Plektratyöskentelystä

Kirjoittaja	Plektratyöskentelystä
IT IT Resurrected 13677 viestiä	#1 kirjoitettu 17.11.2023 17:21 Plektratyöskentelystä Avataanpa tällainen lanka vaihteeksi... Täällä jo wanha ketju plektroista olikin, muttei plektratyöskentelystä... Eli kuinka itse pidät plektraa? Mikä mielestäsi plektrojen käytössä on helppoa? Vaikeata? Hikoilu taikka plektran pysyminen kädessä? Vinkit muille kitaristeille plektran soitosta, jne... Eli tässä ketjussa voi keskustella ihan kaikesta plektrojen käyttöön liittyvästä...
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13677 viestiä	#2 kirjoitettu 17.11.2023 17:33 Heitänpä tähän joitakin omia ajatuksiani... Mulla on epätavallinen tapa pidellä plektraa sormissa... Eli pitelen plektraa kolmella sormella, niin että etupuolella on peukalo, ja takapuolella etu- ja keskisormet.... Tapa on oikeastaan perua siitä, että soittelin vuosikaudet lähinnä komppikitaraa ja sointuja, ja mun oli helpompi pidellä sitä plektraa kolmella sormella... Nyt kun on viimeiset öpaut 10 vuoden aikana pikkuhiljaa ottanut simppelit soolotkin mukaan valikoimaan, niin tossahan nopeus hiukan kärsii kolmella sormella soitettaessa, vaikka muuten siinä ei ole ongelmaa... Nyt olen välillä yrittänyt muutella plektraotetta niin, että sointuja soitettaessa pidän edelleen plektraa kolmella sormella, mutta jos piisissä vaihtuu homma soolotteluksi, niin olen vaihtanut otetta kesken kaiken, ja yrittänyt treenata myös kahden sormen taktiikkaa... Kummassakin tekniikassa on puolensa... Lisäksi käytän Ibanezin Sand Grip plekuja ja Small Teardrop kokoisia, jotka on Jazz III ja normiplektran välimaastossa kooltaan... Nää pysyy aikas hyvin sormissa, vaikka hiukan hikoiluttaisikin, ja on miellyttävä soittaa... Ainoa miinus näissä ehkä on se, että näiden kärki tylppenee aikas nopeasti... Väreistä sen verran, että näitä on useita eri värisiä, mutta punaiset ja varsinkin keltaiset erottuu hyvin hämärässäkin esim. mustan vahvistimen päältä, jolloin ne on helpompi löytää... Mutta joo, tällaista nyt nopsakkaa tuli mieleen... Tuo kolmen sormen taktiikka plektran käytössä on tosiaan perua siitä, etten ole muodollista koulutusta saanut kitaran soittoon, ja aikoinaan oli helpompi soitella sointuja tällä tavalla...
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Jyrkimmät Mahalaskut 6970 viestiä	#3 kirjoitettu 17.11.2023 17:58 Tuota samaa kolmensormen tekniikkaa minäkin olen käyttänyt koska isoin osa soitosta oli tanakan kompin ylläpitoa. Ensimmäinen pleku oli harmaa ja paksu kolmioimainen "bakeliittipala" jonka kaikki kärjet olivat samanarvoisia. Keskellä oli erikseen pieni karhennettu kuoppa peukalolle joten ote pysyi hyvin kun plekua tuki toiselta puolelta kahdella sormella. Vuosien saatossa sekin sitten kului loppuun eikä yhtä tukevaa ja kestävää seuraajaa löytynyt mistään joten oli pakko tyytyä ohuempiin lärpyköihin.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13677 viestiä	#4 kirjoitettu 17.11.2023 18:29 AnttiJ kirjoitti: Tuota samaa kolmensormen tekniikkaa minäkin olen käyttänyt koska isoin osa soitosta oli tanakan kompin ylläpitoa. Ai säkin olet vetänyt kolmen sormen taktiikalla... Ja kyllähän se on sanottava, että komppikitaran soitossa tuo tyyli on ainakin omasta mielestä sellainen, että se plektra pysyy sormien välissä tiiviisti, ilman että sitä täytyy sen kummemmin puristaa... Vaikka en noin muutoinkaan ole kyllä kovakourainen soittaja...
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#5 kirjoitettu 17.11.2023 19:03 Etusormen ja peukun välissä mun pleku. Pikkusormi ja kämmenen ulkosyrjä hoitaa mutingin. Plekuksi on valikoitunut lukenattomien kokeilujen jälkeen Dunlop 0.73mm. Aina kokeilen uusia, mutta palaan aina tuohon, sopiva jäykkyys ja karhea grippi.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13677 viestiä	#6 kirjoitettu 17.11.2023 19:32 ricbay kirjoitti: Plekuksi on valikoitunut lukenattomien kokeilujen jälkeen Dunlop 0.73mm. Aina kokeilen uusia, mutta palaan aina tuohon, sopiva jäykkyys ja karhea grippi. Joo, mullakin on noita keltaisia Dunlopin Tortex plekuja, jotka on 0.73 mm paksuisia... Noilla soittelin pitkään aiemmin, mutta joskus pari kolme vuotta sitten tein semmoisen tempun, että kokeilin varmaankin noin kymmentä erilaista plektraa eri valmistajilta ja hieman eri paksuuksilla... Tuo Ibanezin Sand Grip pleku jolla soitan nyt on 0.8 mm paksuinen, ja hieman tuota Dunlopin plekua lyhyempi... Toinen hyvä pleku joita kokeilin, ja joita edelleen on muutama tallessa on Dunlopin ruskea Primetone .88 käsin työstetty plektra... Onhan se aika kallis verrattuna tohon keltaiseen Dunlopin kilppariin, mutta siis sellainen nihkeä pintamateriaali kanssa siinä, mikä helpottaa otetta... Nuo kolme yllä mainittua plektraa on kyllä sellaisia, että kaikkia voi suositella... Kuka sitten loppupeleissä tykkää mistäkin?
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Jyrkimmät Mahalaskut 6970 viestiä	#7 kirjoitettu 18.11.2023 10:33 IT kirjoitti: AnttiJ kirjoitti: Tuota samaa kolmensormen tekniikkaa minäkin olen käyttänyt koska isoin osa soitosta oli tanakan kompin ylläpitoa. Ai säkin olet vetänyt kolmen sormen taktiikalla... Ja kyllähän se on sanottava, että komppikitaran soitossa tuo tyyli on ainakin omasta mielestä sellainen, että se plektra pysyy sormien välissä tiiviisti, ilman että sitä täytyy sen kummemmin puristaa... Vaikka en noin muutoinkaan ole kyllä kovakourainen soittaja... Joo, se oli ainoa toimiva tapa kun huomioidaan käyttämäni plektran paksuus ja siihen aikaan käyttäni kielisatsin paksuus. Joustamattoman plekun kun iski paksuihin kieliin niin sehän lensi helposti huitsin Nevadaan jos ote ei ollut riittävän tanakka. Siitä muodostui vähitellen se tapa jota käytin myöhemminkin vaikka plekut pienenivät ja ohenivat.
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#8 kirjoitettu 18.11.2023 11:32 Minä höpötin ihan omiani aiemmin plekusta. Siis 0.88 Dunloppi mun lempipleku.
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13677 viestiä	#9 kirjoitettu 18.11.2023 11:48 Muok:18.11.2023 11:49 ricbay kirjoitti: Minä höpötin ihan omiani aiemmin plekusta. Siis 0.88 Dunloppi mun lempipleku. Siis se vihreä kilppari? Mulla on ollut noitakin kokeilussa... Oikeastaan omaan kouraan sopii parhaiten tollaset plektrat väliltä 0.7 ja 0.9 mm... Sitä ohkasemmat voi olla ihan ok soitellessa vaikkapa sointuja akustisella, ja eikös nuo metallimiehet taas käytä hiukan paksumpia plekuja useinkin? Näin olen ollut ymmärtävinäni? Ja sekin vaikuttaa monesti bändien kitaristien kohdalla, että soittaako pääasiassa komppia vaiko soolokitaraa?
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#10 kirjoitettu 18.11.2023 13:44 Muok:18.11.2023 13:44 IT kirjoitti: Siis se vihreä kilppari? Sitä ohkasemmat voi olla ihan ok soitellessa vaikkapa sointuja akustisella, ja eikös nuo metallimiehet taas käytä hiukan paksumpia plekuja useinkin? Näin olen ollut ymmärtävinäni? Ja sekin vaikuttaa monesti bändien kitaristien kohdalla, että soittaako pääasiassa komppia vaiko soolokitaraa? Juu vihreänä ja tumman harmaana löytyy. Kyllähän jos vaikka akustisella soinnuilla komppaa, niin löysä pleku tuo mukavan mäiskeen soundiin. Sooloissa ja teknisemmissä metallihommissa jos pleku joustaa liikaa, ei siitä tule muuta kun ajoitusvirheitä kuolleita nuotteja. Näin se itsellä toimii. Varmasti joku lukee ja ajattelee, että höpö höpö. ricbay muokkasi viestiä 13:44 18.11.2023
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13677 viestiä	#11 kirjoitettu 18.11.2023 14:33 ricbay kirjoitti: IT kirjoitti: Siis se vihreä kilppari? Sitä ohkasemmat voi olla ihan ok soitellessa vaikkapa sointuja akustisella, ja eikös nuo metallimiehet taas käytä hiukan paksumpia plekuja useinkin? Näin olen ollut ymmärtävinäni? Ja sekin vaikuttaa monesti bändien kitaristien kohdalla, että soittaako pääasiassa komppia vaiko soolokitaraa? Sooloissa ja teknisemmissä metallihommissa jos pleku joustaa liikaa, ei siitä tule muuta kun ajoitusvirheitä kuolleita nuotteja. Näin se itsellä toimii. Varmasti joku lukee ja ajattelee, että höpö höpö. Joo, itsehän en ole varsinaisesti mikään tiluttelija, joten mulla ei oikeastaan ole tullut vastaan tuo ongelma, koska mun soolot on aikas verkkaisia luonteeltaan kuitenkin... Johtuu ihan mun taitotasosta... Mutta näin olen itsekin käsittänyt, että liian löysä pleku toimii niin, että kun se vääntyy kieltä soitettaessa, niin se ei kerkiä suoristumaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa ennen seuraavaa iskua kieleen... Jäykemmissä plektroissa tuota taipumisongelma ei tietenkään ole... Eli jäykemmällä plekulla on sitten tarkempi soittaa nopeasti... Että et sä mitään höpö höpöä mun mielestä kirjoitellut...
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#12 kirjoitettu 18.11.2023 14:59 IT kirjoitti: Mutta näin olen itsekin käsittänyt, että liian löysä pleku toimii niin, että kun se vääntyy kieltä soitettaessa, niin se ei kerkiä suoristumaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa ennen seuraavaa iskua kieleen... Jäykemmissä plektroissa tuota taipumisongelma ei tietenkään ole... Eli jäykemmällä plekulla on sitten tarkempi soittaa nopeasti. Tyhjentävästi muotoiltu. Nuinhan se on. Liiankaan jäykkä ei ole hyvä. Aika paljon se muovilätyskä vaikuttaa tuntumaan.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13677 viestiä	#13 kirjoitettu 18.11.2023 15:32 ricbay kirjoitti: Tyhjentävästi muotoiltu. Nuinhan se on. Liiankaan jäykkä ei ole hyvä. Aika paljon se muovilätyskä vaikuttaa tuntumaan. Mitäs muuten olet mieltä noista uber paksuista plektroista? Me nyt ollaan kuitenkin puhuttu tässä ketjussa millin taikka sen alle paksuisista perus plektroista... Mutta onhan niitä paksumpiakin malleja aina yli 4 mm asti ainaskin... Ei varmasti taivu mihinkään suuntaan... Itse olen kokeillut joskus soittaa jollakin 2 mm paksuisella plekulla, mutta ei ollut mun juttu kuitenkaan... Mutta siis tarpeita ja soittajia on erilaisia... Jollekin saattaa hieman paksumpi plektra toimia hyvinkin?
^	Vastaa Lainaa
veikko-antero 262 viestiä	#14 kirjoitettu 18.11.2023 15:50 IT kirjoitti: ricbay kirjoitti: Tyhjentävästi muotoiltu. Nuinhan se on. Liiankaan jäykkä ei ole hyvä. Aika paljon se muovilätyskä vaikuttaa tuntumaan. Mitäs muuten olet mieltä noista uber paksuista plektroista? Me nyt ollaan kuitenkin puhuttu tässä ketjussa millin taikka sen alle paksuisista perus plektroista... Mutta onhan niitä paksumpiakin malleja aina yli 4 mm asti ainaskin... Ei varmasti taivu mihinkään suuntaan... Itse olen kokeillut joskus soittaa jollakin 2 mm paksuisella plekulla, mutta ei ollut mun juttu kuitenkaan... Mutta siis tarpeita ja soittajia on erilaisia... Jollekin saattaa hieman paksumpi plektra toimia hyvinkin? Kappas täällä tällainen ketju... Mä tykkään käyttää 2mm plektroja, vaikken mikään metallimies olekaan. Loppu kielien katkominen aikoinaan siihen kun siirty paksuihin. Sinänsä mulla on ehkä vähän epäortodoksinen tapa käyttää noita plektroja, otteen puristus vaihtelee sen mukaan miten paljon plektran tulee joustaa. Eli jousto tulee otteesta ei plektrasta, jotenkin pidän siitä että sillai tuntee näpeissä että "missä mennään". Yllättävää kyllä läpyskä ei lennä kädestä vaikka siitä on hento ote. Semmoset dunlopin violetit (liukkaat) on mun lemppari. Valitettavasti viimeksi (joskus vuosia sitten) kun ostin plekuja en löytänyt niitä ja ostin semmosia mustanharmaita jotka on eri matskua ja karheita. En tykkää, on semmonen raapiva yleismeininki ja soundi, ja kuluvatkin nopeemmin Oon sit pihinä miehenä tarvittaessa hionu niitä vanhoja violetteja muotoonsa
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#15 kirjoitettu 18.11.2023 16:42 Juu se on totta, että paksulla plekulla jousto tulee otteesta enempi, ihan niin kuin veikko-antero sanoi. Joskus käytin kyllä paksujakin.
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13677 viestiä	#16 kirjoitettu 18.11.2023 17:05 veikko-antero kirjoitti: Mä tykkään käyttää 2mm plektroja, vaikken mikään metallimies olekaan. Loppu kielien katkominen aikoinaan siihen kun siirty paksuihin. Sinänsä mulla on ehkä vähän epäortodoksinen tapa käyttää noita plektroja, otteen puristus vaihtelee sen mukaan miten paljon plektran tulee joustaa. Eli jousto tulee otteesta ei plektrasta, jotenkin pidän siitä että sillai tuntee näpeissä että "missä mennään". Yllättävää kyllä läpyskä ei lennä kädestä vaikka siitä on hento ote. Semmoset dunlopin violetit (liukkaat) on mun lemppari. Valitettavasti viimeksi (joskus vuosia sitten) kun ostin plekuja en löytänyt niitä ja ostin semmosia mustanharmaita jotka on eri matskua ja karheita. En tykkää, on semmonen raapiva yleismeininki ja soundi, ja kuluvatkin nopeemmin Oon sit pihinä miehenä tarvittaessa hionu niitä vanhoja violetteja muotoonsa Heh... Joo... Jokaisella on omat kikkansa... Aikoinaan itsekin soitin loppuun kuluneilla plektroilla, mutta nykyään olen sitä mieltä, että plektrat ovat kulutustavaroita... Ne kuluu ja pitää vaihtaa uusiin, ja sen takia niitä myydään isompina erinä, vaikka jotkut kauppiaat niitä yksittäinkin myy... Ja joo, mukava kuulla että sulla toimii 2mm paksut plekut... Meillä on niin erilaisia tarpeita ja tottumuksia, ja tollasissa hiukan paksummissa plekuissa on monesti sellainen kuoppa siinä keskellä jotta on parempi sormituntuma ja pito... Eli näissä kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa... Ja en sanoisi että sulla on epäortodoksinen tapa soittaa koskapa tuollainen vaihteleva puristusvoima ennemminkin kertoo mun mielestä kehittyneestä soittotekniikasta... Itsekään en mikään himopuristaja ole, ja en tykkää soittaa kitaraa liian rajulla otteella, eli sellainen hellempikin ote on ihan riittävä peruskomppauksessa... Mulla harvemmin katkee kitarasta kielet perussoitossa kompatessa, ja käytän siis tollasta .010-.046 satsia sähkökitarassa... Mulla se hellä ote plektraan taas muodostuu siitä, että pidän sitä kolmella sormella, jolloin plektran soittokulmaa ja sitä soiton voimakkuutta on helppo säädellä... Kahdella sormella soittaessa musta tuntuu, että se plektra välillä pyörii kuin puolukka sanonko missä jos ei sitä purista kunnolla... Mutta viime aikoina olen yrittänyt myös tällaista hybriditaktiikkaa, jossa sooloja olen yrittänyt soittaa kahden sormen taktiikalla...
^	Vastaa Lainaa
veikko-antero 262 viestiä	#17 kirjoitettu 18.11.2023 17:35 IT kirjoitti: veikko-antero kirjoitti: Mä tykkään käyttää 2mm plektroja, vaikken mikään metallimies olekaan. Loppu kielien katkominen aikoinaan siihen kun siirty paksuihin. Sinänsä mulla on ehkä vähän epäortodoksinen tapa käyttää noita plektroja, otteen puristus vaihtelee sen mukaan miten paljon plektran tulee joustaa. Eli jousto tulee otteesta ei plektrasta, jotenkin pidän siitä että sillai tuntee näpeissä että "missä mennään". Yllättävää kyllä läpyskä ei lennä kädestä vaikka siitä on hento ote. Semmoset dunlopin violetit (liukkaat) on mun lemppari. Valitettavasti viimeksi (joskus vuosia sitten) kun ostin plekuja en löytänyt niitä ja ostin semmosia mustanharmaita jotka on eri matskua ja karheita. En tykkää, on semmonen raapiva yleismeininki ja soundi, ja kuluvatkin nopeemmin Oon sit pihinä miehenä tarvittaessa hionu niitä vanhoja violetteja muotoonsa Ja joo, mukava kuulla että sulla toimii 2mm paksut plekut... Meillä on niin erilaisia tarpeita ja tottumuksia, ja tollasissa hiukan paksummissa plekuissa on monesti sellainen kuoppa siinä keskellä jotta on parempi sormituntuma ja pito... Mulle tuottaa aina ongelmia jos plektrassa on jotain kuoppia tai nypyköitä pitoa pararantamassa. Etenkin ne kuopat pyrkii pakottamaan plektraa vain yhteen mahdolliseen asentoon sormissa. Se mun otteen epäortodoksisuus näkyy oikean käden etu ja keskisormen kynsissä jos on soittanut pidempään, kynsien päät kuluu sillai vinosti tasaisiksi. Mulla kun se plektra usein on sillai että päätä tulee hyvin vähän näkyviin. Sinänsä pitäis vähän pitää itselle joku bootcamppi kun toi mihin on tottunut ei toimi niin hyvin tuon nyt käytössä olevan strato tyyppisen yksikelaisten mikkien kanssa.
^	Vastaa Lainaa
Kostiainen P. M. Kostiainen Project 6783 viestiä	#18 kirjoitettu 18.11.2023 20:15 Kitaralla ja bassolla nykyjään normaalisti 1mm isot kolmiot plekuina. Maxpic ja M merkkeinä. Slidesoitossa vanha iso brittiläinen 2 pencen kolikko, paksuus yli 2mm. Mandoliinilla sun muilla tuplakielisoittimilla 0,5mm Fire & Stone Mandolin Pick. Esim. tremolosoitto onnistuu parhaiten. Niin ja kolmen sormen taktiikalla mennään täälläkin.
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#19 kirjoitettu 18.11.2023 20:16 On muuten yllättävän vaikeaa muuttaa jotain tottumusta, jos on puoli iäisyyttä tottunut tekemään jotain asiaa tietyllä tavalla. Itsellä on aika runttaava tapa soittaa, mutta toisaalta kieliä ei katkeile ja soittimet ehjiä, niin ei kai se haittaa. Sitä on aika paha mennä muuttamaan, kun fiilis päällä hurmoksessa painaa menemään.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13677 viestiä	#20 kirjoitettu 19.11.2023 10:55 veikko-antero kirjoitti: IT kirjoitti: veikko-antero kirjoitti: Mä tykkään käyttää 2mm plektroja, vaikken mikään metallimies olekaan. Loppu kielien katkominen aikoinaan siihen kun siirty paksuihin. Sinänsä mulla on ehkä vähän epäortodoksinen tapa käyttää noita plektroja, otteen puristus vaihtelee sen mukaan miten paljon plektran tulee joustaa. Eli jousto tulee otteesta ei plektrasta, jotenkin pidän siitä että sillai tuntee näpeissä että "missä mennään". Yllättävää kyllä läpyskä ei lennä kädestä vaikka siitä on hento ote. Semmoset dunlopin violetit (liukkaat) on mun lemppari. Valitettavasti viimeksi (joskus vuosia sitten) kun ostin plekuja en löytänyt niitä ja ostin semmosia mustanharmaita jotka on eri matskua ja karheita. En tykkää, on semmonen raapiva yleismeininki ja soundi, ja kuluvatkin nopeemmin Oon sit pihinä miehenä tarvittaessa hionu niitä vanhoja violetteja muotoonsa Ja joo, mukava kuulla että sulla toimii 2mm paksut plekut... Meillä on niin erilaisia tarpeita ja tottumuksia, ja tollasissa hiukan paksummissa plekuissa on monesti sellainen kuoppa siinä keskellä jotta on parempi sormituntuma ja pito... Se mun otteen epäortodoksisuus näkyy oikean käden etu ja keskisormen kynsissä jos on soittanut pidempään, kynsien päät kuluu sillai vinosti tasaisiksi. Mulla kun se plektra usein on sillai että päätä tulee hyvin vähän näkyviin. Eikös tuokin ole vähän sellainen tekniikkakysymys? Jos ajattelee standardi plekuja, ja sitten joitain vaikkapa pieniä Jazz III plekuja, niin noilla Jazz kolmosilla on helpompi soittaa sooloja, kun sitä plektran kärkeä jää vähemmän näkyviin sormien alta... Standardiplekua pidellessä sitä plektran kärkeä saattaa jäädä näkyviin useampi milli, jolloinka se soittotarkkuus ei ole ihan yhtä hyvä... Näin siis olen käsittänyt, että monet soolokitaristit juurikin suosii pienempiä plektramalleja juuri tämän takia?
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13677 viestiä	#21 kirjoitettu 19.11.2023 11:03 Kostiainen kirjoitti: Slidesoitossa vanha iso brittiläinen 2 pencen kolikko, paksuus yli 2mm. Mulla oli jokunen vuosi sitten sellainen amerikkalaisen artisaanin valmistama kolikkoplektra, jonka annoin lahjaksi eräälle tuntemalleni kitaristille... Se oli tehty vanhasta Tennesseen osavaltion 25 sentin kolikosta, ja oli muodoltaan aika lailla Dunlopin Jazz III kokoinen... Paksuus kanssa öbaut pari milliä... Lähinnä sellainen keräilyharvinaisuus tuo taisi mulle olla, ei niinkään mikään käyttö esine... ¤¤¤ Sitten sellainen vinkki kaikille kitaristeille, että jos tarvii plektraa mutta sellaista ei ole juuri nyt saatavilla, niin kaupan taikka pankkiautomaatin paperisesta kuitista saa taiteltua sellaisen reilun millin paksun läpyskän, jolla soittelee menemään paremman puutteessa, vaikka se kuluukin sitten tosi nopeasti... Mutta siis sellainen First Aid Kit ratkaisu tuo...
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#22 kirjoitettu 19.11.2023 16:18 Tuo plektramieltymys on omalla kohdalla elänyt ajoittain. Nyt on kyllä vakiintunut jo pitkäksi aikaa. Yhtä tärkeää on hyvä soittoasento tuoleineen ja hihnoineen. Kunnon leveä hihna ja kitara omasta mielestä sopivalle korkeudelle. Kitara munien korkeudella on katu-uskottavan näköistä, mutta en kyllä pysty mitään tarkkuutta vaativaa niin soittamaan. Vasta ihan hiljattain investoin soittotuoliin. Onhan kunnon säädettävällä, jämäkällä ja ergonomisella tuolilla mukava viettää pisempikin purkitus sessio.
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13677 viestiä	#23 kirjoitettu 19.11.2023 16:31 ricbay kirjoitti: Tuo plektramieltymys on omalla kohdalla elänyt ajoittain. Nyt on kyllä vakiintunut jo pitkäksi aikaa. Yhtä tärkeää on hyvä soittoasento tuoleineen ja hihnoineen. Kunnon leveä hihna ja kitara omasta mielestä sopivalle korkeudelle. Kitara munien korkeudella on katu-uskottavan näköistä, mutta en kyllä pysty mitään tarkkuutta vaativaa niin soittamaan. Vasta ihan hiljattain investoin soittotuoliin. Onhan kunnon säädettävällä, jämäkällä ja ergonomisella tuolilla mukava viettää pisempikin purkitus sessio. Joo, en mäkään tykkää soittaa sillai, että kitara on munien tasolla, vaikkei sen kainalossakaan tarvitse olla... Hyvän soittotuntuman saa kun käsivarsi ja olkavarsi on noin 90 asteen kulmassa, jolloin se plektrakäden asento on luonnollinen... (Joku paremman luokan hevikitaristi varmaan sanoisi, että puhut täyttä paskaa... )... Varsinaista kunnon soittotuolia erikseen mulla ei ole, mutta monesti kun soittelen joko vieraiden taikka omien piisien mukana kitaralla kuulokkeet päässä, niin nousen seisomaan soittamisen ajaksi... Sitten taas kun purkitetaan piisejä studiosoftaan, niin homma hoituu parhaiten istuma-asennossa... Mun mielestä on tärkeä treenata sitä soittamista sekä istualtaan että seisaaltaan, vaikkei varsinaisesti bändissä soittaisikaan...
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#24 kirjoitettu 30.11.2023 12:52 Nyt tämän keskustelun innoittamana lähdin taas jälleen kokeilemaan eri plekuja. Löysin jemmastani Dunlop Teckpick alumiininen joustamaton lätkä. On kyllä aika erikoiset soundit varsinkin säröllä. On tuolla joustamattomallakin lätkällä puolensa. Ei tule joustamisesta aiheutuvaa viivettä. Toki outoa aluksi, kun tottunut pieneen joustoon. Menee synkronointi uusiksi
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#25 kirjoitettu 30.11.2023 13:04 Davalla on muovinen plektra metallikärjellä. Dava Master Control Nickel Silver. Tuo kulkee todella liukkaasti kielien päällä ja hyvin pieni jousto on. Jäykistä lätkistä tuntuu todella hyvältä.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13677 viestiä	#26 kirjoitettu 30.11.2023 14:04 ricbay kirjoitti: Nyt tämän keskustelun innoittamana lähdin taas jälleen kokeilemaan eri plekuja. Jaa, no sittenhän tästä taisi olla jotakin hyötyä sulle... Meneekö sun pitkäaikainen käyttöpleku nyt sitten vaihtoon näiden kokeilujen perusteella, vai oletko vain laajentamassa käyttämiesi plekujen valikoimaa? Vai toteatko, että wanhassa vara parempi?
^	Vastaa Lainaa
ricbay Ric Bay 89 viestiä	#27 kirjoitettu 30.11.2023 15:28 Kyllä ajattelin ainakin jonkin aikaa totuttautua jäykempään. Ainahan sitä voi palata takaisin vanhaan, jos siltä tuntuu. Ja kyllä keskustelun voima tuli todistettua
^	Vastaa Lainaa

#1 kirjoitettu 17.11.2023 17:21

Plektratyöskentelystä

Avataanpa tällainen lanka vaihteeksi... Täällä jo wanha ketju plektroista olikin, muttei plektratyöskentelystä...

Eli kuinka itse pidät plektraa? Mikä mielestäsi plektrojen käytössä on helppoa? Vaikeata? Hikoilu taikka plektran pysyminen kädessä? Vinkit muille kitaristeille plektran soitosta, jne...

Eli tässä ketjussa voi keskustella ihan kaikesta plektrojen käyttöön liittyvästä...

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#2 kirjoitettu 17.11.2023 17:33

Heitänpä tähän joitakin omia ajatuksiani...

Mulla on epätavallinen tapa pidellä plektraa sormissa... Eli pitelen plektraa kolmella sormella, niin että etupuolella on peukalo, ja takapuolella etu- ja keskisormet....

Tapa on oikeastaan perua siitä, että soittelin vuosikaudet lähinnä komppikitaraa ja sointuja, ja mun oli helpompi pidellä sitä plektraa kolmella sormella...

Nyt kun on viimeiset öpaut 10 vuoden aikana pikkuhiljaa ottanut simppelit soolotkin mukaan valikoimaan, niin tossahan nopeus hiukan kärsii kolmella sormella soitettaessa, vaikka muuten siinä ei ole ongelmaa...

Nyt olen välillä yrittänyt muutella plektraotetta niin, että sointuja soitettaessa pidän edelleen plektraa kolmella sormella, mutta jos piisissä vaihtuu homma soolotteluksi, niin olen vaihtanut otetta kesken kaiken, ja yrittänyt treenata myös kahden sormen taktiikkaa...

Kummassakin tekniikassa on puolensa...

Lisäksi käytän Ibanezin Sand Grip plekuja ja Small Teardrop kokoisia, jotka on Jazz III ja normiplektran välimaastossa kooltaan... Nää pysyy aikas hyvin sormissa, vaikka hiukan hikoiluttaisikin, ja on miellyttävä soittaa... Ainoa miinus näissä ehkä on se, että näiden kärki tylppenee aikas nopeasti... Väreistä sen verran, että näitä on useita eri värisiä, mutta punaiset ja varsinkin keltaiset erottuu hyvin hämärässäkin esim. mustan vahvistimen päältä, jolloin ne on helpompi löytää...

Mutta joo, tällaista nyt nopsakkaa tuli mieleen... Tuo kolmen sormen taktiikka plektran käytössä on tosiaan perua siitä, etten ole muodollista koulutusta saanut kitaran soittoon, ja aikoinaan oli helpompi soitella sointuja tällä tavalla...

AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6970 viestiä

#3 kirjoitettu 17.11.2023 17:58

Tuota samaa kolmensormen tekniikkaa minäkin olen käyttänyt koska isoin osa soitosta oli tanakan kompin ylläpitoa. Ensimmäinen pleku oli harmaa ja paksu kolmioimainen "bakeliittipala" jonka kaikki kärjet olivat samanarvoisia. Keskellä oli erikseen pieni karhennettu kuoppa peukalolle joten ote pysyi hyvin kun plekua tuki toiselta puolelta kahdella sormella. Vuosien saatossa sekin sitten kului loppuun eikä yhtä tukevaa ja kestävää seuraajaa löytynyt mistään joten oli pakko tyytyä ohuempiin lärpyköihin.

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#4 kirjoitettu 17.11.2023 18:29

AnttiJ kirjoitti:

Tuota samaa kolmensormen tekniikkaa minäkin olen käyttänyt koska isoin osa soitosta oli tanakan kompin ylläpitoa.

Ai säkin olet vetänyt kolmen sormen taktiikalla... Ja kyllähän se on sanottava, että komppikitaran soitossa tuo tyyli on ainakin omasta mielestä sellainen, että se plektra pysyy sormien välissä tiiviisti, ilman että sitä täytyy sen kummemmin puristaa... Vaikka en noin muutoinkaan ole kyllä kovakourainen soittaja...

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#5 kirjoitettu 17.11.2023 19:03

Etusormen ja peukun välissä mun pleku. Pikkusormi ja kämmenen ulkosyrjä hoitaa mutingin. Plekuksi on valikoitunut lukenattomien kokeilujen jälkeen Dunlop 0.73mm. Aina kokeilen uusia, mutta palaan aina tuohon, sopiva jäykkyys ja karhea grippi.

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#6 kirjoitettu 17.11.2023 19:32

ricbay kirjoitti:

Plekuksi on valikoitunut lukenattomien kokeilujen jälkeen Dunlop 0.73mm. Aina kokeilen uusia, mutta palaan aina tuohon, sopiva jäykkyys ja karhea grippi.

Joo, mullakin on noita keltaisia Dunlopin Tortex plekuja, jotka on 0.73 mm paksuisia... Noilla soittelin pitkään aiemmin, mutta joskus pari kolme vuotta sitten tein semmoisen tempun, että kokeilin varmaankin noin kymmentä erilaista plektraa eri valmistajilta ja hieman eri paksuuksilla...

Tuo Ibanezin Sand Grip pleku jolla soitan nyt on 0.8 mm paksuinen, ja hieman tuota Dunlopin plekua lyhyempi...

Toinen hyvä pleku joita kokeilin, ja joita edelleen on muutama tallessa on Dunlopin ruskea Primetone .88 käsin työstetty plektra... Onhan se aika kallis verrattuna tohon keltaiseen Dunlopin kilppariin, mutta siis sellainen nihkeä pintamateriaali kanssa siinä, mikä helpottaa otetta...

Nuo kolme yllä mainittua plektraa on kyllä sellaisia, että kaikkia voi suositella... Kuka sitten loppupeleissä tykkää mistäkin?

AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6970 viestiä

#7 kirjoitettu 18.11.2023 10:33

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:

Tuota samaa kolmensormen tekniikkaa minäkin olen käyttänyt koska isoin osa soitosta oli tanakan kompin ylläpitoa.

Ai säkin olet vetänyt kolmen sormen taktiikalla... Ja kyllähän se on sanottava, että komppikitaran soitossa tuo tyyli on ainakin omasta mielestä sellainen, että se plektra pysyy sormien välissä tiiviisti, ilman että sitä täytyy sen kummemmin puristaa... Vaikka en noin muutoinkaan ole kyllä kovakourainen soittaja...

Joo, se oli ainoa toimiva tapa kun huomioidaan käyttämäni plektran paksuus ja siihen aikaan käyttäni kielisatsin paksuus. Joustamattoman plekun kun iski paksuihin kieliin niin sehän lensi helposti huitsin Nevadaan jos ote ei ollut riittävän tanakka. Siitä muodostui vähitellen se tapa jota käytin myöhemminkin vaikka plekut pienenivät ja ohenivat.

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#8 kirjoitettu 18.11.2023 11:32

Minä höpötin ihan omiani aiemmin plekusta. Siis 0.88 Dunloppi mun lempipleku.

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#9 kirjoitettu 18.11.2023 11:48 Muok:18.11.2023 11:49

ricbay kirjoitti:

Minä höpötin ihan omiani aiemmin plekusta. Siis 0.88 Dunloppi mun lempipleku.

Siis se vihreä kilppari?

Mulla on ollut noitakin kokeilussa... Oikeastaan omaan kouraan sopii parhaiten tollaset plektrat väliltä 0.7 ja 0.9 mm...

Sitä ohkasemmat voi olla ihan ok soitellessa vaikkapa sointuja akustisella, ja eikös nuo metallimiehet taas käytä hiukan paksumpia plekuja useinkin? Näin olen ollut ymmärtävinäni? Ja sekin vaikuttaa monesti bändien kitaristien kohdalla, että soittaako pääasiassa komppia vaiko soolokitaraa?

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#10 kirjoitettu 18.11.2023 13:44 Muok:18.11.2023 13:44

IT kirjoitti:

Siis se vihreä kilppari?

Sitä ohkasemmat voi olla ihan ok soitellessa vaikkapa sointuja akustisella, ja eikös nuo metallimiehet taas käytä hiukan paksumpia plekuja useinkin? Näin olen ollut ymmärtävinäni? Ja sekin vaikuttaa monesti bändien kitaristien kohdalla, että soittaako pääasiassa komppia vaiko soolokitaraa?

Juu vihreänä ja tumman harmaana löytyy. Kyllähän jos vaikka akustisella soinnuilla komppaa, niin löysä pleku tuo mukavan mäiskeen soundiin. Sooloissa ja teknisemmissä metallihommissa jos pleku joustaa liikaa, ei siitä tule muuta kun ajoitusvirheitä kuolleita nuotteja. Näin se itsellä toimii. Varmasti joku lukee ja ajattelee, että höpö höpö.

ricbay muokkasi viestiä 13:44 18.11.2023

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#11 kirjoitettu 18.11.2023 14:33

ricbay kirjoitti:
IT kirjoitti:

Siis se vihreä kilppari?

Sitä ohkasemmat voi olla ihan ok soitellessa vaikkapa sointuja akustisella, ja eikös nuo metallimiehet taas käytä hiukan paksumpia plekuja useinkin? Näin olen ollut ymmärtävinäni? Ja sekin vaikuttaa monesti bändien kitaristien kohdalla, että soittaako pääasiassa komppia vaiko soolokitaraa?

Sooloissa ja teknisemmissä metallihommissa jos pleku joustaa liikaa, ei siitä tule muuta kun ajoitusvirheitä kuolleita nuotteja. Näin se itsellä toimii. Varmasti joku lukee ja ajattelee, että höpö höpö.

Joo, itsehän en ole varsinaisesti mikään tiluttelija, joten mulla ei oikeastaan ole tullut vastaan tuo ongelma, koska mun soolot on aikas verkkaisia luonteeltaan kuitenkin... Johtuu ihan mun taitotasosta...

Mutta näin olen itsekin käsittänyt, että liian löysä pleku toimii niin, että kun se vääntyy kieltä soitettaessa, niin se ei kerkiä suoristumaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa ennen seuraavaa iskua kieleen... Jäykemmissä plektroissa tuota taipumisongelma ei tietenkään ole... Eli jäykemmällä plekulla on sitten tarkempi soittaa nopeasti...

Että et sä mitään höpö höpöä mun mielestä kirjoitellut...

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#12 kirjoitettu 18.11.2023 14:59

IT kirjoitti:
Mutta näin olen itsekin käsittänyt, että liian löysä pleku toimii niin, että kun se vääntyy kieltä soitettaessa, niin se ei kerkiä suoristumaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa ennen seuraavaa iskua kieleen... Jäykemmissä plektroissa tuota taipumisongelma ei tietenkään ole... Eli jäykemmällä plekulla on sitten tarkempi soittaa nopeasti.

Tyhjentävästi muotoiltu. Nuinhan se on. Liiankaan jäykkä ei ole hyvä. Aika paljon se muovilätyskä vaikuttaa tuntumaan.

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#13 kirjoitettu 18.11.2023 15:32

ricbay kirjoitti:

Tyhjentävästi muotoiltu. Nuinhan se on. Liiankaan jäykkä ei ole hyvä. Aika paljon se muovilätyskä vaikuttaa tuntumaan.

Mitäs muuten olet mieltä noista uber paksuista plektroista? Me nyt ollaan kuitenkin puhuttu tässä ketjussa millin taikka sen alle paksuisista perus plektroista...

Mutta onhan niitä paksumpiakin malleja aina yli 4 mm asti ainaskin... Ei varmasti taivu mihinkään suuntaan...

Itse olen kokeillut joskus soittaa jollakin 2 mm paksuisella plekulla, mutta ei ollut mun juttu kuitenkaan...

Mutta siis tarpeita ja soittajia on erilaisia... Jollekin saattaa hieman paksumpi plektra toimia hyvinkin?

veikko-antero
262 viestiä

#14 kirjoitettu 18.11.2023 15:50

IT kirjoitti:
ricbay kirjoitti:

Tyhjentävästi muotoiltu. Nuinhan se on. Liiankaan jäykkä ei ole hyvä. Aika paljon se muovilätyskä vaikuttaa tuntumaan.

Mitäs muuten olet mieltä noista uber paksuista plektroista? Me nyt ollaan kuitenkin puhuttu tässä ketjussa millin taikka sen alle paksuisista perus plektroista...

Mutta onhan niitä paksumpiakin malleja aina yli 4 mm asti ainaskin... Ei varmasti taivu mihinkään suuntaan...

Itse olen kokeillut joskus soittaa jollakin 2 mm paksuisella plekulla, mutta ei ollut mun juttu kuitenkaan...

Mutta siis tarpeita ja soittajia on erilaisia... Jollekin saattaa hieman paksumpi plektra toimia hyvinkin?

Kappas täällä tällainen ketju...
Mä tykkään käyttää 2mm plektroja, vaikken mikään metallimies olekaan.
Loppu kielien katkominen aikoinaan siihen kun siirty paksuihin.
Sinänsä mulla on ehkä vähän epäortodoksinen tapa käyttää noita plektroja, otteen puristus vaihtelee sen mukaan miten paljon plektran tulee joustaa. Eli jousto tulee otteesta ei plektrasta, jotenkin pidän siitä että sillai tuntee näpeissä että "missä mennään". Yllättävää kyllä läpyskä ei lennä kädestä vaikka siitä on hento ote.
Semmoset dunlopin violetit (liukkaat) on mun lemppari. Valitettavasti viimeksi (joskus vuosia sitten) kun ostin plekuja en löytänyt niitä ja ostin semmosia mustanharmaita jotka on eri matskua ja karheita. En tykkää, on semmonen raapiva yleismeininki ja soundi, ja kuluvatkin nopeemmin
Oon sit pihinä miehenä tarvittaessa hionu niitä vanhoja violetteja muotoonsa

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#15 kirjoitettu 18.11.2023 16:42

Juu se on totta, että paksulla plekulla jousto tulee otteesta enempi, ihan niin kuin veikko-antero sanoi. Joskus käytin kyllä paksujakin.

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#16 kirjoitettu 18.11.2023 17:05

veikko-antero kirjoitti:

Mä tykkään käyttää 2mm plektroja, vaikken mikään metallimies olekaan.
Loppu kielien katkominen aikoinaan siihen kun siirty paksuihin.

Sinänsä mulla on ehkä vähän epäortodoksinen tapa käyttää noita plektroja, otteen puristus vaihtelee sen mukaan miten paljon plektran tulee joustaa. Eli jousto tulee otteesta ei plektrasta, jotenkin pidän siitä että sillai tuntee näpeissä että "missä mennään". Yllättävää kyllä läpyskä ei lennä kädestä vaikka siitä on hento ote.

Semmoset dunlopin violetit (liukkaat) on mun lemppari. Valitettavasti viimeksi (joskus vuosia sitten) kun ostin plekuja en löytänyt niitä ja ostin semmosia mustanharmaita jotka on eri matskua ja karheita. En tykkää, on semmonen raapiva yleismeininki ja soundi, ja kuluvatkin nopeemmin
Oon sit pihinä miehenä tarvittaessa hionu niitä vanhoja violetteja muotoonsa

Heh... Joo... Jokaisella on omat kikkansa... Aikoinaan itsekin soitin loppuun kuluneilla plektroilla, mutta nykyään olen sitä mieltä, että plektrat ovat kulutustavaroita... Ne kuluu ja pitää vaihtaa uusiin, ja sen takia niitä myydään isompina erinä, vaikka jotkut kauppiaat niitä yksittäinkin myy...

Ja joo, mukava kuulla että sulla toimii 2mm paksut plekut... Meillä on niin erilaisia tarpeita ja tottumuksia, ja tollasissa hiukan paksummissa plekuissa on monesti sellainen kuoppa siinä keskellä jotta on parempi sormituntuma ja pito... Eli näissä kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa...

Ja en sanoisi että sulla on epäortodoksinen tapa soittaa koskapa tuollainen vaihteleva puristusvoima ennemminkin kertoo mun mielestä kehittyneestä soittotekniikasta...

Itsekään en mikään himopuristaja ole, ja en tykkää soittaa kitaraa liian rajulla otteella, eli sellainen hellempikin ote on ihan riittävä peruskomppauksessa... Mulla harvemmin katkee kitarasta kielet perussoitossa kompatessa, ja käytän siis tollasta .010-.046 satsia sähkökitarassa...

Mulla se hellä ote plektraan taas muodostuu siitä, että pidän sitä kolmella sormella, jolloin plektran soittokulmaa ja sitä soiton voimakkuutta on helppo säädellä... Kahdella sormella soittaessa musta tuntuu, että se plektra välillä pyörii kuin puolukka sanonko missä jos ei sitä purista kunnolla... Mutta viime aikoina olen yrittänyt myös tällaista hybriditaktiikkaa, jossa sooloja olen yrittänyt soittaa kahden sormen taktiikalla...

veikko-antero
262 viestiä

#17 kirjoitettu 18.11.2023 17:35

IT kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:

Mä tykkään käyttää 2mm plektroja, vaikken mikään metallimies olekaan.
Loppu kielien katkominen aikoinaan siihen kun siirty paksuihin.

Sinänsä mulla on ehkä vähän epäortodoksinen tapa käyttää noita plektroja, otteen puristus vaihtelee sen mukaan miten paljon plektran tulee joustaa. Eli jousto tulee otteesta ei plektrasta, jotenkin pidän siitä että sillai tuntee näpeissä että "missä mennään". Yllättävää kyllä läpyskä ei lennä kädestä vaikka siitä on hento ote.

Semmoset dunlopin violetit (liukkaat) on mun lemppari. Valitettavasti viimeksi (joskus vuosia sitten) kun ostin plekuja en löytänyt niitä ja ostin semmosia mustanharmaita jotka on eri matskua ja karheita. En tykkää, on semmonen raapiva yleismeininki ja soundi, ja kuluvatkin nopeemmin
Oon sit pihinä miehenä tarvittaessa hionu niitä vanhoja violetteja muotoonsa

Ja joo, mukava kuulla että sulla toimii 2mm paksut plekut... Meillä on niin erilaisia tarpeita ja tottumuksia, ja tollasissa hiukan paksummissa plekuissa on monesti sellainen kuoppa siinä keskellä jotta on parempi sormituntuma ja pito...

Mulle tuottaa aina ongelmia jos plektrassa on jotain kuoppia tai nypyköitä pitoa pararantamassa. Etenkin ne kuopat pyrkii pakottamaan plektraa vain yhteen mahdolliseen asentoon sormissa.
Se mun otteen epäortodoksisuus näkyy oikean käden etu ja keskisormen kynsissä jos on soittanut pidempään, kynsien päät kuluu sillai vinosti tasaisiksi. Mulla kun se plektra usein on sillai että päätä tulee hyvin vähän näkyviin.
Sinänsä pitäis vähän pitää itselle joku bootcamppi kun toi mihin on tottunut ei toimi niin hyvin tuon nyt käytössä olevan strato tyyppisen yksikelaisten mikkien kanssa.

Kostiainen

P. M.
Kostiainen
Project
6783 viestiä

#18 kirjoitettu 18.11.2023 20:15

Kitaralla ja bassolla nykyjään normaalisti 1mm isot kolmiot plekuina. Maxpic ja M merkkeinä.

Slidesoitossa vanha iso brittiläinen 2 pencen kolikko, paksuus yli 2mm.

Mandoliinilla sun muilla tuplakielisoittimilla 0,5mm Fire & Stone Mandolin Pick. Esim. tremolosoitto onnistuu parhaiten.

Niin ja kolmen sormen taktiikalla mennään täälläkin.

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#19 kirjoitettu 18.11.2023 20:16

On muuten yllättävän vaikeaa muuttaa jotain tottumusta, jos on puoli iäisyyttä tottunut tekemään jotain asiaa tietyllä tavalla. Itsellä on aika runttaava tapa soittaa, mutta toisaalta kieliä ei katkeile ja soittimet ehjiä, niin ei kai se haittaa. Sitä on aika paha mennä muuttamaan, kun fiilis päällä hurmoksessa painaa menemään.

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#20 kirjoitettu 19.11.2023 10:55

veikko-antero kirjoitti:
IT kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:

Mä tykkään käyttää 2mm plektroja, vaikken mikään metallimies olekaan.
Loppu kielien katkominen aikoinaan siihen kun siirty paksuihin.

Sinänsä mulla on ehkä vähän epäortodoksinen tapa käyttää noita plektroja, otteen puristus vaihtelee sen mukaan miten paljon plektran tulee joustaa. Eli jousto tulee otteesta ei plektrasta, jotenkin pidän siitä että sillai tuntee näpeissä että "missä mennään". Yllättävää kyllä läpyskä ei lennä kädestä vaikka siitä on hento ote.

Semmoset dunlopin violetit (liukkaat) on mun lemppari. Valitettavasti viimeksi (joskus vuosia sitten) kun ostin plekuja en löytänyt niitä ja ostin semmosia mustanharmaita jotka on eri matskua ja karheita. En tykkää, on semmonen raapiva yleismeininki ja soundi, ja kuluvatkin nopeemmin
Oon sit pihinä miehenä tarvittaessa hionu niitä vanhoja violetteja muotoonsa

Ja joo, mukava kuulla että sulla toimii 2mm paksut plekut... Meillä on niin erilaisia tarpeita ja tottumuksia, ja tollasissa hiukan paksummissa plekuissa on monesti sellainen kuoppa siinä keskellä jotta on parempi sormituntuma ja pito...

Se mun otteen epäortodoksisuus näkyy oikean käden etu ja keskisormen kynsissä jos on soittanut pidempään, kynsien päät kuluu sillai vinosti tasaisiksi. Mulla kun se plektra usein on sillai että päätä tulee hyvin vähän näkyviin.

Eikös tuokin ole vähän sellainen tekniikkakysymys? Jos ajattelee standardi plekuja, ja sitten joitain vaikkapa pieniä Jazz III plekuja, niin noilla Jazz kolmosilla on helpompi soittaa sooloja, kun sitä plektran kärkeä jää vähemmän näkyviin sormien alta...

Standardiplekua pidellessä sitä plektran kärkeä saattaa jäädä näkyviin useampi milli, jolloinka se soittotarkkuus ei ole ihan yhtä hyvä... Näin siis olen käsittänyt, että monet soolokitaristit juurikin suosii pienempiä plektramalleja juuri tämän takia?

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#21 kirjoitettu 19.11.2023 11:03

Kostiainen kirjoitti:

Slidesoitossa vanha iso brittiläinen 2 pencen kolikko, paksuus yli 2mm.

Mulla oli jokunen vuosi sitten sellainen amerikkalaisen artisaanin valmistama kolikkoplektra, jonka annoin lahjaksi eräälle tuntemalleni kitaristille...

Se oli tehty vanhasta Tennesseen osavaltion 25 sentin kolikosta, ja oli muodoltaan aika lailla Dunlopin Jazz III kokoinen... Paksuus kanssa öbaut pari milliä...

Lähinnä sellainen keräilyharvinaisuus tuo taisi mulle olla, ei niinkään mikään käyttö esine...

¤¤¤
Sitten sellainen vinkki kaikille kitaristeille, että jos tarvii plektraa mutta sellaista ei ole juuri nyt saatavilla, niin kaupan taikka pankkiautomaatin paperisesta kuitista saa taiteltua sellaisen reilun millin paksun läpyskän, jolla soittelee menemään paremman puutteessa, vaikka se kuluukin sitten tosi nopeasti...

Mutta siis sellainen First Aid Kit ratkaisu tuo...

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#22 kirjoitettu 19.11.2023 16:18

Tuo plektramieltymys on omalla kohdalla elänyt ajoittain. Nyt on kyllä vakiintunut jo pitkäksi aikaa. Yhtä tärkeää on hyvä soittoasento tuoleineen ja hihnoineen. Kunnon leveä hihna ja kitara omasta mielestä sopivalle korkeudelle. Kitara munien korkeudella on katu-uskottavan näköistä, mutta en kyllä pysty mitään tarkkuutta vaativaa niin soittamaan. Vasta ihan hiljattain investoin soittotuoliin. Onhan kunnon säädettävällä, jämäkällä ja ergonomisella tuolilla mukava viettää pisempikin purkitus sessio.

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#23 kirjoitettu 19.11.2023 16:31

ricbay kirjoitti:

Tuo plektramieltymys on omalla kohdalla elänyt ajoittain. Nyt on kyllä vakiintunut jo pitkäksi aikaa. Yhtä tärkeää on hyvä soittoasento tuoleineen ja hihnoineen. Kunnon leveä hihna ja kitara omasta mielestä sopivalle korkeudelle. Kitara munien korkeudella on katu-uskottavan näköistä, mutta en kyllä pysty mitään tarkkuutta vaativaa niin soittamaan. Vasta ihan hiljattain investoin soittotuoliin. Onhan kunnon säädettävällä, jämäkällä ja ergonomisella tuolilla mukava viettää pisempikin purkitus sessio.

Joo, en mäkään tykkää soittaa sillai, että kitara on munien tasolla, vaikkei sen kainalossakaan tarvitse olla... Hyvän soittotuntuman saa kun käsivarsi ja olkavarsi on noin 90 asteen kulmassa, jolloin se plektrakäden asento on luonnollinen... (Joku paremman luokan hevikitaristi varmaan sanoisi, että puhut täyttä paskaa... )...

Varsinaista kunnon soittotuolia erikseen mulla ei ole, mutta monesti kun soittelen joko vieraiden taikka omien piisien mukana kitaralla kuulokkeet päässä, niin nousen seisomaan soittamisen ajaksi... Sitten taas kun purkitetaan piisejä studiosoftaan, niin homma hoituu parhaiten istuma-asennossa...

Mun mielestä on tärkeä treenata sitä soittamista sekä istualtaan että seisaaltaan, vaikkei varsinaisesti bändissä soittaisikaan...

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#24 kirjoitettu 30.11.2023 12:52

Nyt tämän keskustelun innoittamana lähdin taas jälleen kokeilemaan eri plekuja. Löysin jemmastani Dunlop Teckpick alumiininen joustamaton lätkä. On kyllä aika erikoiset soundit varsinkin säröllä. On tuolla joustamattomallakin lätkällä puolensa. Ei tule joustamisesta aiheutuvaa viivettä. Toki outoa aluksi, kun tottunut pieneen joustoon. Menee synkronointi uusiksi

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#25 kirjoitettu 30.11.2023 13:04

Davalla on muovinen plektra metallikärjellä. Dava Master Control Nickel Silver. Tuo kulkee todella liukkaasti kielien päällä ja hyvin pieni jousto on. Jäykistä lätkistä tuntuu todella hyvältä.

IT
IT Resurrected
13677 viestiä

#26 kirjoitettu 30.11.2023 14:04

ricbay kirjoitti:

Nyt tämän keskustelun innoittamana lähdin taas jälleen kokeilemaan eri plekuja.

Jaa, no sittenhän tästä taisi olla jotakin hyötyä sulle... Meneekö sun pitkäaikainen käyttöpleku nyt sitten vaihtoon näiden kokeilujen perusteella, vai oletko vain laajentamassa käyttämiesi plekujen valikoimaa? Vai toteatko, että wanhassa vara parempi?

ricbay

Ric Bay
89 viestiä

#27 kirjoitettu 30.11.2023 15:28

Kyllä ajattelin ainakin jonkin aikaa totuttautua jäykempään. Ainahan sitä voi palata takaisin vanhaan, jos siltä tuntuu. Ja kyllä keskustelun voima tuli todistettua

Mikseri.net

Showcase