Mikseri.net

#2 kirjoitettu 23.02.2004 23:37

Random Sam kirjoitti:
Geittaus = engl. gate, matalien taajuuksien leikkaminen pois äänestä.


Eikös tämä nyt ole tietyn tason (gate-taso) alittavan signaalin leikkaus? Ei siis matalien taajuuksien.

#3 kirjoitettu 23.02.2004 23:39

Veneficus kirjoitti:
Random Sam kirjoitti:
Geittaus = engl. gate, matalien taajuuksien leikkaminen pois äänestä.


Eikös tämä nyt ole tietyn tason (gate-taso) alittavan signaalin leikkaus? Ei siis matalien taajuuksien.


Sitä vähän tarkoitin, mutten osannut pukea sanoiksi. Hyvä että tuli esiin.

#4 kirjoitettu 23.02.2004 23:41

Random Sam kirjoitti:
Geittaus = engl. gate, matalien taajuuksien leikkaminen pois äänestä.


Usein "geitillä" tarkoitetaan laitetta, joka avaa signaalitien vasta kun signaalin voimakkuus ylittää threshold-rajan. Toisin sanoen, esimerkiksi hurisevalla johdolla kiinni olevasta kitarasta ei kuulu ääntä, vasta kun kitaraa soitetaan, ja geitin läpi menevän äänen voimakkuus ylittää raja-arvon.

No niin no, tuon voi selittää paremminkin... Noise-gate -nimellä tunnetaan myös, joka selventää sen toimenkuvaa jo aika lailla.

K-mikko muokkasi viestiä 23:42 23.02.2004

Vähän myöhässä olin... Samapa tuo.

#5 kirjoitettu 23.02.2004 23:44

Sit mielellää vaan lisää tommosia
Eli joskus törmään ihan semmosiin pieniin mitä en tajua.

#6 kirjoitettu 24.02.2004 00:05

Miten olis näin:

Geittaus = engl. gate, Äänen hiljaisten kohtien vaimentaminen niin että ne ovat vieläkin hiljaisempia.

Lienee tyypillinen selitys minulle... Teknisesti suhtellisen tarkka (vai onko?) mutta ei kerro mitään siitä mihin kyseistä systeemiä käytetään. K-Mikko tosin kertoi jo oleellisen.

#7 kirjoitettu 24.02.2004 00:52

Mä oon aina luullut, että geittaus ei aina toimi tresholdin mukaan vaan geitata voi vaikkapa ihan manuaalisesti rämppäämällä äänikanavaa kiinni/auki.

Pitäsköhän munkin heittää jotain sanoitusta.. tässä jotain, mitä tuli ekana mieleen.

Äänen fysiikkaa:

Monofoninen = yksiääninen, yhtä säveltä kerrallaan soittava
Stereofoninen = kaksiääninen, kaksikanavainen
Polyfoninen = moniääninen, useampia ääniä kerrallaan soittava
Ultraääni = erittäin korkea ääni
Infraääni = erittäin matala ääni

Teoriasanastoa:

Intervalli = kahden sävelen välinen korkeusero. Yleisimmät intervallit sävelasteikossa pienimmästä suurimpaan (suluissa esimerkki): Priimi (sama sävel c1-c1), pieni sekunti (puolisävelaskel c1-c#1), suuri sekunti (kokosävelaskel c1-d1), pieni terssi (c1-d#1), suuri terssi (c1-e1), kvartti (c1-f1), ylinouseva kvartti (c1-f#1), kvintti (c1-g1), pieni seksti (c1-g#1), suuri seksti (c1-a1), pieni septimi (c1-a#1), suuri septimi (c1-b1), oktaavi (c1-c2)
Kromaattinen sävelasteikko = käyttämämme 12-sävelinen asteikko
Transponoida = vaihtaa sävelasteikkoa

Soittimien fysiikkaa:

Sordiino = vaimennin, esim. jousi- ja vaskisoittimissa
Pedaali = poljin, usein esim. rumpuseteissä, sähkökitaroissa ja kosketinsoittimissa
Kaula = otelaudan yläosa
Sointukoppa = yleensä puinen tai puulla vuorattu tila, joka vahvistaa ääntä
Kieli = pingotettu, yleensä metallinen tai nylonlanka, jonka värähtely saa aikaan ääntä
Otelauta = soittimen taso, jota vasten kielet painetaan
Jousi = yleensä hevosenjouhista pingotettu nippu, jota kieliä vasten liikuttamalla saadaan aikaan ääntä. Jousen kitkaa voi parantaa hartsilla
Talla = esim. kitaroissa ja jousisoittimissa kielet sointukopasta kohottava taso
Nauhat = esim. kitaroissa puolisävelaskelien ääntä säätävät poikittaiset kohoumat otelaudassa
Vasara = kieltä näpäyttävä osa, joka toimii koskettimella


Tulkintaan liittyvää sanastoa:

Prima Vista = soittaa kappale nuoteista suoraan ilman harjoittelua
Staccato = soittotapa, jossa nuottien pituus on lyhyt tai töksähtävä
Improvisoida = mukailla, soittaa vapaasti tulkiten
Tremolo = soittotapa, jossa sävelet soitetaan värisyttäen, esimerkiksi jousisoittimilla jousta nopeasti edestakas hangaten
Vibrato = koristeellinen äänen huojuttaminen
Falskata = soida epäpuhtaasti

#8 kirjoitettu 24.02.2004 01:01

Fakap kirjoitti:
Improvisoida = mukailla, soittaa vapaasti tulkiten


Voisinpa sanoa jopa "Soittaa mitä mieleen tulee"

#9 kirjoitettu 24.02.2004 01:59

Eikös transponointi ole lähinnä sävel-lajin vaihtamista sopivampaan (esim. d-mollista e-molliin)?

Asteikoista hiukkasen:
Eli siis duuri-asteikko on se ns. "iloinen" asteikko.
Esimerkkinä
C-duuri: C D E F G A H
D-duuri: D E F# G A H C#

Ja molli-asteikko on se vähemmän riemukas.
Esmes
Harmoninen C-molli: C D Eb F G Ab B
Harmoninen D-molli: D E F G A B C D
Luonnollinen C-molli: C D Eb F G Ab H
Luonnollinen D-molli: D E F G A B C# D


Pentatoninen asteikko.. Mitä tästä nyt sanois.. Koostuu siis viidestä sävelestä.
Esim
Pentatoninen C-duuri: C D E G A
Pentatoninen D-duuri: D E F# A H

Nuista en tiedä kuinka molli rakentuu.


Asteikon perussäveltä kutsutaan nimellä Toonika, I (ensimmäinen) aste. Tämä siis on esim. C-duurissa/mollissa C, D:ssä D jne. Asteikon viidettä säveltä kutsutaan Dominantiksi, V (viides) aste, "huippusointu". elikkäs siis C-duurissa se ois G, D-duurissa A. Näin tonaalisessa (älkää kysykö mitä tonaalinen tarkottaa, tiedän ainoastaan että modaalinen on sille vaihtoehto) musiikissa Dominantti - siis vaikka jos teet biisin c-duuriin, ja jossain vaiheessa (vaikkapa 7.tahti) päätät räväyttää g-duuri7-soinnun (joka sattuu olemaan tyypillisin dominanttisointu c-duuri-asteikolla) on ns. sääntöjen mukaista (no mutta nehän on tehty rikottaviksi, aivan) palata kahdeksannella tahdilla c-duuri-sointuun (koska se on ensimmäisen asteen sointu c-duuriasteikolla ja se soitetaan yleensä lopuksi jossain muodossa).

Confusing.. Totta totta.. mutta yritinpähän ainakin..

Loppukevennykseksi vähän kuulemiani historiallisia mielenkiintoisuuksia:

Kiistelty sävel H (tai B (tai H (tai B))) on kuulemma alunperin ollut H, mutta koska joidenkin säveltäjien viinahuuruiset riipustukset ovat olleet sen verran epätarkkoja, ovat he vahingossa opettaneet oppipojilleen hiukkasen 'kaunistelemaan' kyseistä kirjainta. kaari sinne, toinen tänne, ja kas.. sehän on B.


Eräänä kauniina aikakautena muistaakseni barokin huippu-aikoina joku älypää keksi kieltää Tritonus-intervallin (ylinouseva kvartti tai vähennetty kvintti), koska uskottiin sen olevan itse saatanan keksimä.

#10 kirjoitettu 24.02.2004 02:25

Zitru kirjoitti:

Kiistelty sävel H (tai B (tai H (tai B))) on kuulemma alunperin ollut H, mutta koska joidenkin säveltäjien viinahuuruiset riipustukset ovat olleet sen verran epätarkkoja, ovat he vahingossa opettaneet oppipojilleen hiukkasen 'kaunistelemaan' kyseistä kirjainta. kaari sinne, toinen tänne, ja kas.. sehän on B.



Offtopic:

Nimenomaan itse olen kuullut tuon tapahtuneen toiseen suuntaan, eikös se olisi muutenkin loogisempaa?

#11 kirjoitettu 24.02.2004 11:27

Menee ehkä vähän aiheen vierestä...... mut tuol olis lisää noita sävel asteikoita pianoon... http://209.217.22.60/B...

#12 kirjoitettu 24.02.2004 11:33

gerry kirjoitti:
Mistäköhän se H on revitty... Eihän se kuulu joukkoon ollenkaan...
Loogisesti A,B,C,D,E,F,G
"Epäloogisesti" H,C,D,E,F,G

H=B. Itse mietin miksi sitä, miksi B on joskus H ja päinvastoin. Onko se kielikysymys vai onko sillä joku musiikkiteoreettinen perusta?

#13 kirjoitettu 24.02.2004 11:39

_captured kirjoitti:
Minua kiinnostaisi softasynissa ja muissa vempaimissa näkyvä termi Inertia., vaikka varmaan aivan perustietoa pitäisi ollakin.


Inertia termiä kätetään ainakin siinä kun nuppien toiminan käppyrää voi säätää lineaarisen ja exponentiaalisen välillä.

#14 kirjoitettu 24.02.2004 11:51

_captured kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Inertia termiä kätetään ainakin siinä kun nuppien toiminan käppyrää voi säätää lineaarisen ja exponentiaalisen välillä.


hmm... eli periaatteessa se säätää kuinka radikaaleja muilla napeilla tehdyt muutokset ovat?


Eli siis lineaarisessa nupissa arvo kasvaa tasaisesti. Exponentiaalisessa se kasvaa kokoajan kasvalla vauhdilla. Exponantiaalisella nupilla saa esim. sinne nupin alapäähän lisää tarkkuutta. Esim. LFO Amountissa saa aivan pieniä LFO arvoja säädettyä tarkasti, jos nuppi on exponentiaalinen.

#15 kirjoitettu 24.02.2004 11:51

dip flirt kirjoitti:
H=B. Itse mietin miksi sitä, miksi B on joskus H ja päinvastoin. Onko se kielikysymys vai onko sillä joku musiikkiteoreettinen perusta?


Suomen kielessä C:stä puolisävelen verran alas sijoittuva sävel on nimeltään H, englanniksi B. Että saataisiin homma vielä sekavammaksi, on alennettu H suomeksi B, englanniksi Bb (eli B flat). Käsittääkseni tuo H-käytäntö on alunperin saksalaisten keksintö. Eroavaisuuden syytä englantilaiseen käytäntöön en osaa kuin arvailla.

Salminen huomasi kielioppivirheen 11:52 24.02.2004

#16 kirjoitettu 24.02.2004 12:08

_captured kirjoitti:
Haava kirjoitti:
_captured kirjoitti:
Minua kiinnostaisi softasynissa ja muissa vempaimissa näkyvä termi Inertia., vaikka varmaan aivan perustietoa pitäisi ollakin.


Inertia termiä kätetään ainakin siinä kun nuppien toiminan käppyrää voi säätää lineaarisen ja exponentiaalisen välillä.


hmm... eli periaatteessa se säätää kuinka radikaaleja muilla napeilla tehdyt muutokset ovat?



Itselläni ei ole vastaavaa tullut vastaan vielä, mutta inertia on suomeksi "liikevoima". Tai itse asiassa käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että voit antaa nupille vauhtia ja se jatkaa liikettää vielä sen jälkeen kun päästät irti.
En ole tavannut tuota missään, mutta noin loogisesti se voisi olla tuokin.
Yleensä kyllä synan manuaali auttaa Haavan selitys varmasti lähempänä oikeaa.


Padi, Matto, tasainen taustasointu, yleensä pehmeä ja muuta tukeva "matto".

Kiippari, Väännös sanasta Keyboard. Tarkoitetaan midi keyboardia, ei tietokoneen näppäimistöä.

Kompurointi, kts. compression, compressor.

#17 kirjoitettu 24.02.2004 12:13

Tourette kirjoitti:
renessanssi on oikeampi aika tritonuksen kieltämisen suhteen.


Keskiajalta on dokumentteja, että muusikko, joka soitti sen vahingossa oli hirtetty.

#18 kirjoitettu 24.02.2004 12:27

Haava kirjoitti:
Tourette kirjoitti:
renessanssi on oikeampi aika tritonuksen kieltämisen suhteen.


Keskiajalta on dokumentteja, että muusikko, joka soitti sen vahingossa oli hirtetty.


"Vähemmästäkin on ihmisiä hirtetty" -Haava puhuttaessa Minimoogin hyllyllä pölyttymisestä

(Anteeksi offtopic)

#19 kirjoitettu 24.02.2004 12:32

Zitru kirjoitti:
Eikös transponointi ole lähinnä sävel-lajin vaihtamista sopivampaan (esim. d-mollista e-molliin)?

Ja molli-asteikko on se vähemmän riemukas.
Esmes
Harmoninen C-molli: C D Eb F G Ab B
Harmoninen D-molli: D E F G A B C D
Luonnollinen C-molli: C D Eb F G Ab H
Luonnollinen D-molli: D E F G A B C# D



Nuista en tiedä kuinka molli rakentuu.


Sulla on nyt nuo harmoniset ja luonnolliset asteikot kyllä menneet sekaisin, eli
harmonisessa asteikossa tuo asteikon 7. sävel on ylennetty ja luonnollisessa mollissa noudatetaan etumerkkejä.
Sitten on vielä erikseen melodinen molli, jossa sekä 6. että 7. sävel ovat ylennettyjä. Muistaakseni on olemassa vielä "mustalaisasteikko", joka menee muuten samalla tavalla kuin harmoninen asteikko, mutta 4. sävel on ylennetty.





Niina muokkasi viestiä 12:34 24.02.2004

#20 kirjoitettu 24.02.2004 12:58

Mark Vera kirjoitti:
Itselläni ei ole vastaavaa tullut vastaan vielä, mutta inertia on suomeksi "liikevoima".

...

En ole tavannut tuota missään, mutta noin loogisesti se voisi olla tuokin.


Buzz-plugineilla Inertia yleensä tarkoittaa liikkeelle lähdön hitautta, ts. arvojen muutokset ovat sulavia eivätkä tapahdu heti.

--
apo

#21 kirjoitettu 24.02.2004 13:02

Mulla on kysymys: Mitä tarkoittaa build-up? Jotain rakenteeseen viittaavaa? Entä riffi? Onko se muutakin kuin pieni melodianpätkä?


Sitten lisää sanastoa:

Barré = ote, jossa kaikki soivat kielet painetaan etusormella otelautaa vasten transponoiden kitaran virityksen halutulle korkeudelle. Hyvä muuten, että joku korjasi tuon transponointitermin.. mulla oli mielessä sen idea, mutten oikeen osannut selittää. Siis siirtää säveliä, sävelkulkua tai sointua asteikolla ilman intervallien muuttamista. Capo on kitaroille sovellettu laite, joka toimii samoin kuin barré-ote.
Chorus = kertosäe
Verse = säkeistö, säe
Arpeggio = sävelkulku, jossa murtosoinnun sävelet soivat peräkkäin


Tärkein meinasi unohtua:
MIDI eli Musical Instrument Digital Interface on protokolla, johon useimpien syntetisaattorien ja sekvenssereiden toiminnot perustuvat. MIDI-käskyt perustuvat lukuun 128. General MIDI-standardi määrittää 128 eri instrumentin järjestyksen. Jokaisella MIDIkanavalla on omat volume-, velocity-, pan-, reverb- ja chorus-muuttujat. Saattoi olla vielä jotain muitakin. Näillä kaikilla on 128 eri arvoa, välillä 0-127. Tyypillinen MIDI-käskyjä lähettävä laite on MIDI-koskettimisto. Tällaisesta koskettimistosta löytyy yleensä pitch bend- ja modulationpyörät, optimoitava midikontrolleri ja muita toimintoja. MIDI-käskyt kulkevat 31250 bitin sekuntivauhdilla.

Tuossa saattaa olla jotain epäkohtia, viisaammat saa sitten korjailla.

Fakap muokkasi viestiä 13:04 24.02.2004

#22 kirjoitettu 24.02.2004 13:04

Apo kirjoitti:

Buzz-plugineilla Inertia yleensä tarkoittaa liikkeelle lähdön hitautta, ts. arvojen muutokset ovat sulavia eivätkä tapahdu heti.


Jooh... Kuullostaa jo nyt aika normaalilta synien "erikois-sanastolta", joka tarkoittaa milloin mitäkin ihan vermeestä riippuen. Eli ainakin kaksi täysin erilaista käyttötarkoitusta jo löydetty... Masentaa tuollainen epämääräisten termien käyttö. Noh.. Enemmän ärsyttää kun markkinamiehet keksivät kutsua jotain vakiintuneita termejä ihan eri nimillä, jotta se kuulloustaisi myyvemmältä. Tähänkin törmää synissä ihan jatkuvasti.

Tuo Apon löytämä käyttötarkoitus kuullostaa kyllä osuvammalta termin suhteen kuin tuo "lineaarisuus-exponentiallisuus"-säätö johon olen parissa synassa törmännyt.

#23 kirjoitettu 24.02.2004 13:13

Fakap kirjoitti:
Mulla on kysymys: Mitä tarkoittaa build-up? Jotain rakenteeseen viittaavaa? Entä riffi? Onko se muutakin kuin pieni melodianpätkä?


Build-up lienee enemmän trancessa/dancessa ja muussa tuon tyylisessä käytetty termi (muissa tyyleissä voi olla eri termikin asialle). Eli itse ymmärrän tuon rakenteessa kohtana missä tunnelma luodaan ja rakennetaan ennen kuin "kaikki" räjäytetään päälle.

Riffi, Sequence, sekvenssi.. lienee samoja asioita. Riffi vain enemmän kitaristien käyttämä termi. Näin itse olen ymmärtänyt. Itse käytän mielummin sanaa melodia sekvenssi, ym.

Stabi, Stabit, sarja napakoita sointuiskuja, yleensä kasarityyliin jollain maailmaa suuremmalla synasaundilla. hehe

#24 kirjoitettu 24.02.2004 13:16

Mark Vera kirjoitti:

Riffi [...] Itse käytän mielummin sanaa melodia sekvenssi, ym.


Black Sabbatihilla on kyllä maailman parhaat melodia sekvenssit.

#25 kirjoitettu 24.02.2004 13:18

Niina kirjoitti:
Sulla on nyt nuo harmoniset ja luonnolliset asteikot kyllä menneet sekaisin, eli
harmonisessa asteikossa tuo asteikon 7. sävel on ylennetty ja luonnollisessa mollissa noudatetaan etumerkkejä.
Sitten on vielä erikseen melodinen molli, jossa sekä 6. että 7. sävel ovat ylennettyjä. Muistaakseni on olemassa vielä "mustalaisasteikko", joka menee muuten samalla tavalla kuin harmoninen asteikko, mutta 4. sävel on ylennetty.


Hyvin huomioitu.. Muistakaa kuitenkin, että harmoniset ja melodiset molliasteikot ovat luonnollisia alaspäin tullessa!

Tietäisikö joku asteikkoasiantuntija vielä, mikä tämmöinen eksoottisen kuuloinen asteikko mahtaa olla nimeltään: A Bb C# D E F G#
Onko tuo ees molli? Kolmas ja seitsemäs sävel ovat korotettuja ja siksi tuo kuulostaa myös vähän duurilta. Varsinkin jos soittaa sen kolmisointuna, se on selkeä duuri. Jeesatkaas vähän..

#26 kirjoitettu 24.02.2004 13:38

Fakap kirjoitti:
Niina kirjoitti:
Sulla on nyt nuo harmoniset ja luonnolliset asteikot kyllä menneet sekaisin, eli
harmonisessa asteikossa tuo asteikon 7. sävel on ylennetty ja luonnollisessa mollissa noudatetaan etumerkkejä.
Sitten on vielä erikseen melodinen molli, jossa sekä 6. että 7. sävel ovat ylennettyjä. Muistaakseni on olemassa vielä "mustalaisasteikko", joka menee muuten samalla tavalla kuin harmoninen asteikko, mutta 4. sävel on ylennetty.


Hyvin huomioitu.. Muistakaa kuitenkin, että harmoniset ja melodiset molliasteikot ovat luonnollisia alaspäin tullessa!

Tietäisikö joku asteikkoasiantuntija vielä, mikä tämmöinen eksoottisen kuuloinen asteikko mahtaa olla nimeltään: A Bb C# D E F G#
Onko tuo ees molli? Kolmas ja seitsemäs sävel ovat korotettuja ja siksi tuo kuulostaa myös vähän duurilta. Varsinkin jos soittaa sen kolmisointuna, se on selkeä duuri. Jeesatkaas vähän..



Harmoninen molli ei kyllä ole luonnollinen alaspäin tullessa jos tässä nyt aletaan oikein pilkkua viilaamaan, vaan se 7. sävel pysyy silloinkin korotettuna.

#27 kirjoitettu 24.02.2004 13:40

mielestäni transponointi tarkoittaa esim. jos minulla on biisi opeteltavana ja se on sävelletty vireeseen X ja haluan soittaa sen ilman kitaran viritystä eri vireeseen vireessä e,a,d,g,b,e niin "transponoin" virityksen ja soitan biisin eri nuoteilla ja biisi menee silti oikein.. taas kerran teksti hieman epäselko mutta kai tästä jotain nyt sentään..

#28 kirjoitettu 24.02.2004 14:36

Dust kirjoitti:
Offtopic:

Nimenomaan itse olen kuullut tuon tapahtuneen toiseen suuntaan, eikös se olisi muutenkin loogisempaa?




Joo voi se olla noinki päin.

Gerry kirjoitti:
Loogisesti A,B,C,D,E,F,G
"Epäloogisesti" H,C,D,E,F,G



Joo aakkosethan siis jatkuu geestä tonne hoohon.. tosin siinä se aa jäis vähän yksin....Että liekkö NIIN epäloogista...

Tourette kirjoitti:
sävellajin vaihto kesken kappaleen ei ole transponointia vaan modulaatiota. transponointi on sävelten (ei sävellajin) siirtely eri korkeudelle.


Enhän minä niin väittänytkään...

Ja suuret kiitokset Touretelle ja Niinalle korjailuista..

Zitru päätti lainata oikein 14:37 24.02.2004

#29 kirjoitettu 24.02.2004 15:00

gerry kirjoitti:
Heureka! Kappas, miten tyhmä oon ollut.... Totta kai! Sehän helpoittaa kummasti ku aloitetaan Ceestä Hoohon...

Eli C,D,E,F,G,H Joka on se yksi oktaavi. Eihän sitä Aasta mennä... En kai osa aakkosia ku en aikaisemmin osannut tuota hoota geen perään yhdistää




öh...

hassua...

Onhan se noin, mutta tarkotin lähinnä että suomalaisessa asteikossa on kaikki kirjaimet a:sta h:hon lukuunottamatta b:tä. Tosin on loogiSEMPAA käyttää b:tä. mutta koska satutaan asumaan täällä pohjosen kylmässä missä vähemmästäki rupeis vituttaa ni ... ei kai tässä vaihtoehtoakaan ole.

#30 kirjoitettu 25.02.2004 00:30

Haava kirjoitti:
Mark Vera kirjoitti:

Riffi [...] Itse käytän mielummin sanaa melodia sekvenssi, ym.


Black Sabbatihilla on kyllä maailman parhaat melodia sekvenssit.


Hahaha!

Jatkakaa, mahtava viestiketju!

#31 kirjoitettu 25.02.2004 00:49

Tämä ketju on ollut yllättävän opettavainen noiden termien kanssa, mutta nuo molli sitä molli tätä väittelyt on kyllä mennyt täysin ohi. Lisää noita termien selityksiä, niitä on mukava opiskella. Noita luonnollisia ja loogisia ja epäloogisia yms molleja ja muita en edes koita pieniin aivoihini painaa. Liian sekavaa ja monimutkaista.

#32 kirjoitettu 25.02.2004 02:27

Kai makin nytten sitten yritan jotain sanaa tanne laittaa... Korjatkaa jos oon taysin vaarassa.

Chop = Loopin tai samplen pilkkomista pienempiin osiin.

Reverse = Esim rumpuloopin vaarinpain soitto ( puin ehka sanoiksi hieman hassusti, jokainen tajuaa pointin kuitenkin).

Genre = Musiikin tyylilaji/suuntaus.

Dark/Happy = yleis vaikutteeltaan biisi on synkka/iloinen.

Koukku/piikki = kappaleen ns huippukohta, kaikki instrut ja melodia tykittamassa.

---------------------------------------------------->

Sitten kysyn ihan uteliaisuudesta, Mita varien nimet tarkoittavat musiikissa?.
Aanen lampoa? Esimerkkina esim tammoiset on tullut eteeni

Blue Chorus
Red Chorus
Green Chorus

Kysehan on siis efuista tjms...

auttakaas kiitos.

----------------------------------------------------->

Eli, siis enhan ma tosta oikeasta teoriasta niin paljon tajua, mutta mennaan niilla evailla mita toistaseksi on.








omeq muokkasi viestiä 02:28 25.02.2004

#33 kirjoitettu 25.02.2004 17:39

muistetaanpa sit lainailla järkevästi, ei ole mikään suuri vaiva poistaa niitä muutamaa epäolennaisempaa riviä sieltä lainauksen seasta. on aika rasittava lukea kun puolet viestistä on sitä jotain "originaalia"

#34 kirjoitettu 26.02.2004 23:41

omeq kirjoitti:
Koukku/piikki = kappaleen ns huippukohta, kaikki instrut ja melodia tykittamassa.


Ootko varma? Mun mielestä:

-Koukku (hookki) on biisin mukaansatempaava elementti, idea, jonka ympärille biisi rakentuu.

-Piikki on suuri tai selkeästi tunnistettavissa oleva äänenvoimakkuuden nopea vaihtuminen hiljaisesta kovempaan. En ole koskaan kuullut tätä termiä käytettävän biisin huippukohdan ilmaisemiseen..

#35 kirjoitettu 26.02.2004 23:55

U kirjoitti:

eli kun masteri, äänenvoimakkuus, hypähtää "punaiselle", yllättäen, se on piikki, joka täytyy yrittää eliminoida, joko laskemalla äänenvoimakkuutta tai limitterillä tai muilla kikoilla. piikki on aina epätoivottu (ellei sitten tarkoituksella duunattu, mut sit se onkin jo jotain muuta kuin piikki)


Siis kyllähän sen piikin saa sinne tahallaan tehdä ja se on silti piikki.

Noh... Dynamikkka kunniaan. Miksi muuten kappaleissa ei yleensä saisi olla erilaisilla kovuuksilla soitettuja kohtia (Lue: Dynamiikkaa)? Miksi helvetissä siihen pitää aina tunkea limitteriä latistamaan sen tunnelman. Oikeasti vähänkö ärsyttää joka helvetin kerran kun joku modernimpi rock-bändi iskee sen suuren kertosäkeen ja koko tunnelma lässähtää kun äänenvoimakkuus ei nousekkaan, vaan se komressori/limitteri vetää sen äänen tukkoon... Vanhat kunnon 60-luvun rock klassikot sentään tiesivät kuinka jysäyttää. Kova tuntuu kovalta vasta kun on ensin tuntenut pehmeän... Hiljainen on hiljaista vasta kun on ensin kuullut meteliä... Nopea on noepaa vasta kun tempo on ensin laahannut jne... Vertailukohtia eikä tasapaksua äänimassaa...

*Haava pitää hengahdystauon saarnattuaan*

#36 kirjoitettu 27.02.2004 00:15

Fakap kirjoitti:
Tietäisikö joku asteikkoasiantuntija vielä, mikä tämmöinen eksoottisen kuuloinen asteikko mahtaa olla nimeltään: A Bb C# D E F G#
Onko tuo ees molli? Kolmas ja seitsemäs sävel ovat korotettuja ja siksi tuo kuulostaa myös vähän duurilta. Varsinkin jos soittaa sen kolmisointuna, se on selkeä duuri. Jeesatkaas vähän..


Tuon asteikon kun aloittaa fiksusti A:n sijaan D:stä, niin saa asteikon D E F G# A A# C#
Tämähän taasen on Niinan ylempänä jo mainitsema ns. mustalaismolli (vai oliko se -asteikko, ei kaikkea tiedä), joka on harmoninen molli, jossa 4. sävel on ylennetty (tässä siis G#).

(Käytin muuten tuossa Bb:n tilalla A#:a, koska se on ainakin minulle luonnollisempi ja helpompi käyttää. Tämä ratkaisee myös erinäisiä ongelmia sävelen B kanssa. Nyt vaan sormet ristiin ja toivotaan että lainaus onnistui.)

#37 kirjoitettu 27.02.2004 13:41

omeq kirjoitti:
Kai makin nytten sitten yritan jotain sanaa tanne laittaa... Korjatkaa jos oon taysin vaarassa.

Koukku/piikki = kappaleen ns huippukohta, kaikki instrut ja melodia tykittamassa.


Mun mielestä:
Koukku ja piikki täysin eri asioita.

Koukku voisi olla jotain pientä kikkailua kesken biisin esim jokin erilainen filli tai perusrytmin vaihtaminen johonkin joka poikkeaa perusteemasta. Ei mitään suurta, mutta kiinnittää kuuntelijan huomion. Näin minä olen asian ymärtänyt. (lisäys: esim tuohon build-up-kohtaan sijoitetut koukut kiinnittävät parhaiten kuuntelijan huomion, Fakap: tuskin koko biisiä kannattaa rakentaa pienen kikkailun varaan...)

Piikki on epätoivottu (Haavalle: yleensä). Kuulokkeissa napsahtelee ja paukkuu mikä häiritsee kuuntelemista ja vie ajatukset pois itse musiikista. Nyt en tarkoita dynamiikkaa tai muuten kappaleen volyymiä. Piikki on äkkinäinen ja häiritsevä, muistakaa tämä. Näin minä olen asian ymärtänyt ja vain suurilla perusteluilla mieleni voipi muuttaa. Mutta korjata saa...

Kukkonen muokkasi viestiä 13:42 27.02.2004

Kompressoinnista: mua ainakin häiritsee jos biisi "rätisee" tai on jotenkin liian kovallaan. Joskus tekis mieli kompuroida koneella olevia muiden biisejä, ku ottaa päähän... Tosin LIIKA kompressointii johtaa kastraatioon, mutta melkein aina voi jonkin verran sitä käyttää. Neljässä rivissä pelkästään mielipiteitä.

Filli esim ennen kertosäettä tunnelman kohotus (usein rumpujen avulla). Engl. fill=täyttää, eli lisää musiikillista sisältöä kappaleeseen. Fillien ja koukkujen avulla saadaan muutenkin monipuolisuutta biisiin.

#38 kirjoitettu 27.02.2004 16:13

Niina kirjoitti:
Harmoninen molli ei kyllä ole luonnollinen alaspäin tullessa jos tässä nyt aletaan oikein pilkkua viilaamaan, vaan se 7. sävel pysyy silloinkin korotettuna.


Niinpä. Itse unohdit sanoa, että melodisessa mollissa alaspäintultaessa on ihan perus mollin sävelet. Sitten itseltä lisää:

Arpeggio: Nopea säestys tapa.
Sekvenssi: Musiikillisen aiheen siirto.
Molto: Paljon.

#39 kirjoitettu 27.02.2004 16:49

Noh... Dynamikkka kunniaan. Miksi muuten kappaleissa ei yleensä saisi olla erilaisilla kovuuksilla soitettuja kohtia (Lue: Dynamiikkaa)? Miksi helvetissä siihen pitää aina tunkea limitteriä latistamaan sen tunnelman. Oikeasti vähänkö ärsyttää joka helvetin kerran kun joku modernimpi rock-bändi iskee sen suuren kertosäkeen ja koko tunnelma lässähtää kun äänenvoimakkuus ei nousekkaan, vaan se komressori/limitteri vetää sen äänen tukkoon... - -


Kuuntele ...Trail of Deadia, mies. Dynamiikan mestareita.

#40 kirjoitettu 28.02.2004 00:32

Tourette kirjoitti:
"clip" eli klippaaminen: taajuuksien voimakkuudet menevät hetkellisesti yli laitteen tai softan ylä/alarajan, josta syntyy huipulle/pohjalle hetkellinen squarewave, eli se särähtää. se lasketaanko se clipiksi vai ei, voidaan määritellä laitteistolle, kuinka monta samplea pitkät clipit lasketaan.


Jos nyt alan vähän saivarrella, niin clippaus on siis funtio ei lopputulos. Eli clippaukseksi lasketaan kaikki joka on lopputulosta clippaus funktiosta. Clippaukseksi ei ikinä lasketa squarewawea vaikka se olisi maksimissa koko biisin ajan, sillä square wave ei clippaa vaan se toteutetaan square funtuolla. Toisaalta taas jos tehdään ensin siniaalto ja siditaalisesti vahvistetaan sitä niin, että siitä tulee samanlainen kuin se square funktiolla tuotettu square, niin se on clipannut. Eli lopputuloksesta ei voi teoriassa tietää onko joku clipannut vaiko ei. Hmm... menipäs aika saivarteluksi jooh...