Mikseri.net

#42 kirjoitettu 01.07.2003 11:04

Jos nyt kuitenkin rakentaisin sen kotelon ja iskisin siihen kiinni sen subbarini, niin mitenkäs on tuon jakosuotimen kanssa. Selvää on se, että kyseessä pitää olla aktiivisuodin portaattomillä säädöillä, mutta epäselvää on se, että tarvitseeko suodin oman virtalähteen ja kuinka kallis mokoma vekotin on? Ja käykö hyvillä säätöominaisuuksilla varustettu suodin kaiuttimeen kuin kaiuttimeen? Ja mistä niitä voi ostaa? Juottelu ei nimittäin tule kysymykseenkään, koska niin monien yritysten jälkeen en ole KERTAAKAAN onnistunut juottamaan toimivaa piiriä, tumpelo kun olen.

#43 kirjoitettu 01.07.2003 15:41

Random Sam kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin rakentaisin sen kotelon ja iskisin siihen kiinni sen subbarini,


Joop. Kannattaa sen kotelon mitoitukseen käyttää jotain asiaan tarkoitettua ohjelmaa... Muistaakseni sellanen oli hyvä kuin WinISD... Siitä on tosin joku aika kun viimeksi käytin. Siitä tais olla joku nettiversiokin (siis selaimessa käytettävä) ja muutenkin tais olla ilmainen.

niin mitenkäs on tuon jakosuotimen kanssa. Selvää on se, että kyseessä pitää olla aktiivisuodin portaattomillä säädöillä,


No ei se niin selvää ole... Passiivisen kanssa tuon jakotaajuuden säätäminen on vaan hankalampaa sen vaihtaminen tarkoittaa komponenttien vaihtamista... Matalilla taajuuksilla komponentitkin on arvoiltaan sellaisia, että ne alkaa olemaan fyysisesti aika isoja ja kalliitakin. Eli käytännössä meni oikein: Aktiivinen on järkevämpi. Samalla on mahdollista sitten suodattaa noista pääkaiuttimista sitä bassoa pois jos on tarvis.

mutta epäselvää on se, että tarvitseeko suodin oman virtalähteen ja kuinka kallis mokoma vekotin on?


Hinnoista en osaa sanoa, mutta aktiivinenhan tarkoittaa jo määritelmällisesti sähkölaitteiden kohdalla sitä, että se tarvitsee jostain käyttöjännitteen. Tarvitset sille subbarille myös vahvistimen. Muistaakseni jollakin valmistajalla oli sellaisia valmiita moduuleja joissa on jakosuodin ja vahvistin ja ne oli siis tarkoitettu nimenomaan subbarin rakentamiseen.

Ja käykö hyvillä säätöominaisuuksilla varustettu suodin kaiuttimeen kuin kaiuttimeen?


No tuo että käykö mikäkin mihinkin on iäisyyskysymys. Jos kaikki muu on kunnossa niin kyllä ne yleensä pitäisi jotenkin saada yhteen sopimaan. Huonekkin vaikuttaa jo niin paljon, että paha tosiaankaan mennä sanomaan. Subbarin sijoituksella huoneessa on myös suuri merkitys.

#44 kirjoitettu 01.07.2003 16:59

akira kosminen kirjoitti:
Pelottavat määrät samaa näköä Caamoksella ja Haakertilla




Vaan pelottavan kovilla jätkillä on 2 käyttäjätunnusta.


(Haakert on mun vanha projekti)

#45 kirjoitettu 11.07.2003 14:24

Lopputulokseen vaikuttanee enemmän se, että millä on tottunut tekemään kuin tarkkailun absoluuttinen laatu.

Tarkoitan siis vaikka jos on tyytyväisenä miksannut vuosia kumisevilla kaiuttimilla niin sit jos meneeki yhtäkkiä tekemää huippustudioon niin saattaa helposti tehdä liian bassovoittoista miksausta, koska korvan käsitys neutraalista bassosta on vääristynyt.

Mutta en siis tarkoita, ettei kannattaisi panostaa Geneleceihin. On hyvä tottua sellaiseen kuunteluun, joka on stardardi lähes joka paikassa. Ja onhan niitten erottelykyky toista luokkaa kuin perus kotikaiuttimissa.

Ps. offtopic taidan lähtee laittamaan 1030 -ostoilmoituksen.

#46 kirjoitettu 11.07.2003 22:41

Monitoreihin tosiaankin on tärkeä tottua. Alituinen tarkailumonitorien vaihtelu on varsin epäedullista sillä kun tiedät miten monitorisi käyttäytyy tiedät myös etukäteen kuuntelematta miten miksauksesi toimii muualla. Matolaatikoilla miksaamista käytän itsekin - lähinnä siihen että testaan miten paljon miksauksesta katoaa taajuusvasteen huvetessa.

Studiomonitoreissa ei ole tärkeää se kuulostavatko ne hyvältä vaan se valehtelevatko ne. Monet ovat miettineet että on parempaa miksata kotistereoilla, koska yleisökin kuuntelee kotistereoille. Tässä ei kuitenkaan ole mitään järkeä, koska kuvitellaan tilanne jossa sinun purkeissasi on vaimennus 2khz kohdalla jolloin miksaat tuota taajuusaluetta enemmän pintaan. No jollakin saattaa olla sen kotipurkeissa korostus 2khz kohdalla jolloin kyseistä taajuutta korostavat sekä kuuntelijan kaiutin sekä sinun miksauksesi. Lopputuloksena on ärsyttävän pintaan noussut alakeskialue.

Monitorin ei ole tarkoitus kuulostaa hyvältä. Sen on tarkoitus kuulostaa mitäänsanomattomalta - kuin sitä ei olisikaan. Monesti ihmiset tulevat testaamaan kaiuttimia omilla biiseillään ja niitten perusteella arvostelevat kaiutinta. Jos oma biisi kuulostaa niillä paremmalta on kysymyksessä hyvät purnukat, jos taas oma biisi ei toimi on kyseessä huonommat purnukat kuin itsellä. VÄÄRIN! Itselläni on eräässä nurkassa Bang & Olufsenin Beovox BX-100 kaiuttimet jotka kuulostavat todella kauniilta. Miksauskäytössä niillä ei tee mitään.. Yleensä niistä kalliimmista hifi / high end kaiuttimista ei ole miksauksessa mihinkään koska se niitten "lämpö" tulee juuri siitä hallitusta korostuksesta niillä taajuusalueilla jotka luovat kuvat tilantunnusta.

Genelecit ja Mackiet eivät ole turhaan arvostettuja. Tällä(kin) palstalla on puhuttu kaiuttimien taajuusvasteista. Esim. se ja se toistaa niin alas. No taajuusvastetta tärkeämpi seikka on se millä asteikolla se on mitattu. HiFi maailmassa käytetään 6db joissakin monitoreissa 3db. Esimerkiksi mackie ilmoittaa 1,5db. 1,5db asteikolla ilmoittaminen "huonontaa" taajuusvastetta huomattavasti, mutta kertoo sen todellisen taajuusvasteen joka on kuultavissa sekä on käyttökelpoinen. 30hrz -10db ei edes kuule joten...

On myös puhuttu Mackien, Genelecien sekä Behringerin identtisyydestä (vertaamalla lukuja). Tässä muutama ero. Mackie bassopää on koko joukon paras joka taas johtuu mackiessa olevasta passiivielementistä joka sijaitsee kotelon takana vahvistinosion alla. Behringer on toteutettu nassorefleksi tekniikalla eli on täysin poikkeava tästä (mackiessa ei ole refleksiputkea). Passiivielementin rakentaminen laitteeseen olisi maksanut maltaita. Genelecissä on oma uniikki tekniikkansa jota behringer ei patenttien vuoksi voi käyttää. Behringerit painavat puolet siitä mitä Mackiet taikka Genelecit (eikä niissä ole lyijyä hämäyksenä) tämä on merkki joko ohuemmasta tai huokoisemmasta kotelomateriaalista, heikommasta muuntajasta, sekä pienemmistä magneeteista bassoelementeissä.

Mackiessa on joukon suorin taajuusvaste, kuten myös laajin 39-20000hz / +- 1,5db (37-22 000 +- 3db) joka on varteenotettava saavutus. Mackiet on tehty USA:ssa ja on THX PM3 hyväksytyt. Viimeistelyn laatu on hyvää ja bassoelementin kartion laatu erinomainen. Paino n. 30kg/pari.

Genelecin taajuusvaste 48-22 000hz +- 2,5db joka ei ole ihan mackien tasolla. Kaiutin on tehty suomessa (ja näkyy suomen työllisyydessä sekä verotuloissa). Viimeistely on erinomainen samoin kuin bassoelementin kartion. Paino n. 25kg/pari. Soundaa kuitenkin kolmikosta kaikkein neutraaleimmalta. Myös Genet on THX PM3 hyväksytyt.

Behringerin taajuusvaste on 50-21 000 mittausasteikkoa valmistaja ei ilmoita mikä ei ole mitenkään erityisen positiivinen merkki. Kaiutin on tehty kaukoidässä jossa tuotetestaus ei ole mitenkään itsestäänselvyys. Viimeistely hyvä, bassoelementti huteranoloinen, odotettavissa löystymistä lähivuosina. Paino 15kg/pari.

Behringereissä on puhuttu paljon siitä että sen diskantti olisi kovalla. Omien kuunteluitteni mukaan kysymys on kuitenkin ennemminkin siitä että keskialue on "hiljaisella" jolloin soundiin tulee tietty loudnesmaisuus.

Behringerillä toimitusvaikeuksia.. Lue: behringerillä vaikeuksia teetättää muilla. Behringerillä ei ole omia tehtaita. Behringerin toimintataktiikka on sellainen että se kopioi markkinajohtajia ensin tyyliin: me halutaan tota tosta jne. Sitten tehdään tarjouskierros halpatehdasvalmistajien viidakossa ja katsotaan millaisena ja keneltä se tulisi halvimmaksi. Tämän jälkeen otetaan kierros maahantuojilta miten paljon kukakin haluaa tavaraa. Tämän jälkeen tavara valmistetaan ja toimitetaan. Behringerhän aloitti miksereistä. No niitten ensimmäinen mikseri oli Mackien 8-24 maalattuna hopeanväriseksi. Mx8000 ei saanut myydä jenkeissä koska se oli hyvin pitkälti "sama" mikseri (ulkoisesti). Muutamia tärkeitä eroavaisuuksia kuitenkin oli (kuten behringereissä aina - hinnan takia). Mikseri oli rakennettu pintaliitostekniikalla muutamalle piirilevylle joten sitä oli lähes mahdoton korjata. Ja Behringerin vikakappaleluvuilla tämä ei ole mitenkään positiivinen speksi.

Vaikka kuinka valmistaja väittävät haluavansa tarjota asiakkaalle parasta halvimmalla on tämä kyllä aika kaukana todellisuudesta. Kyllä Behringerikin hinnoittelee tavaransa sen mukaan mihin hintaan ne saa kaupaksi. Jos Thruthit menisi kaupaksi 1200eur niitten hinta olisi 1200 eur ja sillä sipuli. Truthien valmistaminen maksaa todennäköisesti neljänneksen Mackien valmistuskustannuksista ja viidenneksen Geneleckien valmistuskustannuksista. Ei ne pienillä katteilla myy..

En mitenkään yritä mollata thrutheja. Mutta jos hinta olisi lähelläkään Genen tai Mackien hintoja en kyllä suositelisi kenellekään. Mutta niin kauan kuin hinta pyörii 500 eskon tienoilla niin kaikin puolin asiallinen purnukka.

djpuskarock muokkasi viestiä 18:15 31.07.2003

#47 kirjoitettu 10.09.2003 21:23

Kukapa osaisi auttaa??
Ostin Behringerin truth b2031, mutta niistä kuuluu jokin radiokanava hiljaa läpi vaikka en edes omista radiota! mikä vikana, ja mikäpä mahtaisi asiaan auttaa?

#48 kirjoitettu 10.09.2003 22:26

putkimies kirjoitti:
Kukapa osaisi auttaa??
Ostin Behringerin truth b2031, mutta niistä kuuluu jokin radiokanava hiljaa läpi vaikka en edes omista radiota! mikä vikana, ja mikäpä mahtaisi asiaan auttaa?



Huhhuh!

Kyllähän sitä kuulokkeista välillä kuuluu radiolähetyksiä ja semmoista... Ensimmäiseksi kannattaa kokeilla vaihtaa piuhojen ja kaiuttimien paikkaa, muuta en keksi. Piuha ne radioaallot sinne kuitenkin poimii mitä todennäköisimmin. Mikäli monitoreissa sitävastoin on joku extra-bonus -lisäradio-ominaisuus, kannattaa pyytää rahat takaisin

#49 kirjoitettu 11.09.2003 00:10

djpuskarock kirjoitti:
Behringerin taajuusvaste on 50-21 000 mittausasteikkoa valmistaja ei ilmoita mikä ei ole mitenkään erityisen positiivinen merkki. Kaiutin on tehty kaukoidässä jossa tuotetestaus ei ole mitenkään itsestäänselvyys. Viimeistely hyvä, bassoelementti huteranoloinen, odotettavissa löystymistä lähivuosina. Paino 15kg/pari.



Pientä pilkunviiilausta vain, mutta behringerien paino on 15kg/kaiutin! Eli 30kg/pari. Luulin tosiaan itekkin tuota parin painoksi, mutta pakettia kaupasta hakiessa "totuus" yllätti

P.Gustafsson muokkasi viestiä 00:13 11.09.2003

Niin muuten puhut kyllä asiaa...
Hinta oli se joka (jälleen) valitettavasti ratkaisi myös omien behringerieni oston.

#50 kirjoitettu 11.09.2003 00:12

Moka, tsori.

#51 kirjoitettu 11.09.2003 15:41

Funkie kirjoitti:
tollaset genlecin ämyrit lienee ihan hyvät musan tekoon, kuuntelijoiden kaiuttimista se tietysti kuulostaa erilaiselta....


Monitoreilla kannattaa kuunella ja tarkistaa onko träkeissä mitään vikaa. Kannattaa kuitenkin aina Miksaus ja masterointi vaiheessa kuunella kamoja pääsääntöisesti Hi-fi stereiolla ja sitten vain tarkistaa tulosta monitoreilla. Sitten on tietysti ihan erikseen, testata kamaa vielä autossa, cd-mankalla ja sonyn halpisministreoilla (tm). Nuo monitorit kun tuppavaat antamaan liian selkeän kuvan miksauksessa ja masteroinnissa, mikä saa helposti miksaamaan liikaa kamaa ja liian epäselvästi. (Esim. liikaa komressoria on tyypillinen monitor ongelma)

#52 kirjoitettu 23.09.2003 02:19

badapplejam kirjoitti:
Meidän poppoolla on joskus jopa ollut vaikeuksia siiloin kun Genelecin Rolls-Royce versiot on ollut käytössä masteroinnissa, sillä ne purkit "vääristävät" soundia aika pahasti verrattuna tavallisiin, low-budget purkkeihin (niin kun joku jo totesi).


Kaikki kaiuttimet "vääristävät" ääntä aika pahasti verrattuna toisiin kaiuttimiin. Monitor kaiuttimien ideana on olla mahdollisimman lineaariset. Monitor kaiuttimissa on uhrattu kaikkia muita kaiuttimien ominaisuuksia lineaarisuuden kustannuksella. Esimerkiksi akustinen kitara mahdollsimman "todemmukaisesti" nauhoitettuna ei välttämättä kuullosta eniten luonnolliselta monitor kaiuttimilla. Monitor kaiuttimilla sen ääni vain sotkeutuu/puuroutuu vähiten, jolloin kitarasta kuulee mahdollisimman tarkasti kaikkea. Se ei tarkoita, että kitaran ääni olisi mahdollisimman lähellä luonnollista.