdessä jutun siitä kuinka Suomessa ei osata hyödyntää opiskeluistaan valmistuvaa nuorisoa. Olen siitä täysin sieluin samaa mieltä. Jutussa kerrottiin kuinka hyvin opiskeluissaan onnistuva väki rymähtää opintojensa jälkeen alas. Silti valtio odottaa heistä tulevaisuuden pelastajia ja uusien yrityksien luojia. Jokin siinä kyllä mättää.

Shah muokkasi viestiä 01:28 12.05.2013

Edit: M. Saarikangas kritisoi X-sukupolvea, Tri Larry Nelson Y-sukupolvea. Korjasin nimen ja lisäsin linkin.

#10 kirjoitettu 12.05.2013 01:01

MKDELTA kirjoitti:
Olen yhden ihmisen sukupolvi.


Näin minäkin luulin, joskus. Kelasin että mitä ne ovat nämä asiat jotka minua kiiinostavat ja näistä ei kukaan aikaisemmin tietänyt yhtään mitään. Sitä eli omasta mielestään kuin friikki ja samalla tiesi että seinien takana on vallan toisenlainen maailma. Silti jälkeenpäin on huomannut muutaman kerran loksahtavan kuitenkin siihen johonkin tyypillisen 'massaan' kun satunnaisotolta on tutkittu sitä ikäryhmää johon itse kuuluu. Sitä hämmästyy ja ihmettelee että mitä ihmettä...

#11 kirjoitettu 12.05.2013 01:16

☿ kirjoitti:

Gen X:n nimeks oiski vaan annettu [...]


layer_detailpage&v=iSAbdmpNmK4" target="_blank" class="bb-url">Your generation?

Hitto perustan Babyboomers nimisen bändin vielä. Snacke, right?

#12 kirjoitettu 12.05.2013 14:18

Olenkohan sitten kaiketi P sukupolvea, kun synnyin 50-luvulla ja nuoruus osui 60-luvulle. 60-syntyneet olisivat sitten Q.
Kaikenlaisia määritelmiä sitä pitää tehdäkin. Minulle ovat hyvin riittäneet nuo vuosikymmenluvutkin.

Kun minusta nuorena kuulostivat hirmuisen jänniltä ja muinaisilta vanhempieni viljelemät käsitteet: Ennen sotia, viime vuosisadalla, keisarin aikaan, välirauhan aikaan jne, mahtaa nykyisestä milleniumnuorisosta kuulostaa todella kaukaiselta, kun puhutaan 1900-luvulla tapahtuneen jotain. Että ihan vanhemmat ovat menneet sellaisessa muinaisuudessa syntymäänkin.

#13 kirjoitettu 12.05.2013 17:11

"Suuren ikäluokan" yleensä sanotaan syntyneet sodasta paluun tuomassa lemmenhuumassa. Me olemme kuitenkin viimeinen agraali-Suomen sukupolvi. Sitten maaseutu tyhjeni. Siihen asti maataloissa oli tehty paljon lapsia, nehän olivat vanhuuden turva, joka "pellollansa työtä tehdä jaksaapi", eläkkeitähän ei tunnettu.
60-luvulla siitä puoli miljoonaa lähtikin Ruotsiin töihin ja valtava osa muutti Uudellemaalle. Kaupunkilaiset eivät enää niin paljoa lapsia viljelleetkään.
Pienviljelijän elintaso ei enää ketään kiinostanut, kun kaikki halusivat auton, TV:n ja mukavuudet asuntoon.

#14 kirjoitettu 12.05.2013 18:39 Muok:12.05.2013 18:39

Lautajaska kirjoitti:
Pienviljelijän elintaso ei enää ketään kiinostanut, kun kaikki halusivat auton, TV:n ja mukavuudet asuntoon.

Veikkaisin että tosi-pitkän-pitkällä tähtäimellä tämä muuttuu. Kun sosiaalinen elämä siirtyy monilta osin virtuaaliseksi, robottityövoima helpottaa pienmaatalouden arkea ja osa taloudellisen arvon määräytymisen nykyongelmista hioutuu pois, niin uusi versio pienviljelyelämästä voi alkaa kiinnostaa monia.

Meinaan siis, aikana kun voi herätä automaattisten maatalouskoneiden aamutouhuiluun ja itsekasvatetun aamiaisen jälkeen piilolinssit projisoivat ympärille luentosalin jossa aletaan pohtia differencen ja differancen merkityserojen pohtimisen merkitystä, niin ehkä raikas ilma ja 15 minuutin päässä oleva puhdas järvi alkavat merkitä enemmän kuin mahdollisuus päästä ulko-ovesta ratikkapysäkille. Ehkä.

#15 kirjoitettu 12.05.2013 23:47 Muok:13.05.2013 00:07

neokoo kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Pienviljelijän elintaso ei enää ketään kiinostanut, kun kaikki halusivat auton, TV:n ja mukavuudet asuntoon.

Veikkaisin että tosi-pitkän-pitkällä tähtäimellä tämä muuttuu. Kun sosiaalinen elämä siirtyy monilta osin virtuaaliseksi, robottityövoima helpottaa pienmaatalouden arkea ja osa taloudellisen arvon määräytymisen nykyongelmista hioutuu pois, niin uusi versio pienviljelyelämästä voi alkaa kiinnostaa monia.

Meinaan siis, aikana kun voi herätä automaattisten maatalouskoneiden aamutouhuiluun ja itsekasvatetun aamiaisen jälkeen piilolinssit projisoivat ympärille luentosalin jossa aletaan pohtia differencen ja differancen merkityserojen pohtimisen merkitystä, niin ehkä raikas ilma ja 15 minuutin päässä oleva puhdas järvi alkavat merkitä enemmän kuin mahdollisuus päästä ulko-ovesta ratikkapysäkille. Ehkä.


Onhan sellaista takaisin maalle muuttoa jo jopa alkanut tapahtuakin. Moni myös luovuttaa huomattuaan, miten kovan työn takana leipä pienellä tilalla on. Koneet ovat toki sentään maataloudessakin tuoneet melkoisen helpotuksen, mutta pitkät päivät ovat edessä siltikin.
Nyt lisäksi ei lainlaatijakaan oikein ymmärrä ihmistä, joka haluaa kasvattaa vain oman ruokansa ja omat vaatteensa. Tuota byrokratiaa on tullut mukaan paljon, eikä se kaikki ole pelkästään EU:n syy, vaikka siitä on hyvä syntipukki saatukin. Sikapossun saa kyllä kasvattaa isoksi, mutta jos sen haluaa lahdata ruokapöytään, tulee äkkiä herrat lakikirjoineen väliin.
Suuret tilat halusivat jo kauan päästä pienistä viljelijöistä eroon ja EU:n liittyminen tarjosi loistavat puitteet uudelle maataloustuloratkaisulle.
Sekin taitaa olla ongelma maallemuuttoon omavaraiseen elämään, että omavaraistalous edellyttäisi paljon tietoa siitä, miten vaikkapa omat vaatteet kasvatetaan kankaaksi asti ja miten kaikki ruoka jalostetaan ja saadaan säilymään. Ennen maaseudulla kaikki osasivat ne taidot, enää niitäkään ei ole tarvittu pitkään aikaan.

Musiikillisesti ajatellen, on makeaa ajatella, että olen saanut elää rockin kehityksen itsekin. Elvis lauloi radiossa juuri silloin, mistä asti itse edes muistan musiikkia. Minä tykkäsin ja isä mussutti, että kuka tuollaista muka kuuntelee. Nuoruuteen kuului Beatlekset ja Rollarit ja kaikki siitä eteenpäin. Vanhemmat sanoivat, ettei tuollainen muoti kauaa kestä, mutta se "räminä" kävi päin vastoin aina vain rajummaksi. Ja ei, kun kestää aina vain ja kehittyy.
Lopulta on joutunut huomaamaan, että oma ymmärrys loppui jo joidenkin genreitten kohdalla keskenkin. Sen sentään opin, että ei sen tarvitse silti huonoa olla, vaikkei sitä itse ymmärräkään. Itse olen musiikin suhteen vanhempiani suvaitsevampi ja vanhemmiten aloin ymmärtää jopa heidänkin musiikkinsa, jota itse pidin joskus paskana. Kaikissa genreissä tehdään hyvää ja huonoa, muttei mikään genre ole itsessään toista huonompi. Kaikkea ei vain rajallinen pää ota vastaan, ainakaan nopeasti.

#16 kirjoitettu 13.05.2013 00:51

Simo Lehmäkaivo kirjoitti:

Tuon nyt vain esille oman sukupolveni näkemystä ja kokemusta. X-sukupolvi on näistä se sukupolvi, jota on loppujen lopuksi koeteltu enemmän kuin muita sukupolvia siis ihmisen ja yhteiskunnan kehitys huomioon ottaen, aikakaari. [...]

Tossa aikakaaressa pahin isku oli ehdottomasti lama 90-alussa. Tyypit kasvoivat ja kehittyivät sen 80-luvun kermalla ja poreella höystetyn unelmallisen helppouden jälkeen lapsista aikuisiksi. Oli aika alkaa katsastaa ensimmäistä kämppää, opiskelupaikkaa ym. ja ihmetteli mitä tapahtuu kun kaikkialla oli sitä...harmautta. Sukellus lamaan ja läksytykseen. Samalla oli silti nuori ja baari-iässä ja villi maailma kutsua töötötti jokaisen korviin. Sitä ei pysty oikein kuvailemaan kuitenkaan todenmukaisesti tässä. Syyllisten etsiminen, epäilys ja katkeruus yms. oli kaikkialla ja pää tyynyn alla eläneet lapset muuttuivat myöhemmin vihaisiksi aikuisiksi. Ihan pahaa tekee, kun tietää mitä joillekin heistä kävi.

Ollaan silti vielä sitä sukupolvea, joita sota kosketti, koskettaa. Meidän isämme ja äitimme joutuivat kokemaan sodan kauhut omien vanhempiensa kautta. Ne jotka sodasta palasivat hengissä, eivät silti olleet koskaan ehjiä. Se näkyy hyvin meidän sukupolven vanhemmista ja sitä kautta meistäkin jollain tasolla niin hyvässä kuin pahassa.


Kyllä. Sehän siinä on että joudumme ihmettelemään omien vanhempiemme käyttäytymistä ja oikkuja ja syy johtaakin sylttytehtaaseen hemmetti sinne 70 vuoden päähän. Täytyy sanoa että sain itsekin tossa muutama vuosi sitten kuulla jotain uusia asioita isäni äidin työmäärästä ja elämästä sota-aikana. Isäni ei ollut kuitenkaan niistä kertonut koskaan. Kun otin asian hänen kanssaan puheeksi, tuleekin vastaan muuri... Se teki ja tekee heille aina vaikeata. Kärjistän nyt mutta pahimmassa tapauksessa joudumme kokonaan uudelleen setvimään niitä lankakeriä jäljestä päin ja luomaan uudelleen kontakteja sukulaisiimme - vain siksi että omat vanhempamme halusivat meille parasta ja luoda uuden elämän perheensä kanssa kaupungissa.

neokoo kirjoitti:

Veikkaisin että tosi-pitkän-pitkällä tähtäimellä tämä muuttuu. Kun sosiaalinen elämä siirtyy monilta osin virtuaaliseksi, robottityövoima helpottaa pienmaatalouden arkea ja osa taloudellisen arvon määräytymisen nykyongelmista hioutuu pois, niin uusi versio pienviljelyelämästä voi alkaa kiinnostaa monia.


Tuohan olisi hienoa. Mutta on se varmaan aika kivikkoinen tie jatkuvine muutoksineen eikä mikään pehmeä siirtymä sellaiseen... Automaatiotekniikka on muuten maatiloilla nyt jo melko pitkällä. Valtava määrä sähköjärjestelmiä tosiaan. Sukulaisillani pohjoissavossa on edelleen karjatila ja pellot siellä. Kuulemma 80-luvun alussa sillä alueella oli 20 karjatilaa, 2000-alussa enää 4. Nämä ovat jatkaneet EU-kaudella uusien vaatimuksien mukaan ja kapasiteetti on tosiaan kasvanut. Olisiko tuplaantunut siitä mitä se oli yli 20 vuotta sitten.

#17 kirjoitettu 13.05.2013 07:45

Oma ongelmani tässä sukupolviajattelussa on se, että noissa vedetään veitsellä leikaten joku keinotekoinen raja johonkin, kun muutos on jatkuvan liukuva. Toki lokerointi auttaa silti monesti ymmärtämään asioita lopulta kuitenkin paremmin.

#18 kirjoitettu 13.05.2013 07:47

Lautajaska kirjoitti:

muttei mikään genre ole itsessään toista huonompi.


Joo, paitsi Epic Trance.

#19 kirjoitettu 21.05.2013 22:31 Muok:21.05.2013 22:32

Tänään taas puhuttiin radion uutisissa sukupolvien välisistä tavoista työelämässä. Sanottiin että kun aikaisemmat sukupolvet ovat hoitaneet asioita hallitse, kontrolloi ja korjaa tavoilla, niin Y-sukupolvi hoitaisi asiat innosta, innostu ja innovoi mekanismein.

#20 kirjoitettu 14.06.2013 00:01

quafka kirjoitti:
Olenko ainut, jolla on sellainen mutu-tuntuma, että Z-sukupolvi tulee olemaan Y:tä konservatiivisempi?


Et ole.

#21 kirjoitettu 14.06.2013 08:24 Muok:14.06.2013 08:25

Simo Lehmäkaivo kirjoitti:
X-sukupolvi on näistä se sukupolvi, jota on loppujen lopuksi koeteltu enemmän kuin muita sukupolvia siis ihmisen ja yhteiskunnan kehitys huomioon ottaen, aikakaari.


Jos ajatellaan oikeesti kovii kokeneit sukupolvii nii jotko v. 1900 syntyneet keski-eurooppalaiset varmaan vie voiton kun pääsivät kokemaan molemmat maailmansodat ja kylmän sodan koko ihanuudessaan. X-sukupolvella oli noihin verrattuna (ja moniin muihinkin) ihan saatanan helppoa.

"yhyy en pääse nostaa 6666€/kk 55-vuotiaana ja juomaa itteeni hengilt samal ku valitan kaikest", kokeile jotai tyyliin "menin juoksuhautoihin 18v, elin natsi-saksassa, menetin lapseni ja kotikaupunkini pommituksissa ja sit tuli kommarit".

#22 kirjoitettu 14.06.2013 08:27

quafka kirjoitti:
Olenko ainut, jolla on sellainen mutu-tuntuma, että Z-sukupolvi tulee olemaan Y:tä konservatiivisempi?


Syytäkin olisi. Y-sukupolvi on amerikkalaisen eliitin aivopesun suvereeni uhri. Ihqmulticultiglobalisaatio-pelastetaanmaailmaperustamallayrityksiä janareita kaikki tyynni.

#23 kirjoitettu 14.06.2013 11:16 Muok:14.06.2013 11:26

Mun mielestä nuoremmat sukupolvet ja ajat vaan on parantunu koko ajan. Moraali on parantunut ( oma subjektiivinen mielipiteeni, tiedän ) koko ajan. Uudemmat sukupolvet vaikuttaa aina vaan täysjärkisemmiltä.

Murrosikäiset nuoret on monasti vaikeita tapauksia ja jotkut täysiä kusipäitä mut sitä ne on olleet joka sukupolvessa. Ehkä just tää murrosikäisten käyttäytyminen saa aina vanhemman sukupolven tuumimaan että juniorit on aivan hukassa. Eivät muista millaisia olivat itse nuorina.

Jos ajatellaan vaikkapa sodan käyneitä sukupolvia monet heistä olivat tapahtumien pahasti traumatisoimia. Ja he siirsivät traumojaan ja ahdistuksiaan uusille sukupolville. Nykyiset sukupolvet alkavat päästä irti näistä vanhojen pahojen aikojen aiheuttamista haitoista.

#24 kirjoitettu 14.06.2013 11:46

Rapa-Ripa kirjoitti:
Mun mielestä nuoremmat sukupolvet ja ajat vaan on parantunu koko ajan. Moraali on parantunut ( oma subjektiivinen mielipiteeni, tiedän ) koko ajan. Uudemmat sukupolvet vaikuttaa aina vaan täysjärkisemmiltä.

Murrosikäiset nuoret on monasti vaikeita tapauksia ja jotkut täysiä kusipäitä mut sitä ne on olleet joka sukupolvessa. Ehkä just tää murrosikäisten käyttäytyminen saa aina vanhemman sukupolven tuumimaan että juniorit on aivan hukassa. Eivät muista millaisia olivat itse nuorina.


Nuorempi sukupolvi kun elää jo eri ajassa. He elävät jo tulevaisuutta, josta vanhempi ei osaa edes kuvitella. Vanhempien ja koulun tehtävä olisi sanoa, että antakaa palaa ja tehkää itsellenne hyvä tulevaisuus. Kovin usein sen sijaan neuvotaan olemaan kiltisti paikallaan havittelematta liikoja. Opetetaan, että menette isona töihin, ei perustamaan firmaa. Opetetaan olemaan nöyrä alamainen, kun voitaisiin opettaa, että te tulette johtamaan tätä maata. Sanotaan, että saatte äänestää vaaleissa, ei kannusteta asettumaan ehdokkaaksi ja pyrkimään itse vaikuttajaksi.

Murrosikä on se vaihe, kun aletaan haluta itse laittaa omat rajansa. Silloin pitäisi vanhempien osata antaa löysää ja mahdollistaa sitä. Nuori itse ymmärtää, missä hänen omat voimansa alkavat loppua. Liian tiukka komento vain lisää uhmaa. Usein juuri liikaa vahdittu nuori sotkee elämänsä, päästyään "vapauteen".

Jos vertaan, miten omien koulukavereideni elämässään kävi, niin kumma kyllä ne kauhukakarat ja "ongelmanuoret" ovat menestyneet parhaiten. Kiltit opettajien lemmikit joista meidän muiden käskettiin ottaa oppia, yllättävän usein pistivät läskiksi, kun kotoaan pääsivät maailmalle.
Häpeä tunnustaa, mutta tunnen asiasta jopa sairaalloista mielihyvää.

#25 kirjoitettu 17.09.2013 01:52 Muok:17.09.2013 01:55

Artikkeli aiheesta sukupolvi Y. Miksi sukupolvi Y on onneton?

http://www.waitbutwhy....

Hiukan yleistävä, mutta saa mustavalkoisuutensa anteeksi olemalla varsin viihdyttävä ja humoristinen.

#26 kirjoitettu 17.09.2013 08:33

Lautajaska kirjoitti:
Nuorempi sukupolvi kun elää jo eri ajassa. He elävät jo tulevaisuutta, josta vanhempi ei osaa edes kuvitella. Vanhempien ja koulun tehtävä olisi sanoa, että antakaa palaa ja tehkää itsellenne hyvä tulevaisuus. Kovin usein sen sijaan neuvotaan olemaan kiltisti paikallaan havittelematta liikoja. Opetetaan, että menette isona töihin, ei perustamaan firmaa. Opetetaan olemaan nöyrä alamainen, kun voitaisiin opettaa, että te tulette johtamaan tätä maata. Sanotaan, että saatte äänestää vaaleissa, ei kannusteta asettumaan ehdokkaaksi ja pyrkimään itse vaikuttajaksi.

Kyllä nykyään nuorista yritetään leipoa näitä oman elämänsä sankareita joista valtio voisi sitten pestä kätensä pois mahdollisimman helposti.

#27 kirjoitettu 17.09.2013 14:59 Muok:17.09.2013 15:03

Lautajaska kirjoitti:

Kovin usein sen sijaan neuvotaan olemaan kiltisti paikallaan havittelematta liikoja. Opetetaan, että menette isona töihin, ei perustamaan firmaa. Opetetaan olemaan nöyrä alamainen, kun voitaisiin opettaa, että te tulette johtamaan tätä maata. Sanotaan, että saatte äänestää vaaleissa, ei kannusteta asettumaan ehdokkaaksi ja pyrkimään itse vaikuttajaksi.


No en itse kyllä tunnista kyseistä vaikutusta ainakaan nykyisissä 20-30 vuotiaissa. Siis siten että sellainen varovaisuus tms. pidättäytyväisyys olisi iskostunut heihin. Päinvastoin. Mielestäni ne uskaltavat hakeutua rohkeammin ja tietyllä tapaa avarakatseisemmin ja optimistisemmin hommiin joista ei ole välttämättä edes aiempaa kokemusta. On jonkinlainen yleinen väittämä tai mielikuva noissa ajankohtaisissa keskusteluissa, että Y-polvi odottaisi/olettaisi pääsevän suoraan jo vähän valmiiksi "parempiin" hommiin. Mutta varmasti aidolla uudistamishalulla, optimismilla yms. on vaikutustakin siihen kuinka hommat hoitaa - kuin se että on valmiiksi asenne "ei mulla ole kokemusta niin en osaa". <-näin karkeasti yleistäen.

Lohkaisusi tunnistan kyllä sen sijaan oman sukupolveni saamasta vanhempien kasvatusmetodeista (eli sen ikäluokan kasvatusmetodeista joka syntyi 40/50-luvulla). Kun aloin olemaan työiässä 90-alussa, näki myös vielä ainakin 90-loppuun asti sitä iäkkäämpää työväkeä tehtaissa yms. ulko-ovella, jotka odottivat kellokortin leimaamista jonossa klo 15:59. On siitä polvesta ehkä vielä joitain työelämässäkin.

Shah muokkasi viestiä 15:03 17.09.2013

#28 kirjoitettu 17.09.2013 17:04

Shah kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:

Kovin usein sen sijaan neuvotaan olemaan kiltisti paikallaan havittelematta liikoja. Opetetaan, että menette isona töihin, ei perustamaan firmaa. Opetetaan olemaan nöyrä alamainen, kun voitaisiin opettaa, että te tulette johtamaan tätä maata. Sanotaan, että saatte äänestää vaaleissa, ei kannusteta asettumaan ehdokkaaksi ja pyrkimään itse vaikuttajaksi.


No en itse kyllä tunnista kyseistä vaikutusta ainakaan nykyisissä 20-30 vuotiaissa. Siis siten että sellainen varovaisuus tms. pidättäytyväisyys olisi iskostunut heihin. Päinvastoin. Mielestäni ne uskaltavat hakeutua rohkeammin ja tietyllä tapaa avarakatseisemmin ja optimistisemmin hommiin joista ei ole välttämättä edes aiempaa kokemusta. On jonkinlainen yleinen väittämä tai mielikuva noissa ajankohtaisissa keskusteluissa, että Y-polvi odottaisi/olettaisi pääsevän suoraan jo vähän valmiiksi "parempiin" hommiin. Mutta varmasti aidolla uudistamishalulla, optimismilla yms. on vaikutustakin siihen kuinka hommat hoitaa - kuin se että on valmiiksi asenne "ei mulla ole kokemusta niin en osaa". <-näin karkeasti yleistäen.

Lohkaisusi tunnistan kyllä sen sijaan oman sukupolveni saamasta vanhempien kasvatusmetodeista (eli sen ikäluokan kasvatusmetodeista joka syntyi 40/50-luvulla). Kun aloin olemaan työiässä 90-alussa, näki myös vielä ainakin 90-loppuun asti sitä iäkkäämpää työväkeä tehtaissa yms. ulko-ovella, jotka odottivat kellokortin leimaamista jonossa klo 15:59. On siitä polvesta ehkä vielä joitain työelämässäkin.

Shah muokkasi viestiä 15:03 17.09.2013


Kieltämättä minulla on puutteita siinä, etten tunne tämän hetken koulumaailmaa.
Vielä omien poikieni opetus vaikutti olevan pitkälle samaa kuuliaisuuden opettamista.
Semminkin, kun tämän päivän ammatit muutenkin edellyttävät suurempaa ammattitaitoa, eikä ole niitä töitä, joihin voisi hyökätä suoraan kadulta, pitäisi samalla opettaa valmiudet taitojensa hyödyntämiseen silloinkin, jos ei niitä kukaan ulkopuolinen työnantaja tunnu kaipaavan. Jos osaa soittaa, eikä pääse bändiin, sen voi kasata itsekin. Meitä opetettiin vain kiltisti odottamaan, että jossain paikka aukeaa. Hyvä, jos nyt kerrotaan muistakin vaihtoehdoista.
Sillä varjolla yhteiskunnan ei kuulu pestä käsiään ja jättää epäonnistuneita heitteille, mutta vähemmän sekin joutuu silloin apuaan antamaan, jos porukka osaa toimia ominkinpäin.
Meille opetettiin, että saamme äänestää. Pitää koulun kertoa sekin, että on myös oikeus pyrkiä itsekin vaikuttajaksi.

#29 kirjoitettu 19.09.2013 12:53

Shah kirjoitti:
Tänään taas puhuttiin radion uutisissa sukupolvien välisistä tavoista työelämässä. Sanottiin että kun aikaisemmat sukupolvet ovat hoitaneet asioita hallitse, kontrolloi ja korjaa tavoilla, niin Y-sukupolvi hoitaisi asiat innosta, innostu ja innovoi mekanismein.


Valitettavan moni työnantaja yrittää myös paluuta entiseen, vaikka tuo innostava tapa olisi tuottavampi.

#30 kirjoitettu 20.09.2013 07:37

Simo Lehmäkaivo kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Shah kirjoitti:
Tänään taas puhuttiin radion uutisissa sukupolvien välisistä tavoista työelämässä. Sanottiin että kun aikaisemmat sukupolvet ovat hoitaneet asioita hallitse, kontrolloi ja korjaa tavoilla, niin Y-sukupolvi hoitaisi asiat innosta, innostu ja innovoi mekanismein.


Valitettavan moni työnantaja yrittää myös paluuta entiseen, vaikka tuo innostava tapa olisi tuottavampi.


Juuh nykyajan johtaminen vähänkin suuremmissa lafkoissa perustuu pelkoon ja vanhaan kunnon hajota ja hallitse -meininkiin. Se on kylmää tulostouhua jota johtaa lapsen käytöstasolla olevat johtajat. Ehtaa marionettitouhua.


luin tässä juuri hiljan mielenkiintoisen blogin aiheesta, jossa ruodittiin erään amerikkalaisen psykologin tekemää tutkimusta ja konkreettisina esimerkkitapauksina käytettiin sellaisia isoja yrityksiä kuin Microsoft ja Google. Ensinmainitussa yrityksessä työntekijät oli jaettu tiimeihin, jotka laitettiin kilpailemaan keskenään ja häviäjät saivat lopulta kenkää firmasta - tarkasteluväli taisi olla 12 kk, ja sinä aikana Microsoftin tulos kasvoi 50% (no, ei tietenkään sekään kovin huonosti, mut...). Verrokkiyritys oli Google, jossa sovellettiin enemmän tuollaista innovoivaa lähestymistapaa ja tarkasteluajanjaksolla Googlen tulos kasvoi 800%.

#31 kirjoitettu 20.09.2013 09:10

quafka kirjoitti:
Olenko ainut, jolla on sellainen mutu-tuntuma, että Z-sukupolvi tulee olemaan Y:tä konservatiivisempi?


Uusimmat ulostulot viittaisivat sellaiseen. Voi myös olla, että heille nyt annetaan vain hanakammin suunvuoro. Pieni äänekäs porukka voi näyttää isommalta, kuin onkaan.

#32 kirjoitettu 20.09.2013 21:16 Muok:20.09.2013 21:22

Keskustelu on menossa taas mielenkiiintoisille vesille.

Simo Lehmäkaivo kirjoitti:
Juuh nykyajan johtaminen vähänkin suuremmissa lafkoissa perustuu pelkoon ja vanhaan kunnon hajota ja hallitse -meininkiin. Se on kylmää tulostouhua jota johtaa lapsen käytöstasolla olevat johtajat. Ehtaa marionettitouhua.


Voinee sanoa tässä meistä tällä hetkellä keskustelevasta sakista että esim. sinä, Karman Hardon, minä ja etenkin Lautajaska, olemme nähnyt tuon työn ja tekemisen kulttuurin, kaikkine pokkuroitsijoine ja johtajineen. Mutta sen lisäksi se työelämässä tavattu vanhin viis-kuuskymppinen sakki saattaa joskus kysyttäessä valottaa mitä se on ollut vielä sitä ennen se työkulttuuri joka on X-polvelle jo vieraampi muurahaisorganisaatiomeininki. Sekin tulee esille vain mystisellä kommentilla "sillon tehtiin vain työtä!" Ei ole mielestäni ihme että se nykyinen vanhin polvi tuntuu oikeastaan mukavimmalta porukalta nykyisin siksi että ne jättää muut rauhaan ja keskittyvät vain olennaiseen, kun ovat nähneet jo kaiken kurmottamisen ja mopotuksen.

karman hardon kirjoitti:

luin tässä juuri hiljan mielenkiintoisen blogin aiheesta, jossa ruodittiin erään amerikkalaisen psykologin tekemää tutkimusta ja konkreettisina esimerkkitapauksina käytettiin sellaisia isoja yrityksiä kuin Microsoft ja Google. Ensinmainitussa yrityksessä työntekijät oli jaettu tiimeihin, jotka laitettiin kilpailemaan keskenään ja häviäjät saivat lopulta kenkää firmasta - tarkasteluväli taisi olla 12 kk, ja sinä aikana Microsoftin tulos kasvoi 50% (no, ei tietenkään sekään kovin huonosti, mut...). Verrokkiyritys oli Google, jossa sovellettiin enemmän tuollaista innovoivaa lähestymistapaa ja tarkasteluajanjaksolla Googlen tulos kasvoi 800%.


En ihmettele ollenkaan! Vastaavanlaista luin tänään töissä talous- ja yritysalan lehdestä: filosofi Frank Martelan sanoin "mitä enemmän työnjohtaja komentaa ja antaa käskyjä alamaisilleen, sitä enemmän työntekijät tekevät VAIN sen mitä pitää ja täytyy tehdä." Sellaiseenhan loppuun aivojen käyttö. Tuloksena työntekijä jota ei innosta, ei ole uskallusta tehdä asioista omia johtopäätöksiä, eikä yrittää tehdä aloitteita, ei löytää uusia - ehkä toimivia ratkaisuja asioihin...

Näitä esimerkkejä löytyy vaikka kuin paljon: samaisessa artikkelissa esimiehet ovat kuulemma vastanneet haastatteluihin, että "pitää olla samaa aikaan äiti, isä, opastaja, tukija ja kusiputka. Siis kusiputka, koska on tekemisissä pääasiassa mulkkujen kanssa." Kuulostaa kivalta ja innostavalta.

Eikä se tämä X-sukupolvikaan ole ihan puhdas marja. Nuorempana meitä haukuttiin uusavuttomiksi ja nykyisin kuulemma Y-sukupolvi pitää X-polven vaatimuksia työelämässä liian rajuina, ahdistavina ja ankarina.

#33 kirjoitettu 27.09.2013 15:13 Muok:27.09.2013 15:18

naisten lentopallo kirjoitti:

Mä vihaan tuota löysässä hirressä pitämistä ihan suunnattomasti.

Word. Mutta on myös sanonta että silloin kannattaa lähteä kun talolla alkaa mennä hyvin. Joku vinha perä siinäkin on.

Työnhausta: jos katsoo mollia yms. avoinna olevia työpaikkoja, tulee tunne että suurimmassa osassa paikoista haetaan mihin tahansa paskakeppiin tarttuvaa hädänalaista hakijaa. (Niitäkin on, en kiellä.) Ehdot, palkka jne. ovat todella usein jo valmiiksi sellaiset ettei asunnon omistavan täysjärkisen aikuisen ole mitään järkeä eikä mieltä vetää itseään sellaiseen tilanteeseen mukaan, ainakaan jos etsii parempaa duunipaikkaa kuin missä jo on. Siinä vetäisi maton itsensä alta aika "kunniakkaasti".

Tuli tässä mieleen kun kyselin mielenkiinnosta kerran yhden duunin perään ja käväsin esimiehen juttusilla. (Olen tehnyt 14 vuotta näitä hommia ja asuntolainat on.) Silti tämä kehtasi kysyä että onko tapana pitää paljonkin vapaata kun CV:ssä ammottaa 90-luvulla aukkoja kun olin parikymppinen. (Haloo!) No, tyyppi ois ottanut mutta tarjosikin sitten 700€ nykyistä pienempää palkkaa. Kiitti moro. Vaikka paikka olisi kuinka hyvä muuten, olisi silkka itsemurha tehdä sellaista, jollei työtön olisi.

#34 kirjoitettu 29.09.2013 01:41 Muok:29.09.2013 01:43

Shah kirjoitti:
Keskustelu on menossa taas mielenkiiintoisille vesille.

Simo Lehmäkaivo kirjoitti:
Juuh nykyajan johtaminen vähänkin suuremmissa lafkoissa perustuu pelkoon ja vanhaan kunnon hajota ja hallitse -meininkiin. Se on kylmää tulostouhua jota johtaa lapsen käytöstasolla olevat johtajat. Ehtaa marionettitouhua.


Voinee sanoa tässä meistä tällä hetkellä keskustelevasta sakista että esim. sinä, Karman Hardon, minä ja etenkin Lautajaska, olemme nähnyt tuon työn ja tekemisen kulttuurin, kaikkine pokkuroitsijoine ja johtajineen. Mutta sen lisäksi se työelämässä tavattu vanhin viis-kuuskymppinen sakki saattaa joskus kysyttäessä valottaa mitä se on ollut vielä sitä ennen se työkulttuuri joka on X-polvelle jo vieraampi muurahaisorganisaatiomeininki. Sekin tulee esille vain mystisellä kommentilla "sillon tehtiin vain työtä!" Ei ole mielestäni ihme että se nykyinen vanhin polvi tuntuu oikeastaan mukavimmalta porukalta nykyisin siksi että ne jättää muut rauhaan ja keskittyvät vain olennaiseen, kun ovat nähneet jo kaiken kurmottamisen ja mopotuksen.

karman hardon kirjoitti:


Siltäosin työpaikkojen kultturi on paljon muuttunut, että 70-luvulla tehtaassa insinööri oli suuri herra, jota piti kutsua tittelillä. Oli "insinööri Hyvärinen" ja sitä rataa. Kai häneltä kotonakin kysyttiin "ottaako insinööri lisää kahvia".
Työnjohtajan kanssa saattoi päästä lähempäänkin väliin, muttei "yläkerran" toimistoväen. Kun olin viimeisessä työpaikassa, insinöörit olivat samanlaisia työntekijöitä, kuin muutkin, joskin kovemmalla liksalla.
No, nyt sitten osassa yrityksiä näyttää olevan liikkeellä halua päästä takaisin entiseen. Kun olen nähnyt eron työntekijäin suhtautumisessa työpaikkaansa molemmissa kulttuureissa sanoisin, ettei kannattaisi. 70-luvun työpaikasta lähdettiin sillä sekunnilla, kun tehtaan pilli soi, eikä taakse vilkuiltu ennen seuraavan vuoron alkua.
Viimeisessä paikassa kannettiin jokainen itse huolta siitä, että tilaukset saadaan ajallaan liikkeelle, vaikka joskus hiukan piti joustaakin. Se tehtiin ihan omasta tahdosta. Senhän sai sitten myös joustaa takaisinpäin. Itsekin pääsin porukan omatoimisesti perustaman työaikapankin ansiosta keikalle myös arkipäivänä silloin, kun tarve oli. Työnantajalle oli paljon etua siitä, millainen työmoraali oli talossa ja ihan sen vapauden vuoksi. Kukaan ei halunnut pettää sellaista luottamusta.
Vain hullu työnantaja unelmoi paluusta entiseen.

Lautajaska muokkasi viestiä 01:43 29.09.2013