Mikseri.net

#2 kirjoitettu 28.04.2007 15:11

Kyllä se tiettyyn rajaan on yksilöllistä. Mun yks kaveri on kokenu vaikka mitä hirvittävyyksiä ja on siltikin aivan normaali (no suht, eikös me kaikki) ja yks toinen meni täysin sekasin jo siitä että poikaystävä jätti. (Siis todellakin sekasin, ei ollu pelkkää itkemistä ja huoneeseen lukittumista.)

#3 kirjoitettu 28.04.2007 15:36

Yksi oma kokemus:

N. vuorokausi syömättä kunnolla, ja huonosti nukuttu yö. Sitten vielä siihen päälle pitkä junamatka. Ulkomailla. Siten Laibachin konsertti.

Sitten seitsemän tuntia valvomista öisen Zagrebin keskusrautatieasemalla. Hikisenä. Nälkäisenä. Väsyneenä.

Siinä taisi olla kilahtaminen lähellä.

Otakunst muokkasi viestiä 15:37 28.04.2007

#4 kirjoitettu 28.04.2007 18:16

Omakohtaisten kokemusten nojalla voin sanoa itse kestäväni aika hitonmoisen määrän tätä "paskaa niskaan", mutta vain jos vastapainoksi tulee silloin tällöin jotain hyvääkin. Ei se paskan määrä ole se joka ratkaisee, vaan paska/epäpaska-suhde.

Itsellä on niin suunnattomasti kaikkea epäkivaa tapahtunut vuosien varrella (en mielelläni haluaisi luetella) että eräässä vaiheessa oli romahtaminen lähellä mutta kun niitä kivojakin juttuja on siellä välissä. Ja kivoiksi jutuiksi ei voi laskea perus arkielämää vaikka siinä ei sinänsä mitään valittamisen aihettakaan olisi.

Kivoiksi jutuiksi kelpaa kuitenkin aika pienet jutut, vaikkapa se, että Aku Ankka-lehdessä tulee pitkästä aikaa Don Rosan sarjis, taikka se, että olen jutellut jonkun kivan tytön kanssa.

Jos tulee paskaa niskaan niin pitää vain järjestää itselleen jotain vastapainoa sille.

#5 kirjoitettu 28.04.2007 19:08

accent kirjoitti:


Jos tulee paskaa niskaan niin pitää vain järjestää itselleen jotain vastapainoa sille.


Niin, pitää haistella kukkia

#6 kirjoitettu 28.04.2007 19:25

Ihmisestä itsestään se riippuu. On niin monia tapoja miten negatiivisia fiiliksiä voi käsitellä.

Itseäni sanoisin melko sietokykyiseksi. Muutaman kerran on kuitenkin käynyt niin, että kun on ollut muutenkin jo hampaidenkiristely-meininki, niin ihan pieni juttukin on voinut saada aikaan sellaisen fiiliksen ettei nyt enää jaksa.

#7 kirjoitettu 28.04.2007 19:42

Niinkuin tuolla monesti mainittu uskon myös, että tämä sietokyky on aika henkilökohtainen asia. Mutta myös tilannekohtainen. Toisinaan ei vain jaksa pientäkään vastoinkäymistä, kun taas toisinaan kestää ihan mitä vain.

Omakohtaisia kokemuksia on myös kyllä vaikka muille jakaa, kun perhettämme kohtasi aika katkera menetys, se ei tuntunut oikeastaan miltään, mut sitten taas tuossa aikaa sitte oli sellaista rämpimistä, että meinasi välissä usko loppua jopa omiin ajatuksiin vaikkei mitään ns. pahaa ollutkaan tapahtunut.

Ja nimen omaan, niinkuin tuossa edellä käsiteltiin, loppupeleissä sitä ei voi kukaan muu kokea sitä miltä sinusta tuntuu kuin sinä itse. Toisiin sattuu vähemmästäkin.

#8 kirjoitettu 28.04.2007 20:17

Montin kirjoitti:
No eiköhän se riipu ihan siitä että MILLAISTA paskaa sitä niskaan tippuu.
Lähinnä kyllä viestilläni tarkoitin sitä, että ihmiset voivat reagoida eri tavalla vaikkapa läheisen kuolemaan. Siis jokin tietty asia, jonka käsittelyyn eri ihmisillä voi olla erilaiset tavat. Tavaanko vielä selvemmin?

#9 kirjoitettu 28.04.2007 20:31

Montin kirjoitti:


Kukat on kuolleita talvella.Pitää muuttaa etelään.


Puhuinkin kuvaannollisesti. Sitä paitsi kukkia saa talvellakin, kukkakaupoista!

#10 kirjoitettu 28.04.2007 20:48

Montin kirjoitti:
Mutta ne Kuolee nopeasti talvella+kukat ovat kalliita talvisin,Etenkin kaikki imelät ruusut.

Onhan ne kuolleetkin kukat ihan nättejä. Varsinkin kuivatut ruusut, silleen draagisesti. Sellainen sielun ikuinen kierto heijastuu siitä rapistuneesta kuoresta, joo... Tiäkkö silleen kuoleman alituinen läsnäolo kaikissa eliöissä ja tavaroissa, se täysipainoinen elämä jatkuvasti veitsen terällä, kuolema ja kauneus - elämä ja rumuus, silleen jännästi.

Se on jännä muuten se ruusun varsi nahistuessaan, vetäytyy kokoon kuin luhistunut tähti, minimalistisesti. Se on vähä niinku jois kauniina kesäiltana järven rannalla kaljaa samalla katsellen auringonlaskua ja paistellen makkaraa. Mulla aina tulee se elämän jännä kiertokulku mieleen just aina sillo ku paistan makkaraa, se o aika jännä, sellainen traaginen mutta samalla kovin kaunis ja elämän- vai sanoisinko kuolemanläheinen ominaisuus... Joo... Taitaa Juho-poika lähteä nyt saunaan miettimään tätä hommaa oikein syvällisesti...

#11 kirjoitettu 28.04.2007 21:07

Sweetie kirjoitti:
Missähän sinun henkilökohtainen rajasi mahtaisi mennä?

Huomasin taas tänään, että mun raja menee siinä kun 92-syntynyt tyttö haukkuu mun musiikkimakua paskaks ja hehkuttaa sen jälkeen Aquan Barbie Girliä. : D
"OLE SAMAA MIELTÄ KANSSANI TAI KUOLE" on loistava asenne kieltämättä.

#12 kirjoitettu 28.04.2007 21:59

Örvelö kirjoitti:
Huomasin taas tänään, että mun raja menee siinä kun 92-syntynyt tyttö haukkuu mun musiikkimakua paskaks ja hehkuttaa sen jälkeen Aquan Barbie Girliä. : D
"OLE SAMAA MIELTÄ KANSSANI TAI KUOLE" on loistava asenne kieltämättä.

Barbie Girl:hän on aivan saatanan loistava biisi! Ihan oikeassahan tyttö oli, paskaa kuuntelet. Leikkaa tukkas, mene armeijaan ja ala kuuntelemaan ukkosta ja katselemaan kun hevoset paskantaa. Se on tosimiesten hommaa, kato.

#13 kirjoitettu 28.04.2007 22:01

Unlimitor kirjoitti:
Barbie Girl:hän on aivan saatanan loistava biisi! Ihan oikeassahan tyttö oli, paskaa kuuntelet. Leikkaa tukkas, mene armeijaan ja ala kuuntelemaan ukkosta ja katselemaan kun hevoset paskantaa. Se on tosimiesten hommaa, kato.

Nojaa, en kauheesti tykkää siitä kimityksestä. Kieltämättä aika miehekästä. ; D
Siis Barbie Girl. Musavideon kanssa vielä ahdistavampaa.

(voin tunnustaa ahdistuneeni myös kun näin unlimitorin vastanneen tähän ketjuun)

#14 kirjoitettu 28.04.2007 22:23

Montin kirjoitti:


Mutta ne Kuolee nopeasti talvella+kukat ovat kalliita talvisin,Etenkin kaikki imelät ruusut.


Kuten Unlimitor sanoikin, kuivatut kukat ovat halpoja verrattuna siihen miten kauan ne kestävät ja usein vieläpä kauniitakin. Ikuisesti kauniita, epäkuolleita ja herkkiä.

#15 kirjoitettu 28.04.2007 22:44

Örvelö kirjoitti:
Sweetie kirjoitti:
Missähän sinun henkilökohtainen rajasi mahtaisi mennä?

Huomasin taas tänään, että mun raja menee siinä kun 92-syntynyt tyttö haukkuu mun musiikkimakua paskaks ja hehkuttaa sen jälkeen Aquan Barbie Girliä. : D
"OLE SAMAA MIELTÄ KANSSANI TAI KUOLE" on loistava asenne kieltämättä.


Miten sen ikänen ipana edes tietää noin vanhoja piisejä...

#16 kirjoitettu 28.04.2007 23:00

Krista kirjoitti:
Miten sen ikänen ipana edes tietää noin vanhoja piisejä...

Ahh, the 90's. <23

#17 kirjoitettu 28.04.2007 23:11

Örvelö kirjoitti:
Krista kirjoitti:
Miten sen ikänen ipana edes tietää noin vanhoja piisejä...

Ahh, the 90's. <23

Ahh, the 80's. <242

#18 kirjoitettu 29.04.2007 00:05

Kyllä Barbie Girl on mahtava biisi. Koko levy (Aquarium?) on myös mahtava.

Itse aiheeseen ei taaskaan mitään sanottavaa.

#19 kirjoitettu 29.04.2007 00:16

Onhan sillä kieltämättä sellainen yleishyvän biisin maine.
Se on hyvä biisi ja jos joku muuta väittää niin on ihan tyhmä.

#20 kirjoitettu 29.04.2007 00:20

Örvelö kirjoitti:
Onhan sillä kieltämättä sellainen yleishyvän biisin maine.
Se on hyvä biisi ja jos joku muuta väittää niin on ihan tyhmä.

No onhan se nyt tottapuhuakseni aivan kauhean hirveää paskaa, kunhan vittuilun ilosta sulle auoin päätäni. Kai minä sitten olen tyhmä. Itse kuitenkin kutsuisin itseäni pikemminkin sanalla "kultturellimpi".

#21 kirjoitettu 29.04.2007 00:23

Välillä tuntuu ettei oma mielenterveys paljoa lisää paskaa niskaan kestäisi. Se tekee asiasta vielä vittumaisemman, että mielen(häiriön)i laatu on semmonen, että vaikkei mitään kummempia vastoinkäymisiä eteen tulisikaan, niin oman pään sisällä sitä keksii tahtomattaan itselleen mitä kummallisempaa vainoharhaista murehdittavaa, joka aiheuttaa ihan samantasosta ahdistusta kuin "oikeatkin" murheet.

#22 kirjoitettu 29.04.2007 00:39

Kyllä homma on minusta niin, että ihmisen pitää vähän väliä saada puukosta selkään ja pesismailasta otsaan, ettei sitä vallan ylpistyisi. Ihmisen elämän tulee olla haastavaa ja vaikeaa, jotta ihminen olisi hämmentynyt koko ajan. Näin se on ollut ja näin se on aina oleva.

Mitä pidemmälle teknologia ja "hyvinvointi" on edistynyt, sitä pienemmistä asioista sitä ruvetaan rääkymään. Jos jokainen joutuisi itse tekemään ne jauhot, josta sitten leivottaisiin leipää, olisi perkeleen moni meistä kenties onnellisempi.

"Yksinkertainen on tyhmän silmään kaunista"

#23 kirjoitettu 29.04.2007 01:10

Olen koko Suomen EU-ajan ollut maanviljelijä ja lypsykarjan pitäjä.
Aloitin -95 jouluna kun vanhempani sairastelivat liikaa jatkaakseen.
Erosin maanis-depressiivisestä, juopottelevasta vaimosta, otin lapset mukaan ja muutin Pirkanmaalta Savoon.
Yli kymmenen vuotta on ollut tilanne, että rahaa menee enemmän kuin tulee. On koko ajan tunne, että liikaa jää hommia tekemättä tai ne tulee tehdyksi huonosti, vaikka raadan joka ikinen päivä yli kahdeksan tuntia kesät talvet pyhät arjet.....
Vuosi sitten alkoi juilia jatkuva särky hartioissa, selässä, päässä ja käsissä. Ja tänäkeväänä lääkärin diagnoosi oli työuupumus.

Kun jätin alkoholin pois, niin mieliala- ja kipulääke riittää pitämään elävien kirjoissa. Ja musiikki.

#24 kirjoitettu 29.04.2007 21:16

har kirjoitti:
Olen koko Suomen EU-ajan ollut maanviljelijä ja lypsykarjan pitäjä.
Aloitin -95 jouluna kun vanhempani sairastelivat liikaa jatkaakseen.
Erosin maanis-depressiivisestä, juopottelevasta vaimosta, otin lapset mukaan ja muutin Pirkanmaalta Savoon.
Yli kymmenen vuotta on ollut tilanne, että rahaa menee enemmän kuin tulee. On koko ajan tunne, että liikaa jää hommia tekemättä tai ne tulee tehdyksi huonosti, vaikka raadan joka ikinen päivä yli kahdeksan tuntia kesät talvet pyhät arjet.....
Vuosi sitten alkoi juilia jatkuva särky hartioissa, selässä, päässä ja käsissä. Ja tänäkeväänä lääkärin diagnoosi oli työuupumus.

Kun jätin alkoholin pois, niin mieliala- ja kipulääke riittää pitämään elävien kirjoissa. Ja musiikki.


Sinä et ainakaan turhasta ole uupunut.

#25 kirjoitettu 29.04.2007 21:21

har kirjoitti:
Olen koko Suomen EU-ajan ollut maanviljelijä ja lypsykarjan pitäjä.
Aloitin -95 jouluna kun vanhempani sairastelivat liikaa jatkaakseen.
Erosin maanis-depressiivisestä, juopottelevasta vaimosta, otin lapset mukaan ja muutin Pirkanmaalta Savoon.
Yli kymmenen vuotta on ollut tilanne, että rahaa menee enemmän kuin tulee. On koko ajan tunne, että liikaa jää hommia tekemättä tai ne tulee tehdyksi huonosti, vaikka raadan joka ikinen päivä yli kahdeksan tuntia kesät talvet pyhät arjet.....
Vuosi sitten alkoi juilia jatkuva särky hartioissa, selässä, päässä ja käsissä. Ja tänäkeväänä lääkärin diagnoosi oli työuupumus.

Kun jätin alkoholin pois, niin mieliala- ja kipulääke riittää pitämään elävien kirjoissa. Ja musiikki.


Kunnioitan sinua. Olet hieno mies.

#26 kirjoitettu 29.04.2007 22:20

sisäinen verenvuoto kirjoitti:
minä en kestä mitään paskaa... alan itkemään, koska olen niin vitun emo...


Joo tätähän tuo vähän itsellänikin, on vaan jotenkin niin veitsenterällä, että joku ihan pienikin vastoinkäyminen voi saada ihan millaisia vain reaktioita, täysin arvaamattomia paikojenhajotuskohtauksia, huutoa ja ihan älyttömiä agressioita.

Juurin nyt olen juuri saanut edes joten kuten tasattua itseni, kun kävi niin, että vappu vaikutti mutuenkin vähärahaiselta. Tänään Suomussalmella ilmeni, että rahaa oli 0e. Sain lainaa 20e joista siis n. 10e bussilippuun ja 10e ostin ruokaa, että selviän pari päivää, ehkä kolmekin. Nukahdin bussiin ja Kusuamossa heräsin asemalla, menin ulos, käärin sätkän ja lähdin kävelemään kämpille päin. Minuutin päästä huomasin, että ruokakassi jäi bussiin. Bussi ajoi juuri tietä pitkin jonnekkin.

Ihanaa. Kaveri toi sentään pikanuudeleita, pari palaa leipää ja omenan, niin sain verensokerin kohdalleen. Mutta huomenna on heti aamulla keksittävä jotain. Muuten se on sairaalareissu, noh, olisihan sekin kivaa, verrattuna tähän kotona kyhjöttämiseen. Sairaalassaolon maksaa sossu, ilmaiset ruoat jne.

Mutta ehkäpä keksin jotain huomenna, ehkäpä.

#27 kirjoitettu 29.04.2007 22:26

Mutta hyvinä päivinä olen todella kestävä siis sellaisen "satunnaisen" paskan kanssa. Vittuilemalla minua on vaikea suututtaa, paitsi esim. nyt se olisi äärimmäisen helppoa.
Ja sellaset niinku raha-asiat sun muut niin niistä en stressaa, koska ennen stressasin ja sairastuin siitä, nykyään en välitä.

Se vain jos jotain tuollaista suoraa, niinkuin ruokien häviäminen tapahtuu, niin se ottaa liian lujille. Jotkut ulosottomiehen yhteydenotot ei juuri stressaa, kun sanoo sille vaan, että empä maksa häh häh hää ja ottaa rennosti hommat.

#28 kirjoitettu 29.04.2007 23:15

ekipae kirjoitti:
DR. Phil auttaa kun sinulla on vaikeaa.


se on vain joku saatanan sähkömies joka kertoo ihan päivänselviä asioita.

#29 kirjoitettu 29.04.2007 23:38

hapou kirjoitti:
se on vain joku saatanan sähkömies joka kertoo ihan päivänselviä asioita.


...mut eiks ookin hyvä, että niillä amerikkalaisilla jotka ei niitä päivänselviä asioita tajua ennenkuin joku ne sanoo, on Dr Phil sanomassa ne asiat jotka niille pitääkin sanoa?

#30 kirjoitettu 30.04.2007 00:03

Entäs ku ei kertakaikkiaan ahdista mikään?
Pientä hetkittäistä pintavitutusta lukuunottamatta.

Ku lapsii kuolee meillä tosi vähä ja ne jotka jää henkii elää pääsääntöisesti vanhoiks.

Eiks tää nyt noin ihmiskunan historias ole ennekuulumaton ajanjakso?
Varsinaista kulta-aikaa.

Meistä harva joutuu kokemaan todellisia rajojaan ja siksi meillä on aikaa ja energiaa kehitellä niitä.

Ja sulle har: mene oikealle urheiluhierojalle tai osta kipukoukku ja tutustu kehoosi oikeesti ja uudestaan. Olet laiminlyönyt itseäsi. Vakavasti. Voimia.

#31 kirjoitettu 30.04.2007 00:21

Mulla on itse asiassa nyt semmonen hassu vaihe elämässä että en ole saanut kunnolla nukuttua kolmeen viikkoon ja se alkaa syömään miestä. On helvetin vaikea keskittyä kun unen päästä kiinni saa jotain 4 aikaan yöllä ja aamulla pitää herätä viimeistään 9 aikaan. Koulu menee päin helvettiä kun ajatukset ei pysy kasassa ja mielenkiinto ei riitä, tai pikemminkin menee entistä enemmän päin helvettiä. Aikoinaan aivan helvetin turhaan vapaaehtoisprojektiin lähtemisen takia minulta jäi kahdesta kurssista tehtäviä suorittamatta ihan helvetisti, ja nekin pitäisi tehdä, ja lisää aivan helvetin epäkiinnostavaa paskaa lappaa niskaan, kaikki tämä aikana jolloin en saa edes helvetti nukuttua.

Syö miestä.

Siis eihän tässä olla nälkää näkemässä tai muuta, mutta silti.

#32 kirjoitettu 30.04.2007 04:03

mä en tiedä onko sille nimee mut mä jos mä oikeesti suutun niin se on ihan kipeetä menoa. Muuten tosin(jotenkin korreloi keskenään mun yleinen tyyneys ja berserk-kohtaukset)kestän aika monta paskaämpäriä ennenkun menetän sillain järkeni paitsi jotain asioita on jotka laukasee mut kuten asiat jotka on jääny hampaan koloon ja jotkut hullun kuvitelmat ja pakkomielteet.

#33 kirjoitettu 30.04.2007 09:41

BASSGAS kirjoitti:


Ja sulle har: mene oikealle urheiluhierojalle tai osta kipukoukku ja tutustu kehoosi oikeesti ja uudestaan. Olet laiminlyönyt itseäsi. Vakavasti. Voimia.






Kiitos kiitos.
Erilaisia hieronta- ja fysioterapiajaksoja tässä onkin jo läpikäyty viimeisen vuoden aikana.
Olin jopa kaksi viikkoa viljelijöille räätälöidyllä kuntoutuskurssilla.
Jossa elämää helpotti kierolla tavalla havainto, että samanlaisten loppuunpalamisten kanssa painii muutkin alan miehet ja naiset. Ikäiseni ja jopa nuoremmat työnsankarit.

Kyllä suomalainen mies on sen verran tyhmä äijä, etten minäkään olisi hakenut apua ilman ihanaa vaimoani (,joka ei ole sama henkilö mikä mainittiin ed. postauksessa).

#34 kirjoitettu 01.05.2007 21:39

Tuossa pohdiskelin aamusella, että kuinka paljon vastoinkäymisiä yksilön mielenterveys kestää, ennenkuin pää sanoo totaalisesti itsensä irti ajattelusta? Ja kenties, onko tämä ns. veteen piirretty viiva yksilökohtaisesti määriteltävä vai onko se teidän mielestänne jokin vakio niinkuin joskus on kuullut sanottavan?

"Ihminenkin kasvaa paremmin, kun päälle heitetään sangolla paskaa." Joskus sanottu näin. (muistaakseni nemissä)

Niin joo. Saa myös laittaa esimerkkejä vastoinkäymisistä, niiden tasavertaisuuksista, ja vaikka omakohtaisia kokemuksia, jos lysti on.

Loppuun sitten vielä gallup:

Missähän sinun henkilökohtainen rajasi mahtaisi mennä?

^^
Ei vitsi Nemi on niin hyvä sarjakuva kyllä . Mahti lainaus.

On varmaan joku vakio p*skamäärä, joka pitää ylittyä et naksahtaa jossain.
Sitä täydellisesti naksahdusta ei ole siis vielä koettu, onneksi.

Toisaalta joskus kyllä mulla menee hermo pienistäkin vastoinkäymisistä.
Jos niitä sattuu päivän aikana liiaksi niin ei hyvä.
Toisaalta yleensä hyvät ja pahat jutut on ollu silleen kivasti tasapainossa,
niin ei ole näitä ylilyöntejä päässy tapahtumaan.
Jos ihminen on jo valmiiksi väsynyt ja sitä vaan saa kuulla jotain p*skaa,
niin sit voi naksahtaa tosi helposti.

#35 kirjoitettu 03.05.2007 11:12

har kirjoitti:
Olin jopa kaksi viikkoa viljelijöille räätälöidyllä kuntoutuskurssilla.
Jossa elämää helpotti kierolla tavalla havainto, että samanlaisten loppuunpalamisten kanssa painii muutkin alan miehet ja naiset. Ikäiseni ja jopa nuoremmat työnsankarit.


No et kyllä tosiaan ole moisen ongelman parissa yksin. Isälläni oli sama jo kymmenkunta vuotta sitten. Tajusi ukko lopettaa ajoissa kantturain kyyläämisen, ja siirtyä rekan rattiin. Ja enollani oli sama ongelma, jossa kävi vähän huonommin. Jotta jaksamisia myös minulta.

Lisää vain paskaa niskaan, kyllä ne niskat siitä vahvistuu.

#36 kirjoitettu 03.05.2007 15:35

Hmm.. vapun tulipalosta taloyhtiö näköjään keksi heittää paskat mun niskaan (ihan niinkuin syyllinen olisin!?) eli häätö, uutta asuntoa ei anneta, perusteena että olen turhan vaarallinen asukki, noh mitäs minä vaarallinen tässä, sossulla ei ollu asuntoja vapaana ja sillai. Psykiatrillekkin perkele olivat soittaneet, joka totesi, että on kuulemma sen verran kummallista puhetta että osastolle pitää mennä, noh, sieltäkäsinhän sitä on kiva asuntoa hommailla.. vittu. Sitten vielä ihmetellään, kun ei oikein jaksa hoitaa diabetesta tai käydä koulua ja saman tien lyödään lisää paskaa niskaan että menee varmasti hommat mahdollisimman sekasin, jeah! Lisää paskaa vaan ja pörinä päälle!

Ei mutta, vituttaa se osasto kun se on niin virikkeetön ympäristö, että jos yhdessä paikassa minusta voi tehdä umpihullun, niin se on se osasto, hulluksihan siinä tulee kun tuijottaa sienää odottaen seuraavaa kahvihetkeä. Älyäisivät ees sen.

#37 kirjoitettu 03.05.2007 15:45

JM kirjoitti:
Ei mutta, vituttaa se osasto kun se on niin virikkeetön ympäristö, että jos yhdessä paikassa minusta voi tehdä umpihullun, niin se on se osasto, hulluksihan siinä tulee kun tuijottaa sienää odottaen seuraavaa kahvihetkeä. Älyäisivät ees sen.


Kai siel on nettiyhteys?

#38 kirjoitettu 03.05.2007 15:48

Krista kirjoitti:
JM kirjoitti:
Ei mutta, vituttaa se osasto kun se on niin virikkeetön ympäristö, että jos yhdessä paikassa minusta voi tehdä umpihullun, niin se on se osasto, hulluksihan siinä tulee kun tuijottaa sienää odottaen seuraavaa kahvihetkeä. Älyäisivät ees sen.


Kai siel on nettiyhteys?


Katos kun ei ole, vaihtoehtoisia ajanviettotapoja on ainakin akupunktio ja pasianssin peluu, jos ei kahvihetki mutuen tunnu lähestyvän tarpeeks vauhdikkaasti......

#39 kirjoitettu 04.05.2007 16:15

JM kirjoitti:

Lisää paskaa vaan ja pörinä päälle!


Joo... Siis ihan syytön olet kaikeen tuohon paskaan. Ihan oikeinhan se sinusta oli tuhota talonyhtiön omaisuutta. Kai sinä toimit kuten viron olisi pitänyt sinusta tehdä ja pyysit anteeksi, että tuhosit talonyhtiön omaisuutta.

#40 kirjoitettu 04.05.2007 16:27

Haava kirjoitti:
JM kirjoitti:

Lisää paskaa vaan ja pörinä päälle!


Joo... Siis ihan syytön olet kaikeen tuohon paskaan. Ihan oikeinhan se sinusta oli tuhota talonyhtiön omaisuutta. Kai sinä toimit kuten viron olisi pitänyt sinusta tehdä ja pyysit anteeksi, että tuhosit talonyhtiön omaisuutta.


Joo, pyysin anteeksi tänään oikein johtajalta ja eilen jopa korjasin aiheuttamani vahingon, eli laitoin pari juttua takaisin kiinni, kuten ne olikin. Taloyhtiö vain väittää, että aiheutin jollain ihmeellisellä toiminnalla jonkun vaaratilanteen, liittyy sähkölaitteisiin, jotka oli erillisen sulakkeen päässä ja otin aina käytön jälkeen tuon sulakkeen irti, joten en käsitä, että miten aiheutin vaaratilanteen [U]jättämällä sen laitteen päälle(/U] jos se laite ei edes voinut toimia.. oli tainut joku muu käydä peukaloimassa paikkoja.

Tänään sain myös kuulla, että taloyhtiö syyttää minua siitä, että rappukäytävässä on poltettu katota sytkärillä ja rikottu ovet, mihin minulla ei ole osaa eikä asiaa. Omat virheeni olen myöntänyt jajopa hyvityksenä korjannut jos olen jotain särkenyt, mutta sain siellä (taloyhtiössä) tänään käydessä vähän sellaisen kuvan, että ne oli ajatellut että
"Hei, tuo mikkonenhan se on se joka saunoi luvatta?"
"Joo"
"No laitettasko nää kaikki muutkin paskahommat sen syyksi, kun muita syyllisiä ei nyt tähän hätään keksitä?"
"laitetaan vaan"

Lisäöksi tuo oli laiton muutenkin tuo "häätö" kun eihän nyt mitenkään voi tehdä niin, että kerrotaan torstaina, etät lauantaina pitää olal kämppä tyhjä? Sisi varsinkaan, jos sosiaalihuolto ei pysty järjestämään muuta kämppää ja tämäkin on kunnan asunto..

Ja tuo lääkärin juttu osastolle menosta taisi juuri olla yritystä kiertää sosiaalihuollon vastuuta, koska silloin he olisivat antaneet minulel katon pään päälle, eli ei ois tarvinu miettiä asuntoa, mutta nyt kun tänään soitin lääkärille ja kyselin tarkempia tietoja siitä, että millä perustein minut kannattaisi osastolle tähän hätään laittaa, niin lopulta puhelu päättyi siihen, että "ei tarvi mennä jos ei taho".

Sain sentään ävliaikaisen vuokrasopimuksen kuukaudeks, niin sinänsä nyt on vähäks aikaa tilanne selvinny.