Mikseri.net

#2 kirjoitettu 12.01.2004 21:02

Yksinkertaisesti selitettynä analogisessa syntetisaattorissa ääni muodostetaan erillisillä komponenteilla: vastuksilla, kondensaattoreilla, keloilla yms, jotka muokkaavat niiden kautta kulkevaa jännitettä jatkuvasti (analogisesti).. komponenttien erilaisilla yhdistelmillä voidaan muodostaa erilaisia aaltomuotoja, värähtelypiirejä (oskillaattoreita), filttereitä jne..

digitaalisissa synissä aaltomuodot on tallennettu muistipiiriin, josta niitä toistetaan. digitaaliset filtterit tekevät signaalille laskutoimituksia haluttujen algoritmien mukaan. digitaalisuudesta on se etu, että se menee todella pieneen tilaan vrt analogiseen komponettiläjään, mutta samalla siinä menetetään se luonnollinen jatkuvuus, joka analogisissa on. jotkut laitteet tuottavat äänen digitaalisesti mutta sisältävät analogiset filtterit. digitaalilaitteet kohisevat vähemmän kuin analogiset, ne on vähemmän häiriöherkkiä.

äänentuotannon säröominaisuudet eroavat toisistaan: analogisen signaalin säröytyessä analogisissa komponenteissa on seurauksena harmonisia taajuuksia, jotka tekevät äänestä lämpimämmän kuuloisen, digitaalisessa laitteistossa signaali yksinkertaisesti ylärajalla päättyy kuin seinään ja kuulostaa ehkä epämiellyttävältä. digitaalitekniikka kehittyy koko ajan siten, että jossain vaiheessa kyetään jäljittelemään täydellisesti analogista jatkuvaa signaalia (näytteenottotaajuus/muistikapasiteetti lähenevät ääretöntä) ja samalla ollaan saavutettu äänen täydellinen kontrolli.

#3 kirjoitettu 12.01.2004 22:42

sarana kirjoitti:

digitaalisessa laitteistossa signaali yksinkertaisesti ylärajalla päättyy kuin seinään ja kuulostaa ehkä epämiellyttävältä.


Yksinkertaisesti sampleratea nostamalla ja reippaalla oversamplausella päästään helpoti tuosta leikkautumis ongelmasta. Lisäksi analoginenkin singnaali katkotaan juuri noin kun se työnnetään cd:lle... Eli tuo sampleraten muodostava leikkaus ongelma haittaa oikeastaan vain helvissa digi-synissa. Muutenkaan tuo ei ole mikään digi-synien pahin ongelma... mainitsemasi säröitymiset ovat yksi analogisynan vaikeimmin mallinnettavista ominaisuuksista.

digitaalitekniikka kehittyy koko ajan siten, että jossain vaiheessa kyetään jäljittelemään täydellisesti analogista jatkuvaa signaalia (näytteenottotaajuus/muistikapasiteetti lähenevät ääretöntä) ja samalla ollaan saavutettu äänen täydellinen kontrolli.


Hmm... Itseasiassa tuo ei ole läheltulkoonkaan noin itsestään selvää. näytteenottotaajuus tai varsinkaan muistikapasiteetti eivät missään tapauksessa ole tämänhetken digisynien ongelma.... ja niiden myötä ei todellakaan saavuteta täyttä kontrollia äänestä. Kaikkea muuta. Kaikki nykyaikaiset analogimallinnus tekniikat ovat jo aika pitkälle kehiteltyjä ja niiden rutiinien avulla edes kasvanut prosessoriteho ei merkittäväti parantaisi analogimallinuksia. Jotta analogisyntsia voitaisiin mallintaa paremmin kuin nykyään. tarvitaan aivan uusia menetelmiä suuremman prosessiritehon lisäksi.

Kukkonen kirjoitti:

analogi syna eroaa tavallisesta synasta (digitaalisesta)?


Analogiset syntetisaattorit eroavat toimintaperiaatteen puolesta digitaalisista siten, että ne on rakenettu analogisista komponenteista (Transistoi, kondersattori, vastus jne...) Difitaaliset syntetisaattrit taas on toteutettu tietokoneella laskemalla:

Digisynat voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:

VA-Syntetisaattorit: (Vitrual Analog) ... Nämä ovat ns. Subractive Synthesis metodiin perustuvia laitteita, joiden yrittävät mallintaa noiden analogisten syntetisaattorien toimintaa mahdollisimman täydellisesti.

Sanplerit: Nämä soittavat lunnosta (tai analogisynista tai mistä vaan) nauhoitettuja ääniä täten toimien syntetisaattoreina.

Fysiikkamallintavat-synat: Nämä yrittävät mallintaa esim. kitaran kielen värähtelyä tai huilun aallon käytöstä, täten kuullotaen josainmäärin tuolta emuloidulta soittimelta.

Muut digitaaliset generaattorit: Kaikki muut digitaalisen syntetisaattoreiden muodot, jotka generoivat itse äänen, mutta eivät tee sitä perinteisin Subractive Synthesis metodin avulla.

Hybridit: Käytetään useampaa kuin yhtä yllämainituista ominaisuuksista.

Saundi


Analogiset kuullostvat "lämpimämmiltä" ja äänen ikäänkuin käyttäytyvät luonnollisemmin. Digitaaliset ovat varmempia ja paremmin vireessä (Tämä ei kyllä oile ollut analogisten ongelma sitten 70-luvun)

Hyvät/huonot puolet?


Digisynat:

+ Hinta
+ Ominausuudet (Esim enemmän polyfoniaa, efektejä ja ominaisuuksia)
+ Samplaamalla tai fysiikkamallinnuksilla voi tehdä saundeja joita analogisesti on mahdotonta tuottaa
- Nykypäivänä mahdotonta saa pehmoisia, mutta diskanttisia ääniä.
- Nykypäivänä näistä on mahdotonta saada niin eloisia ja jämäköitä bassosaundeja
- Tuppavat olemaan ääneltään melko kliinisiä ja elottomia.

Analogisynat:

- Rajoittuneita ominaisuuksiltaa, polyfonialtraa, efekteiltään
- Hinta
- Täytyy olla hardista, ei voi toteuttaa tietokone plu-in-nina.
+ pehmeä ja luonnollinen ääni.

---------------------------

Lisäksi on olemassa paljon Analogi/digtaali hybridejä. Itseasiassa suurin osa nykyäänkin myytävistä ns. "aito" analogisynista ovat digi/analogi hyvridejä. Näissä on usein digitaaliset oskillaattorit, joka takaa tasaisen, mutta pehmeän äänenlaadun, kun taas vahemmat analogiaskillaattorin omaavat synat ovat epästabiilimpia ja kuullostvat eloisammilta.

Haava korjasi quoteja 22:44 12.01.2004
Haava korjasi lisää 22:48 12.01.2004

#4 kirjoitettu 12.01.2004 22:56

Haava kirjoitti:
- Täytyy olla hardista, ei voi toteuttaa tietokone plu-in-nina.


Eli semmoinen seqvensseri? Tai jokin... Mutta eikös tuota voisi muuttaa synassa lopuksi digitaaliseksi ja sitten nauhoitella peeceellä?

#5 kirjoitettu 12.01.2004 23:05

Kukkonen kirjoitti:
Haava kirjoitti:
- Täytyy olla hardista, ei voi toteuttaa tietokone plugin-nina.


Eli semmoinen seqvensseri? Tai jokin... Mutta eikös tuota voisi muuttaa synassa lopuksi digitaaliseksi ja sitten nauhoitella peeceellä?


Joo siis tietokone "Plug-in"-on siis tapa touteuttaa digitaalinen(syna/efekti) tietokoneella niin, että sitä voi käyttää useiden eri ohjelmien kanssa. Plugin on siis kokonaan digitaalinen, ja koska se ei sisällä omia analogisia komponentteja äänenkäsittelyyn, niin se ei voi olla analoginen.

Mitä tahansa analogisynaa voi tietenkin nauhoittaa tietokoneelle äänikortin kautta.

#6 kirjoitettu 12.01.2004 23:09

Haava kirjoitti:

Joo siis tietokone "Plug-in"-on siis tapa touteuttaa digitaalinen(syna/efekti) tietokoneella niin, että sitä voi käyttää useiden eri ohjelmien kanssa. Plugin on siis kokonaan digitaalinen, ja koska se ei sisällä omia analogisia komponentteja äänenkäsittelyyn, niin se ei voi olla analoginen.

Mitä tahansa analogisynaa voi tietenkin nauhoittaa tietokoneelle äänikortin kautta.


Aivan aivan! Itse soittimen on siis oltava hardwaree... niin no oishan se melko hankalaa toteuttaa softalla... ja tack tack. homma bueno. tämä selvä.

Olipa jotain melko oleellista menny ohitte... väsyttää...

#7 kirjoitettu 13.01.2004 00:31

Haava kirjoitti:
juuri noin kun se työnnetään cd:lle... Eli tuo sampleraten muodostava leikkaus ongelma haittaa oikeastaan vain helvissa digi-synissa. Muutenkaan tuo ei ole mikään digi-synien pahin ongelma... mainitsemasi säröitymiset ovat yksi analogisynan vaikeimmin mallinnettavista ominaisuuksista.


Joo, mulla oli mielessä soittimen sisäiset säröominaisuudet.. tuskin cd:lle laitettaessa masteroitaessa äänestä tehdää suorakaidetta, vai mitä tarkoitit tuolla ? Aa joo, tarkoitit nimenomaan taajuuksien leikkaamista 20-20000hz hyvä minä... unohda. korkeammilla näytteenottotaajuuksilla ainakin aliasointihäiriöt katoavat kuuloalueelta. tähän taajuuskysymykseen taas jotenkin liittyi seuraava:

Hmm... Itseasiassa tuo ei ole läheltulkoonkaan noin itsestään selvää. näytteenottotaajuus tai varsinkaan muistikapasiteetti eivät missään tapauksessa ole tämänhetken digisynien ongelma... ...tarvitaan aivan uusia menetelmiä suuremman prosessiritehon lisäksi.


ajatukseni näyttää vaeltaneen jonnekin muualle eli äänen tallennukseen ja tulevaisuuteen.. teoriassa voisi ajatella että analogisen jännitteen mallintamiseksi pitäisi mallintaa jokaisen elektronin liike radallaan ja kaikki sen liikkeisiin vaikuttavat tekijät. tietenkin riittää, että siitä on tehty yleistyksiä ja että se kuulostaa riittävän hyvältä.. se ei kuitenkaan ole kaikki mitä siihen sisältyy, mutta sitä lähestytään. tavallaan ehkä haen tässä jonkinlaista ideaalista konetta (joka loppujen lopuksi on se mistä lähdettiin, mutta tietoisuudella siihen vaikuttavista tekijöistä).

analogimallintavia syniä myydään sillä, että ne pystyvät jonkun tietyn synan mallinnukseen.. tavallaan ei tehdä niillä juuri mitään uutta, niin kuin totesit, vaan soitetaan edelleen samanlaisia ääniä.. pitäisi kehittää jotain täysin poikkeuksellista ääntä, siinäpä olisikin tavoitetta..

jotenkin ahdasta ajatella, että kun kuulemme vain 20-20000 hertsiä, niin riittää kun soitetaan sen taajuuksista musaa, että se olisi kaikki.. korva kuitenkin vastaanottaa modulaatioita ties kuinka laajalta spektrialueelta. vaikka joku 40khz taajuus ei kuuluisikaan on se silti läsnä siinä painevaihtelussa, mikä havaitaan.


sarana muokkasi viestiä 00:31 13.01.2004

#8 kirjoitettu 13.01.2004 00:47

sarana kirjoitti:

korkeammilla näytteenottotaajuuksilla ainakin aliasointihäiriöt katoavat kuuloalueelta.


Aliasointi on nykyään miltei täydellisesti poissa laadukaissa VA-synissa, ellei niissä sitten oli jotain oikein omituisia erikois-oskillaattoreita tai oskillaattorien Hard-Sync-toimintoa.

ajatukseni näyttää vaeltaneen jonnekin muualle eli äänen tallennukseen ja tulevaisuuteen.. teoriassa voisi ajatella että analogisen jännitteen mallintamiseksi pitäisi mallintaa jokaisen elektronin liike radallaan ja kaikki sen liikkeisiin vaikuttavat tekijät. tietenkin riittää, että siitä on tehty yleistyksiä ja että se kuulostaa riittävän hyvältä.. se ei kuitenkaan ole kaikki mitä siihen sisältyy, mutta sitä lähestytään. tavallaan ehkä haen tässä jonkinlaista ideaalista konetta (joka loppujen lopuksi on se mistä lähdettiin, mutta tietoisuudella siihen vaikuttavista tekijöistä).


Niin... Ehkä en ihan ekektroni liikkeiden mallinnusta ajatellut.. Riittää, kun emuloidaan analogisen piiriä trakasti. Valitettavasti se ei mitenkään tyhjentävästi mykypäivän koneilla onnistu. Tehot eivät riitä.

analogimallintavia syniä myydään sillä, että ne pystyvät jonkun tietyn synan mallinnukseen.. tavallaan ei tehdä niillä juuri mitään uutta, niin kuin totesit, vaan soitetaan edelleen samanlaisia ääniä.. pitäisi kehittää jotain täysin poikkeuksellista ääntä, siinäpä olisikin tavoitetta..


Niin... Analogisella puolella tuo tie on suht koluttu... Digi puolella on vielä matkaa.. Kyllähän noit auusia metodeja luoda ääni kehitellään kokoajan. Olen kuintenkin sitä mieltä, että olisi mukava saada MiniMoog tehtyä diginä, niin että se silti kuullostaisi analogiselta. Se nimittäin tarkoittaisi, että tuo vehje voitaisiin pakata polyfonisena kymmenesosahintaan kätevään laatikkoon ja minullakin olisi siihen varaa.

jotenkin ahdasta ajatella, että kun kuulemme vain 20-20000 hertsiä, niin riittää kun soitetaan sen taajuuksista musaa, että se olisi kaikki.. korva kuitenkin vastaanottaa modulaatioita ties kuinka laajalta spektrialueelta. vaikka joku 40khz taajuus ei kuuluisikaan on se silti läsnä siinä painevaihtelussa, mikä havaitaan.


Ongelma ei ole siinä mitä korva kuulee ja mitä korva ei kuule. Ongelma on siinä, että kun siihen CD:lle laitettaessa musiiikin joutuu filtteröimään, niin se filtteri sotkee taajuuksia alempaa kuin missä se alkaa poistaa ääntä. ELi siis se filtteri kuuluu siinä äänessä enemmän kuin niiden ylempien taajuuksien puute.

#9 kirjoitettu 13.01.2004 12:54

sarana kirjoitti:
tuskin cd:lle laitettaessa masteroitaessa äänestä tehdää suorakaidetta, vai mitä tarkoitit tuolla ?


Itseasiassa usein tehdään. Varsinkin modenimpien äänitteiden tarkasteleminen wave editorilla paljastaa varsin hulluja asioita.

korkeammilla näytteenottotaajuuksilla ainakin aliasointihäiriöt katoavat kuuloalueelta.


Itseasiassa korkeammilla näytteenottotaajuuksilla on mahdollista saada niiden aliasointihäiriöiden kokonaismäärä pienemmäksi. Korkeampi näytteenottotaajuus mahdollistaa myös tuon haavan mainitseman filtteröinnin toteuttamisen niin, että se häiritsee vähemmän sitä kuuloalueella olevaa ääntä. Harmi vaan, että CD:n näytteenottotaajuutta ei voi nostaa.

#10 kirjoitettu 13.01.2004 13:06

Elektrojänis kirjoitti:
sarana kirjoitti:

korkeammilla näytteenottotaajuuksilla ainakin aliasointihäiriöt katoavat kuuloalueelta.


Itseasiassa korkeammilla näytteenottotaajuuksilla on mahdollista saada niiden aliasointihäiriöiden kokonaismäärä pienemmäksi.


Joo.. ja digisynissahan tuo näytteenottotuujuden nostolla tehty aliasoinnin poisto on kyllä yksi huonoimmista metodeista. Oversamplauksella voi tehdä kyllä kaikkea kivaa, mutta kyllä siihen aliasoinnin poistoon on ihan omat kikkansa.

#11 kirjoitettu 13.01.2004 13:12

Haava kirjoitti:
Joo.. ja digisynissahan tuo näytteenottotuujuden nostolla tehty aliasoinnin poisto on kyllä yksi huonoimmista metodeista. Oversamplauksella voi tehdä kyllä kaikkea kivaa, mutta kyllä siihen aliasoinnin poistoon on ihan omat kikkansa.


Niin joo... Eikös noissa voida käyttää oskillaattoreissa aaltomuotoja joista on valmiiksi leikattu liian korkealle menevät osat pois (tietysti niitä pitää olla kasa kun eri säveliltä tarvitsee tuo leikkaaminen tehdä eri korkeudelta). Ja sitten tietysti samplereissakin tarvittavat antialiasointi systeemit (eli ihan perus näytetaajuuden muutosjutut, cubic spline yms.)

#12 kirjoitettu 13.01.2004 16:01

Elektrojänis kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Joo.. ja digisynissahan tuo näytteenottotuujuden nostolla tehty aliasoinnin poisto on kyllä yksi huonoimmista metodeista. Oversamplauksella voi tehdä kyllä kaikkea kivaa, mutta kyllä siihen aliasoinnin poistoon on ihan omat kikkansa.


Niin joo... Eikös noissa voida käyttää oskillaattoreissa aaltomuotoja joista on valmiiksi leikattu liian korkealle menevät osat pois (tietysti niitä pitää olla kasa kun eri säveliltä tarvitsee tuo leikkaaminen tehdä eri korkeudelta).


Ei käytetä (tai noh.. ehkä jossain). Lähinnä niin, että miksataan siihen epäjatkuvuus kohtaan (sahassa/pulsessa siihen hypähdykseen) mukaan ns. täydellisen siirtymän impulssi... Täten aliasointi katoaa sitä ehokkaammin mitä tarkemmin tuon impulssin laskee.

#13 kirjoitettu 13.01.2004 18:00

U kirjoitti:
vaikka asiat on selitetty jo moneen kertaan, nii lykkäänpä tän linkin tännekin josta saa myös faktatietoo ja jonka paikkansapitävyydestä tai totuudenmukaisuudesta ei tarvitse kenenkään arvailla. perusasiat selitetty yksinkertaisesti:

Analog vs. digital


Saattashan tuolta jotain löytyä, mutta suomeks jos olisi, niin olisi mulle hyödyllisempi...

#14 kirjoitettu 15.01.2004 08:59

U kirjoitti:

ok. no täss olis toinen linkki joka on yleistä analogisista syntetisaattoreista ja suomeksi:


Aivan mahdottoman hienoa, että mainostetaan varmasti kaikkien aikojen hienointa klassisen musiikin levytystä (Hmm... "Isao Tomita - Pictures at an Exhibition" on myös kova) Walter Carlosin "Switched on Bach"-levyä... Ainoa ongelma on se, että tuo henkilö tykkää itse käyttää itsestään sitä uutta nimeään: "Wendy Carlos", koska on nykyään nainen.

#15 kirjoitettu 15.01.2004 10:25

Tourette kirjoitti:
se raiskaa ne biisit sentään oikealla instrumentilla.


Arvostuksesi silmissäni laski juuri tuon koomentin seurauksena.

sanonpa vielä kuitenkin että Wendy Carlos on tehnyt maailman parasta musiikkia leffaan ikinä; The Shining.


Ja paskat... kellopeliappelsiinissa oli paljon paremmat synavongutukset.

#16 kirjoitettu 15.01.2004 10:44

Tourette kirjoitti:
soundit erikseen mutta elokuvamusiikkina Carloksen Shining-pätkät (suurin osa on Pendereckiä ja Ligetiä) on osuvinta mitä olen koskaan kuullut. toimii kohtauksien ja leikkauksien suhteen täydellisesti.


Kyllähän se kellopelissä ollut "Funeral music for queen mary" (vai mikä se nyt oli)... oli siis niin hyvä veto, että voisin julistaa sen hiennoimmaksi koskaan tehdyksi synabiisiksi.

jos joku on musiikillista raiskausta niin barokin ajan sävellysten uudelleenkierrätys vinkuvilla syntikkaäänillä rahastusta varten.


Tähän pitää sanoa, että minä muuten inhoa bachia. Itseasiassa kyseisen hepun musiikki on niin kammottavaa, että ainoa hyvä asia mitä siitä voi mainita, oli se vaikutus mikä hänellä oli jälkipolville. Jos joku artisti tekee niinkin paskoista biiseistä levyn, joka kuullostaa aivan käsittämättömän hyvälle, niin aivan sama onko se tehty rahastuksen vuosi vai ei.

kyllä se arvostus aina nousee ja laskee...


Jos ei pidä analogisynia oikeina soittimina, niin ei kyllä täältä heru sitä arvostusta.

#17 kirjoitettu 15.01.2004 10:59

Tourette kirjoitti:
siis totta kai kaikki mistä lähtee ääni on minusta soitin.


Miksi sitten sanoit, että se ei ole sinusta oikea soitin.

Bach on minusta ja noin 98% kaikista suomen säveltäjistä kautta aikojen paras säveltäjä.


98%?

Bachia paljon tutkineena voin kyllä sanoa että tähän asti ei ole vielä sävelletty mitään niin nerokasta kuin bach.

tämä oli minun mielipiteeni.


Ihan hamoonista ja mukavaa taustamusiikkia tiskaukseen.

tämä on minun mielipiteeni.

Haava muokkasi viestiä 11:00 15.01.2004

#18 kirjoitettu 15.01.2004 11:19

Kyllä multa lähtee puhtaat respektit niin Carlokselle kun Tomitallekin. Jos miettiii millaista on vääntää saundia 60-70-luvun analogisynalla ja löytää se juuri oikeanlainen saundi, ja sitten soittaa sinfoniaorkesterille tarkoitettu teos näillä synilla ilman mahdollisuutta digitaaliseen muokkaamiseen yms. niin huh huh.

Suosittelen muuten Tomitan kokoelmaa "Different dimensions". Siinä on eri säveltäjien kipaleita Tomitan versioina, muistaakseni 1 Sibeliuksenkin biisi. esim. Debussyn biisien synamatot saa allekirjoittaneelle kylmiä väreitä.

Kun aiheeseen päästiin, kaivoin naftaliinista esiin vinyylisountrackin "Uhrwerk Orange" ja kuuntelin läpi. Theme on hyvä ja samoin "Timestepsin" synamölinä (se kohta missä Alex katsoo vähän leffanpätkiä) kolahti jälleen.

Offtopic:

No, sitten oli pakko katsoa koko pätkäkin taas kerran. Lähtiskö joku Korovan maitobaariin parille..?

#19 kirjoitettu 15.01.2004 11:22

Tourette kirjoitti:

tarkoitan tietenkin sitä että aidot akustiset instrumentit ovat oikeat työkalut bachin kappaleiden soittamiseen (koska niille bach on ne tehnyt) ja siksi myös "oikeita" niiden raiskaamiseksi.


Raiskattiinko se sitten bachin ajan akustisilla instrumenteilla?

ja kyllä, ihmeellisen yhteensattuman kautta TASAN 98%. tutkittu juttu.


Kuinkahan paljon paljon tuossa on painanut se Bachin uraauurtava asema. Kyllähän minäkin kunnioitan häntä säveltäjänä aivan jumalattomasti, kun ottaa huomioon aikakauden ja musikaalisen kultuurin sillä hetkellä. Valitettavaa vain on se, että minusta bachin työt ovat tylsää monipuhaltelua joka kuullostaa ihan kivalle, mutta joka ei minua oikeasti aktiivisesti kuuneltuna miellytä.

aika ikävää jos kautta aikojen paras klassinen levy soveltuu säveltäjänsä takia pelkästään tiskauksen taustamusiikiksi.


Kuten jo mainutsin, niin yksi poikkeus löytyy. Tuo kyseinen levy soveltuu aktiiviseen kuunteluun mainioisti.

#20 kirjoitettu 15.01.2004 11:26

JättiJenu kirjoitti:
Kyllä multa lähtee puhtaat respektit niin Carlokselle kun Tomitallekin. Jos miettiii millaista on vääntää saundia 60-70-luvun analogisynalla ja löytää se juuri oikeanlainen saundi, ja sitten soittaa sinfoniaorkesterille tarkoitettu teos näillä synilla ilman mahdollisuutta digitaaliseen muokkaamiseen yms. niin huh huh.


Lisäksi syntikka ei tunnistanut kosketuksen kovuutta ja oli monofoninen. Siinä oli sitten kiva soitella sointuja sisään yksi ääni kerrallaan... varsinkin kun syna oli niin paska, että pysyi vireessä hyvä kun muutaman minuutin putkeen ilman viritystä. (Lisäksi kaikki oskillaattrit oli aina viritettävä erikseen)

Noh... tuohan ei tee siitä levystä yhtään parempaa, mutta lisää kyllä respectiä Carlokselle.

#21 kirjoitettu 15.01.2004 11:34

Tourette kirjoitti:
toiseen kommenttiin sanoisin että minusta juuri sinun tulisi kokeilla kuunnella Bachia syvemmin ja tarkemmin mitä sieltä oikeasti löytyy


Minä olen kuunnellut ihan tajuttoman suuria määriä bachhia. Siinä ei ole minusta mitään vikaa, mutta koskaan mikään hepun biisi ei ole yhtään säväyttänyt. Hmm... Käytän kyllä yhtä hyvää urkulevytystä kaiutin testibiisinä.

Tästä muuten seuraakin seuraava kysymys:

Kuinka paljon jollekin musiikille oikein pitää antaa tuota aikaa aukeutua? Olen nimittäin todella kuunnellut Herra B.tä paljon sekä livenä, että röykkiöittäin levyjä. Koska minä voin uskoa, että hänen biisinsä eivät kommunikoi tunnetasolla juuri minulle? Missä tämä raja kulkee?

#22 kirjoitettu 15.01.2004 11:51

Tourette kirjoitti:

Minuun Bach vetoaa juuri miltei matemaattisen tarkalla nerokkuudella miten jokainen nuotti on oikeassa kohdassa.


Minua taas juuri tuo tylsistyttää ja ärsyttää.

h-molli messu on tosi hyvä,


Olen tuon kyllä jo pariinkin otteeseen kuullut, mutta ainahan sitä voi vielä yrittää. *huoh*

Haava korjasi quoten 11:51 15.01.2004