Mikseri.net

#2 kirjoitettu 01.09.2007 17:04

Pienet lapset (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) pelkäävät minua. Olen tyytyväinen tähän tilanteeseen, kun en itsekään lapsista juuri välitä.

#3 kirjoitettu 01.09.2007 17:35

Hiljaiset, pientä vierastusta potevat lapset ovat kivoja. Semmoiset pellavapäät jotka ensin ujosti katselevat pienillä sinisillä silmillään sormi suussa vierasta ja sitten jonkin ajan kuluttua ehkä tulevat esittelemään joitakin hienoja lelujaan tai pyytävät rakentamaan legoista auton. Ihan parhaita. Vähän kuin yhden serkkuni poika joskus pienempänä. Mutta äänekkäistä ja paljon riehuvista lapsista en tykkää alkuunkaan, semmoiset hermostuttavat.

Yksi naapurin poika joka on muistaakseni 13 vuotta on ollut kaverini jostain 6-vuotiaasta alkaen. Kait olen ollut jonkinlainen isoveljen korvike kun hänellä on kaksi siskoa eikä yhtään veljeä. Se on hauska tyyppi jonka kanssa on kiva pelata ja jutella. Tai no nykyään sillä on paljon oman ikäisiäkin kavereita niin ei enää ole pitkään aikaan tullut sen kanssa oltua.

#4 kirjoitettu 01.09.2007 17:52

turha

#5 kirjoitettu 01.09.2007 17:52

Joistakin pidän (hiljaiset ja rauhalliset), joitakin pelkään (aggressiiviset ilman neurologista syytä eli huonon kasvatuksen saaneet) ja joitain vihaan (meluajat ja huonokäytöksiset).

#6 kirjoitettu 01.09.2007 17:57

Jypã kirjoitti:
Ärsyttää juuri nämä 0-14v raitapaitakovisräppäri-kusipäät.


Vituttaa oikeestaan kun tuttuni pukee 1v lapsensa Mic mac farkkuihin.
Ja kaikkiin tälläisiin niin lapsi näyttää hopparilta jo nyt >.<

Minne katosivat kokovartalohaalarit!!!!

#7 kirjoitettu 01.09.2007 17:59

Pelkään ja mahdollisuuksien mukaan välttelen.

#8 kirjoitettu 01.09.2007 18:01

Yleisesti en tykkää lapsista yhtään, mutta siskoni lapsi on rauhallinen ja iloinen, ei rääy eikä pillitä. Se on ihan hauska.

#9 kirjoitettu 01.09.2007 18:13

Täällä näyttää olevan aika lapsikammoista porukkaa.

#10 kirjoitettu 01.09.2007 18:17

Lapset - elämä on ihanaa ilman niitä. Käyttäkäämme ehkäisyä, olkaamme vähemmän itsekkäitä. Kis kis.

#11 kirjoitettu 01.09.2007 18:24

Kiljuvat, rääkyvät, räkivät, kiipeilevät syliin. Paskaa sakkia paitsi tutut pennut, ja vain kun ne ovat kiltisti.

#12 kirjoitettu 01.09.2007 18:50

Lapset ovat usein ärsyttäviä.

Vauvaikäiset huutaa ja paskantaa. Niitä pitää syöttää ja niiden vaipat vaihtaa. Tykkään vauvoista vain silloin kun ne ovat nukkumassa tai oksahakettimessa.

Pienet juoksevat paskiaiset eivät tajua olla hiljaa ja paikallaan. Miksei niitä saa lyödä? Oppisivat nöyryyttä ja kunnioitusta.

#13 kirjoitettu 01.09.2007 19:27

Täällä taitaa olla semmoista ryhmää, jotka ovat itse päässeet juuri vaipoista eroon.

Kolmen lapsen isänä ja lastentarhanopettajan koulutuksen ja työkokemuksen omaavana en oikein ymmärrä tuota inhoa ja fobiaa, joka monella on tässä threadissa.

#14 kirjoitettu 01.09.2007 19:51

Hyi hitto.

Olin kerran tilanteessa jssa oli pieni lapsi, vanhemmatkin oli mun kaverin tuttui ni en tuntenu. Siinä hetken kattelin kun ne syötti sille jotai pilttii ja häsläs kaikkee ja sit ne lähti sielt juhlist kotii ni se "äiti" kysy multa "no tuliko vauvakuume?", mitä siihen voi sanoo, "no hyi vittu ei todellakaa!" vai oisko pitäny valehella.. =/ Vissiin mä vaan hymähin yrittäen vaikuttaa yllätetyltä.

Mul ei oo lapsista ku huonoi kokemuksii, riiviöit kaikki tyynni!

#15 kirjoitettu 01.09.2007 20:26

Ihania on lapset, tykkään. Ehkä lapsia on siksi helppo inhota, kun heitä ei voi syyllistää oikein mitenkään, siis ihan pieniä lapsia. Jos joku aikuinen häiritsee, voit pitää häntä häiritsevänä kusipäänä, jos pieni lapsi häiritsee, pitäisi sen sijaan tehdä töitä sen eteen, että se lapsi oppisi lopettamaan sen häiritsevän toimimnnan, tai sitten poistaa ne syyt, miksi se lapsi on levoton, esim. itkee.

Pienissä lapsissa mukavinta on sellainen tietty arvaamattomuus vuorovaikutuksessa, siinä 2-6 vuotiaat on parhaita, kiva jutella ja leikkiä sen ikäisten kanssa, kun niille monet jutut on niin uusia, niin reaktiot esim. jossain leikissä/pelissä tai jostain aiheesta jutellessa saattaa olla niin jännittäviä, ehkä koska sen pienen ihmisen päähän ei olla vielä syötetty niin paljoa valmiita kaavoja ja malleja toimia, vaan se vasta hakee niitä.

Jostain syystä lapset myös useasti pitävät minusta.

#16 kirjoitettu 01.09.2007 20:28

ekipae kirjoitti:
har kirjoitti:
Kolmen lapsen isänä ja lastentarhanopettajan koulutuksen ja työkokemuksen omaavana en oikein ymmärrä tuota inhoa ja fobiaa, joka monella on tässä threadissa.


Et varmasti. Aika luonnollista.


Joo se on se, jos ainoot kokemukset lapsista on kun ne kiljuu bussissa, potkii penkkiä, juoksee kadulla päin, rääkyy leffassa, raivoo vanhemmilleen kaupassa, paukuttelee ikkunoita "hauskanpitona", lyö ja hakkaa myöskin hauskapitona, hyppii päälle, ei usko mitä sanotaan, piereskelee vapautuneesti (ja haisevasti), sotkee, etuilee, nälvii toisilleen, heittäytyy hankalaks, kiusaa kaikkia ja ampuu kuulapyssyllä tahallaan päin, nii juu, ei sillon oo mikään ihme jos niistä ei pidä. Ehkä sitten kun on ite vanhempi, sattuu joskus huomaamaan nekin häviävän pienet hetket kun se lapsi käyttäytyy kiltisti ja tekee jotain hauskaa... Tai sitten sille tulee vaan sokeeks ja kaikki tuo paska mitä lasten takii joutuu kestää, näyttää vaan söpöltä kun oma lutumussukka tekee sen..

#17 kirjoitettu 01.09.2007 20:30

Aika huvittava kysymys muuten sinänsä, että pitääkö joku ihminen toisista ihmisistä jotka ovat jonkun tietyn ikäisiä, tässä tapauksessa viitataan kai n. 0-11 vuotiaisiin.

Ja itse en ole huomannut tässä kejussa oikeastaan yhtään vastausta, joka liittyisi siihen, että kukaan inhoaisi lapsia. Sen sijaan useat ovat inhonneet lasten hoitoa. Ei se ole lapsen inhoamista, jos pitää vaipanvaihtoa tai syöttämistä inhottavana toimintana.

#18 kirjoitettu 01.09.2007 20:33

Krista kirjoitti:
ekipae kirjoitti:
har kirjoitti:
Kolmen lapsen isänä ja lastentarhanopettajan koulutuksen ja työkokemuksen omaavana en oikein ymmärrä tuota inhoa ja fobiaa, joka monella on tässä threadissa.


Et varmasti. Aika luonnollista.


Joo se on se, jos ainoot kokemukset lapsista on kun ne kiljuu bussissa, potkii penkkiä, juoksee kadulla päin, rääkyy leffassa, raivoo vanhemmilleen kaupassa, paukuttelee ikkunoita "hauskanpitona", lyö ja hakkaa myöskin hauskapitona, hyppii päälle, ei usko mitä sanotaan, piereskelee vapautuneesti (ja haisevasti), sotkee, etuilee, nälvii toisilleen, heittäytyy hankalaks, kiusaa kaikkia ja ampuu kuulapyssyllä tahallaan päin, nii juu, ei sillon oo mikään ihme jos niistä ei pidä. Ehkä sitten kun on ite vanhempi, sattuu joskus huomaamaan nekin häviävän pienet hetket kun se lapsi käyttäytyy kiltisti ja tekee jotain hauskaa... Tai sitten sille tulee vaan sokeeks ja kaikki tuo paska mitä lasten takii joutuu kestää, näyttää vaan söpöltä kun oma lutumussukka tekee sen..

Huomaatko, tässäkin oikeastaan sinulla tulee ajatusvirhe. Jos se, että lapsi esim. huutaa häiritsevästi, aiheuttaa sinussa agressioita, niin jos olisit järkevä, kohdistaisit valituksesi ja syyllistämisesi lapsen vahempiin/vanhempaan, joka ei saa lastaan käyttäytymään paikan/tilanteen sopivalla tavalla.

#19 kirjoitettu 01.09.2007 20:34

JM kirjoitti:
Aika huvittava kysymys muuten sinänsä, että pitääkö joku ihminen toisista ihmisistä jotka ovat jonkun tietyn ikäisiä, tässä tapauksessa viitataan kai n. 0-11 vuotiaisiin.

Ja itse en ole huomannut tässä kejussa oikeastaan yhtään vastausta, joka liittyisi siihen, että kukaan inhoaisi lapsia. Sen sijaan useat ovat inhonneet lasten hoitoa. Ei se ole lapsen inhoamista, jos pitää vaipanvaihtoa tai syöttämistä inhottavana toimintana.


Enkö mä just kaksin vistein tiedottanu että inhoon lapsii.. siis mä en oo joutunu niit (onneks) hoitaa, joten sitä en osaa inhota (en inhoo vaipanvaihtoo enkä syöttämistä, kun en oo kumpaakaan joutunu tekee), vaan inhoon sitä kun kakarat tekee kaikkee paskaa koko ajan eikä niitä voi ampua tai ees soittaa poliisei perään ku ei niitä kiinnosta ku "lapset leikkii". Eli inhoon niitä lapsia niinä lapsina, en sen kautta mitä joudun ite tekee, enempi sen kautta mitä joudun kestää ja nimenomaan voimatta tehdä mitään =/

Tietääköhän valtaosa näitten pikku paskiaisten vanhemmista mitä niiden kakarat tekee vapaa-aikana, vai eiks ne vaan välitä?

#20 kirjoitettu 01.09.2007 20:37

JM kirjoitti:
Krista kirjoitti:
ekipae kirjoitti:
har kirjoitti:
Kolmen lapsen isänä ja lastentarhanopettajan koulutuksen ja työkokemuksen omaavana en oikein ymmärrä tuota inhoa ja fobiaa, joka monella on tässä threadissa.


Et varmasti. Aika luonnollista.


Joo se on se, jos ainoot kokemukset lapsista on kun ne kiljuu bussissa, potkii penkkiä, juoksee kadulla päin, rääkyy leffassa, raivoo vanhemmilleen kaupassa, paukuttelee ikkunoita "hauskanpitona", lyö ja hakkaa myöskin hauskapitona, hyppii päälle, ei usko mitä sanotaan, piereskelee vapautuneesti (ja haisevasti), sotkee, etuilee, nälvii toisilleen, heittäytyy hankalaks, kiusaa kaikkia ja ampuu kuulapyssyllä tahallaan päin, nii juu, ei sillon oo mikään ihme jos niistä ei pidä. Ehkä sitten kun on ite vanhempi, sattuu joskus huomaamaan nekin häviävän pienet hetket kun se lapsi käyttäytyy kiltisti ja tekee jotain hauskaa... Tai sitten sille tulee vaan sokeeks ja kaikki tuo paska mitä lasten takii joutuu kestää, näyttää vaan söpöltä kun oma lutumussukka tekee sen..

Huomaatko, tässäkin oikeastaan sinulla tulee ajatusvirhe. Jos se, että lapsi esim. huutaa häiritsevästi, aiheuttaa sinussa agressioita, niin jos olisit järkevä, kohdistaisit valituksesi ja syyllistämisesi lapsen vahempiin/vanhempaan, joka ei saa lastaan käyttäytymään paikan/tilanteen sopivalla tavalla.


Joo kuule mielellään, usein vaan ne on sen oman lutumussukkansa kannalla "se on van lapsi" tai sitten ne ei oo paikalla, jollon ne nilkit tuskin ampuis mua alaikäsilt kielletyillä oikeesti vaarallisilla "leluilla". Ja luuletko että jos sellasilta pikku kakkakikkareilta kysyy niiden vanhempien nimiä tai numeroita, niin kertooko ne, ainakaan oikeeta? Pitäskö mun alkaa varjostaa niitä ja hiippailla niiden kotii oottaa et niiden vanhemmat tulee??

Krista muokkasi viestiä 20:37 01.09.2007
Ah ja vielä lisäys, kyllä, inhoon sydämeni pohjasta myös niitä vanhempia, jotka antaa lastensa käyttäytyy noin, tai pahempaa, hankkii lapsilleen "leluja" jotka ei niille kuulu, ja viel kuvittelee et ne osaa käyttää niit! Aikamoista idiotismia aikuisilta ihmisiltä antaa kuulapyssy lapselle joka käyttää sitä ihmisten sokeutusyrityksiin. Sietäs kyllä pellolle ne vanhemmatkin jos ne ei tiedä lapsistaan mitä ne tekee, tai etenkin jos ne vielä hyväksyy sen!

#21 kirjoitettu 01.09.2007 20:41

Krista kirjoitti:
JM kirjoitti:
Krista kirjoitti:
ekipae kirjoitti:
har kirjoitti:
Kolmen lapsen isänä ja lastentarhanopettajan koulutuksen ja työkokemuksen omaavana en oikein ymmärrä tuota inhoa ja fobiaa, joka monella on tässä threadissa.


Et varmasti. Aika luonnollista.


Joo se on se, jos ainoot kokemukset lapsista on kun ne kiljuu bussissa, potkii penkkiä, juoksee kadulla päin, rääkyy leffassa, raivoo vanhemmilleen kaupassa, paukuttelee ikkunoita "hauskanpitona", lyö ja hakkaa myöskin hauskapitona, hyppii päälle, ei usko mitä sanotaan, piereskelee vapautuneesti (ja haisevasti), sotkee, etuilee, nälvii toisilleen, heittäytyy hankalaks, kiusaa kaikkia ja ampuu kuulapyssyllä tahallaan päin, nii juu, ei sillon oo mikään ihme jos niistä ei pidä. Ehkä sitten kun on ite vanhempi, sattuu joskus huomaamaan nekin häviävän pienet hetket kun se lapsi käyttäytyy kiltisti ja tekee jotain hauskaa... Tai sitten sille tulee vaan sokeeks ja kaikki tuo paska mitä lasten takii joutuu kestää, näyttää vaan söpöltä kun oma lutumussukka tekee sen..

Huomaatko, tässäkin oikeastaan sinulla tulee ajatusvirhe. Jos se, että lapsi esim. huutaa häiritsevästi, aiheuttaa sinussa agressioita, niin jos olisit järkevä, kohdistaisit valituksesi ja syyllistämisesi lapsen vahempiin/vanhempaan, joka ei saa lastaan käyttäytymään paikan/tilanteen sopivalla tavalla.


Joo kuule mielellään, usein vaan ne on sen oman lutumussukkansa kannalla "se on van lapsi" tai sitten ne ei oo paikalla, jollon ne nilkit tuskin ampuis mua alaikäsilt kielletyillä oikeesti vaarallisilla "leluilla". Ja luuletko että jos sellasilta pikku kakkakikkareilta kysyy niiden vanhempien nimiä tai numeroita, niin kertooko ne, ainakaan oikeeta? Pitäskö mun alkaa varjostaa niitä ja hiippailla niiden kotii oottaa et niiden vanhemmat tulee??


Minä kyllä menisin vähän ärähtämään sille lapselle jos ampuisi esim. kuulapyssyllä. Tai jos on kyse oikeasti vaarallisista leluista, esim. erittäin tehokkaista kuula-aseista, silloin voi jo soittaa poliisille.
Mutta et ole koskaan tiannut kuulla termistä "suvaitsevaisuus", nimittäin minä en elä missään luolassa tai bunkkerissa, enkä ole koskaan joutunut tilanteeseen, jossa joku lapsi olisi ihan oikeasti häirinnyt. Esim. bussissa jos lapsi itkee, se voi johtua vaikkapa siitä, että lapsi on sairas ja sitä oltiin käyttämässä lääkärillä, eikä sitä siinä bussissa voi "hiljentää" mitenkään. Silloin on vain ajateltava, että jos haluat ihmisten ytlipäätään lisääntyvän, niin siitä aiheutuu tällaisia lieveilmiöitä. Jos et kestä niitä, niin tapa itsesi, et ole silloin soveltuva ihmiseksi.

JM muokkasi viestiä 20:41 01.09.2007
älä nyt suutu tuosta loppulauseen kärjistyksestä, ymmärsit varmaan mitä tarkoitin.

#22 kirjoitettu 01.09.2007 20:48

JM kirjoitti:
Krista kirjoitti:
JM kirjoitti:
Krista kirjoitti:
ekipae kirjoitti:
har kirjoitti:
Kolmen lapsen isänä ja lastentarhanopettajan koulutuksen ja työkokemuksen omaavana en oikein ymmärrä tuota inhoa ja fobiaa, joka monella on tässä threadissa.


Et varmasti. Aika luonnollista.


Joo se on se, jos ainoot kokemukset lapsista on kun ne kiljuu bussissa, potkii penkkiä, juoksee kadulla päin, rääkyy leffassa, raivoo vanhemmilleen kaupassa, paukuttelee ikkunoita "hauskanpitona", lyö ja hakkaa myöskin hauskapitona, hyppii päälle, ei usko mitä sanotaan, piereskelee vapautuneesti (ja haisevasti), sotkee, etuilee, nälvii toisilleen, heittäytyy hankalaks, kiusaa kaikkia ja ampuu kuulapyssyllä tahallaan päin, nii juu, ei sillon oo mikään ihme jos niistä ei pidä. Ehkä sitten kun on ite vanhempi, sattuu joskus huomaamaan nekin häviävän pienet hetket kun se lapsi käyttäytyy kiltisti ja tekee jotain hauskaa... Tai sitten sille tulee vaan sokeeks ja kaikki tuo paska mitä lasten takii joutuu kestää, näyttää vaan söpöltä kun oma lutumussukka tekee sen..

Huomaatko, tässäkin oikeastaan sinulla tulee ajatusvirhe. Jos se, että lapsi esim. huutaa häiritsevästi, aiheuttaa sinussa agressioita, niin jos olisit järkevä, kohdistaisit valituksesi ja syyllistämisesi lapsen vahempiin/vanhempaan, joka ei saa lastaan käyttäytymään paikan/tilanteen sopivalla tavalla.


Joo kuule mielellään, usein vaan ne on sen oman lutumussukkansa kannalla "se on van lapsi" tai sitten ne ei oo paikalla, jollon ne nilkit tuskin ampuis mua alaikäsilt kielletyillä oikeesti vaarallisilla "leluilla". Ja luuletko että jos sellasilta pikku kakkakikkareilta kysyy niiden vanhempien nimiä tai numeroita, niin kertooko ne, ainakaan oikeeta? Pitäskö mun alkaa varjostaa niitä ja hiippailla niiden kotii oottaa et niiden vanhemmat tulee??


Minä kyllä menisin vähän ärähtämään sille lapselle jos ampuisi esim. kuulapyssyllä. Tai jos on kyse oikeasti vaarallisista leluista, esim. erittäin tehokkaista kuula-aseista, silloin voi jo soittaa poliisille.
Mutta et ole koskaan tiannut kuulla termistä "suvaitsevaisuus", nimittäin minä en elä missään luolassa tai bunkkerissa, enkä ole koskaan joutunut tilanteeseen, jossa joku lapsi olisi ihan oikeasti häirinnyt. Esim. bussissa jos lapsi itkee, se voi johtua vaikkapa siitä, että lapsi on sairas ja sitä oltiin käyttämässä lääkärillä, eikä sitä siinä bussissa voi "hiljentää" mitenkään. Silloin on vain ajateltava, että jos haluat ihmisten ytlipäätään lisääntyvän, niin siitä aiheutuu tällaisia lieveilmiöitä. Jos et kestä niitä, niin tapa itsesi, et ole silloin soveltuva ihmiseksi.

JM muokkasi viestiä 20:41 01.09.2007
älä nyt suutu tuosta loppulauseen kärjistyksestä, ymmärsit varmaan mitä tarkoitin.


No itseasias mä olin jo soittamas poliisit, mut ku mietin mitä sanon ni se ois ollu "kaks paskiaista (no oisin sanonu "lasta", mut sehän on synonyymi ) ampuu mua kuulapyssyllä täällä.. öö.. no tän yhen koulun vieres.. niinku ööö.. tuol partsil.. en mää tiijä mikä tää osote on.. missähän se lukis.. en mää tiijä mikä asunto, nyt ne meni sisää ja mä en tält puolelt nää.. öö.. no joku tuol tokas kerrokses.. o jos te käytte kaikki noi kämpät läpi? ai ette, teil on joku raiskari haluses.. no oke, saaksmä ite ampuu ne kivääril? ai en.. no hö.. no ei sit mitää.. nostan syytten sit ku sokeudun, kiitti hei." Ja eihän siinä viittiny kovin tarkkaa ees kattoo mikä kämppä se oli, ku 1. ne vaan innostu siit ku ne huomas et huomasin ne 2. jos katon sinnepäin, ne kuulat aivan varmasti osuu mun silmiin! Näin (onneks viel) parhaaks suojata silmät ja koittaa poistuu paikalt.. =/

Ja kysymys oli kuitenkin mikä on kenenkin oma mielipide lapsista. Kysymyksen pointti mielestäni oli että häiritseekö lasten normaali käytös sinua, vai osaatko sopeutua siihen ajatellen että elämä on. Minä olen niitä joita häiritsee, eli niitä jotka ei lapsista tykkää. Kaiken voi selittää, mutta nyt kysymys oli, että selityksistä riippumatta, mikä on oma kanta.

#23 kirjoitettu 01.09.2007 21:00

Suurin osa lapsista on ihan jees, kuten suurin osa muistakin ihmisistä. Ja kuten muissakin ikäryhmissä on lapsissa sekä hyvät että huonot poikkeuksensa.

#24 kirjoitettu 01.09.2007 21:02

Original Free Soul kirjoitti:
Suurin osa lapsista on ihan jees, kuten suurin osa muistakin ihmisistä. Ja kuten muissakin ikäryhmissä on lapsissa sekä hyvät että huonot poikkeuksensa.


Mä uskon ton, mut kysyn: miks mä törmään vaan niihin huonokäytöksisiin? =/

#25 kirjoitettu 01.09.2007 21:20

En pidä. Joitain yksilöitä voi sietää, kunhan omistajat ovat malttaneet opettaa ne tottelevaisiksi ja sisäsiisteiksi. En nyt suoranaisesti inhoa, mut en järin paljoa pidäkään.

Lapset pelkäävät minua, koska koulutan niitä säälimättömästi vanhoilla kunnon metodeilla.

#26 kirjoitettu 01.09.2007 21:43

Ei lapsissa ylipäätään mitään vikaa ole, joitain poikkeuksia tietenkin löytyy tästäkin ihmisryhmästä. Itsellänikin on jo yksi esikouluikäinen ipana

#27 kirjoitettu 01.09.2007 22:07

Krista kirjoitti:
Original Free Soul kirjoitti:
Suurin osa lapsista on ihan jees, kuten suurin osa muistakin ihmisistä. Ja kuten muissakin ikäryhmissä on lapsissa sekä hyvät että huonot poikkeuksensa.


Mä uskon ton, mut kysyn: miks mä törmään vaan niihin huonokäytöksisiin? =/


Siksi, kun et huomaa niitä hyväkäytöksisiä. Jos olet esim. kaupassa ja samassa kaupassa on yhtä aikaa 20 lasta, joista yksi pitää hirveää meteliä ja huutaa, niin ajattelet tietty "olipa taas vitun ärsyttävä penska", mutta tuskin ajattelet, "vitsi, siellä oli 19 hyvin käyttäytyvää lasta".

#28 kirjoitettu 01.09.2007 22:12

JM kirjoitti:
Krista kirjoitti:
Original Free Soul kirjoitti:
Suurin osa lapsista on ihan jees, kuten suurin osa muistakin ihmisistä. Ja kuten muissakin ikäryhmissä on lapsissa sekä hyvät että huonot poikkeuksensa.


Mä uskon ton, mut kysyn: miks mä törmään vaan niihin huonokäytöksisiin? =/


Siksi, kun et huomaa niitä hyväkäytöksisiä. Jos olet esim. kaupassa ja samassa kaupassa on yhtä aikaa 20 lasta, joista yksi pitää hirveää meteliä ja huutaa, niin ajattelet tietty "olipa taas vitun ärsyttävä penska", mutta tuskin ajattelet, "vitsi, siellä oli 19 hyvin käyttäytyvää lasta".


No ehkäpä, MUTTA tänään lintsillä yks "pikku"tyttö (se oli kovin pullukka) oli yksin törmäilyautoissa-joilla-ei-saa-törmäillä, ja sen auto meni vaan taakkepäin. Se täti koitti kuuluttaa ohjeita sille, mutta eihän se paniikiltaan kuullu. Sitten se jumitti seinään ja se tyttö alko itkee. Ai että mun teki mieli mennä auttaa sitä ja puhuu sille lempeesti.. hetken ihmettelin omii ajatuksiini ja tajusin, et jos se ois ollu aikuinen mies joka alkaa itkee, ni ai että mun ois tehny mieli mennä auttaa ja lohduttaa..

Mut joo, voipi olla että KAIKKI kakarat ei oo pahan ruumiillistumia, harmittavan moni vaan. Itseasias sen verran, et mulla on peruskammo lapsiin, ihan niinkun kammoon metroa, vaikka siellä on vaan murto-osa ihmisistä niitä örveltäjii. Silti se mahollisuus pistää säikkymään.. niin se vaan on.

Elieli, pyrin tilanteisiin joissa en joudu tekemisiin lasten kanssa, oli ne kivoja tai ei.

#29 kirjoitettu 01.09.2007 23:32

har kirjoitti:
Kolmen lapsen isänä ja lastentarhanopettajan koulutuksen ja työkokemuksen omaavana en oikein ymmärrä tuota inhoa ja fobiaa, joka monella on tässä threadissa.


Sama täällä. Meinaan siis tuota ymmärtämispuolta.
En vain jotenkin voi käsittää sitä, että miksi joku pelkää tai inhoaa lapsia. Toisaalta minun on ehkä turha sanoa mitään, kun itselläni on suuri kammo mm. ampiasia, korkeita paikkoja ja oksentamista kohtaan. Että sikäli kyllä ymmärrän, että kyllä sitä kaikenlaisia asioita voi pelätä. Mutta en jotenkin siltikään kuitenkaan ymmärrä. Ja etenkään tuota inhoamista en osaa ymmärtää. Muutenkin eri asioiden inhoaminen on jotenkin outoa.

#30 kirjoitettu 02.09.2007 00:01

Lapset on suurimmaksi osaksi tosi kivoja mutta ovat liian hauraita.
Mä pelkään että rikon ne jos pitää niiden kanssa tehä jotain. On varmaan tullu siitä ku olin muita päätä pidempi ala-aste aikoina.

#31 kirjoitettu 02.09.2007 01:56

JM kirjoitti:

Jostain syystä lapset myös useasti pitävät minusta.


Näin on asianlaita minullakin. Se on kivaa paitsi jos sattuu semmoinen lapsi kohdalle joka on koko ajan temuamassa ja riehumassa ja sitten pitäisi jotenkin pysyä mukana.

#32 kirjoitettu 02.09.2007 02:01

Coivisto kirjoitti:
Lapset on suurimmaksi osaksi tosi kivoja mutta ovat liian hauraita.
Mä pelkään että rikon ne jos pitää niiden kanssa tehä jotain. On varmaan tullu siitä ku olin muita päätä pidempi ala-aste aikoina.


Leikki-ikäiset lapset - jos ovat vilkasta ja liikkuvaista sorttia - kyllä tuntuvat kestävän vaikka mitä kolhuja. Naapurin penskakin kerran kiipesi oven karmia pitkin ihan katonrajaan asti ja hyppäsi alas eikä käynyt kuinkaan. Itse jos semmoiselta korkeudelta hyppäisin niin johan siinä selkäranka katkeis :O

Niillähän on koko vartalo yhtä vieteriä ja jousta kun on nuoret ja terveet luut ja lihakset ja myöskin hyvin vähän painoa. Ei kai ne niin helposti rikki mäne.

#33 kirjoitettu 02.09.2007 12:33

Näin muuten tosi hämärän unen, jossa mulla oli lapsi ja sen oli kyllä synnyttänyt joku nainen, mutta en muistanu millään kuka, kun olin hoitanu sitä lasta jonkun pari viikkoa eikä eukosta kuulunu mitään. Sitten äiti ja isä luonnollisesti alko kyselemään ja oli vähän hankala selittää, ettei ole mitään muistikuvaa, että kuka tän siellä jossain mun syliin pukkas. Annoin asian vaan olla.

JM muokkasi viestiä 12:34 02.09.2007
Ai niin ja se siinä vielä tapahtu siinä unessa, kun syötin sille lapselle äidinmaidonkorviketta ja mietin, että voinkohan minä nyt nimetä sen omavaltaisesti kun äidistä ei kuulu mitään, nostin lapsilisät ja ostin uudet kaiuttimet ja soitin sille lapselle Pink Floydia ja se rauhottu. Se lapsikin siis oli sitä mieltä, että lapsilisät on käytettävä äänentoiston parantamiseen!!

Siis viime yönä näin.

#34 kirjoitettu 02.09.2007 12:46

Eiköhän täällä tämä ns. "lapsi-inho" ole tiettyä ikäkausikäyttäytymisen kaavamaista toistoa, kyllä jokainen näistä moittijoista takuulla sulaa, kun se oma nyssäkkä ilmestyy maailmaan.

Lapset ovat hmm, he ovat vallan mainioita ihmisiä, ja monella lapsella on äärettömän fiksuja ajatuksia. Heitä seuraamalla oivaltaa itsekin monen asian uusiksi. Luovuus kukkii lapsilla, heillä ei ole vielä turhia pohdintoja "mitä mun kaverit sanoo, jos ne näkis että piirränkin hevosen enkä pääkalloa".

Joten, seurailkaapa lasten käyttäytymistä, vaikka salaa jos ette julkisesti uskalla, heistä löydätte paljon uutta. Ja muistakaa myös, meissä jokaisessa on se oma sisäinen lapsemme, joten samalla kun inhoatte muiden / muita lapsia, inhoatte itseänne yhtä lailla.

Happy like a child, crying like an adult.

#35 kirjoitettu 02.09.2007 13:52

En tahtoisi omia lapsia mutta pidän toisten mukuloita kiinnostavina. Lapsen mieli on luovempi kuin aikuisen, avoin ja turmeltumaton, ja siksi lapsia on mukava katsella ja kuunnella. En välttämättä tahdo henkilökohtaisesti keskustella niiden kanssa kun en oikein osaa mutta jos pidetään vähän välimatkaa, ovat lapset ihan kivoja.

#36 kirjoitettu 02.09.2007 16:19

Rakastan lapsia, omani on kultaakin kalliimpi

Ja pienen lapsen hoidosta sen verran, etten minäkään toisten vauvan kakkavaippoja haluaisi vaihtaa... jopa inhoaisin sitä!
Mutta se ei liity mitenkään tähän kysymykseen tykkääkö lapsista vai ei.

Kyllä se sydän lämpenee teillä myös, joilla ei Vielä ole sitä omaa lasta


Ottakaa mallia JM :n ajatuksista ja mielipiteistä!

#37 kirjoitettu 02.09.2007 16:20

Väinö o kiva jätkä vaikka onki 3 vuotias kloppi.
Mu velje poika o kans aika mukava jamppa. Ei siittä vielä juttuseuraksi ole.

#38 kirjoitettu 02.09.2007 19:39

impronen kirjoitti:
Jasnajan Puukissa kirjoitti:
Eiköhän täällä tämä ns. "lapsi-inho" ole tiettyä ikäkausikäyttäytymisen kaavamaista toistoa, kyllä jokainen näistä moittijoista takuulla sulaa, kun se oma nyssäkkä ilmestyy maailmaan.


Juu'u. Varmaan kävisi näin, paitsi että minä en lapsia hanki. Ja ei, tilannetta ei muuta vaimon/tyttöystävän vauvakuume, tyttöystävä kun jakaa inhoni täysin rinnoin.
Lapset ovat hmm, he ovat vallan mainioita ihmisiä, ja monella lapsella on äärettömän fiksuja ajatuksia. Heitä seuraamalla oivaltaa itsekin monen asian uusiksi. Luovuus kukkii lapsilla, heillä ei ole vielä turhia pohdintoja "mitä mun kaverit sanoo, jos ne näkis että piirränkin hevosen enkä pääkalloa".

Tuo luovuus ja ennakkoluulottomuus on ihan paskapuhetta. Lapset ovat luovia siinä missä minkä tahansa muunkin ikäiset. Ja tutkimuksissakin on todettu, että lapsien käsitys siitä mikä on hienon näköistä ja "hyvää taidetta", merkitsee fotorealismia ja kaikkea kovin, kovin kuivaa ja perinteistä. Muistan sen itsekin siitä kun olin lapsi. Ja lapsena sitä vasta muita ja muiden ajatuksia miettiikin ja ne vaikuttavat paljon voimakkaammin. Nykyään paljon vähemmän.

Joten, seurailkaapa lasten käyttäytymistä, vaikka salaa jos ette julkisesti uskalla, heistä löydätte paljon uutta. Ja muistakaa myös, meissä jokaisessa on se oma sisäinen lapsemme, joten samalla kun inhoatte muiden / muita lapsia, inhoatte itseänne yhtä lailla.

Happy like a child, crying like an adult.




Lapsista löytyy kyllä paljon uutta, se on totta. Useimmiten vaan ne saisi olla löytymättä. Uusia tapoja manipuloida vanhempiaan, uusia tapoja kiukutella ja uusia tapoja käyttäytyä muuten vaan typerästi. Sisäinen lapsi on myös mielestäni ihan potaskaa. Pikemminkin niin, että lapsilla on toki jotain hyviä piirteitä (leikkinen, ilon ottaminen irti asioista) jotka ympäröivä maailma voi latistaa, ei aikuisuus. Ei se ole lapsellisuutta tai mitään sisäiseen lapseensa yhteydessä olemista vaan ihan ehjää ihmisyyttä jos kykenee nauttimaan vaikkapa pulkalla laskemisesta tai jostain muusta "lapsenmielisestä".

impronen muokkasi viestiä 16:43 02.09.2007

Tuli muuten mieleen kanssa se, että se on hassua kuinka nykyään ei enää ole olemassakaan semmoista kuin tyhmä lapsi. Tai oikeastaan tyhmiä ihmisiä ei ole ollenkaan. Aina se vaan menee niin, että meidän pikku-Petteri ei suinkaan ole tyhmä vaikkei osaa 12-vuotiaana lukea, Petterillä on vaan vähän oppimisvaikeuksia ja sen takia Petteri käy terapiassa (vittuilemassa stressaantuneelle ja alipalkatulle sosiaalitädille) ja Petteriä ei myöskään jätetä luokalleen, vaikka Petteri ei osaa mitään kun eihän se ois kenestäkään kivaa ja sit se ois isille ja äitille vähän noloa. Uh. Sillon kun minä olin vielä ala-asteella niin jotkut vielä jäi luokalleen. Nykyään saa suurinpiirtein pahoinpidellä opettajan jotta jätetään luokalleen. Perseelleen menee.


Jessus, kun olet taas angstinen ja jääräpäinen mukula.
Tuo piirre on sinussa kyllä erittäin vahva ja samalla ihailtavakin.
Aina löytää uutta, kun tarkkaan seuraa sinua.

#39 kirjoitettu 02.09.2007 22:28

impronen kirjoitti:
Tuli muuten mieleen kanssa se, että se on hassua kuinka nykyään ei enää ole olemassakaan semmoista kuin tyhmä lapsi. Tai oikeastaan tyhmiä ihmisiä ei ole ollenkaan. Aina se vaan menee niin, että meidän pikku-Petteri ei suinkaan ole tyhmä vaikkei osaa 12-vuotiaana lukea, Petterillä on vaan vähän oppimisvaikeuksia ja sen takia Petteri käy terapiassa (vittuilemassa stressaantuneelle ja alipalkatulle sosiaalitädille) ja Petteriä ei myöskään jätetä luokalleen, vaikka Petteri ei osaa mitään kun eihän se ois kenestäkään kivaa ja sit se ois isille ja äitille vähän noloa. Uh. Sillon kun minä olin vielä ala-asteella niin jotkut vielä jäi luokalleen. Nykyään saa suurinpiirtein pahoinpidellä opettajan jotta jätetään luokalleen. Perseelleen menee.


Jätkä ei tiiä mitään

#40 kirjoitettu 02.09.2007 22:44

JM kirjoitti:
Aika huvittava kysymys muuten sinänsä, että pitääkö joku ihminen toisista ihmisistä jotka ovat jonkun tietyn ikäisiä, tässä tapauksessa viitataan kai n. 0-11 vuotiaisiin.

Ja itse en ole huomannut tässä kejussa oikeastaan yhtään vastausta, joka liittyisi siihen, että kukaan inhoaisi lapsia. Sen sijaan useat ovat inhonneet lasten hoitoa. Ei se ole lapsen inhoamista, jos pitää vaipanvaihtoa tai syöttämistä inhottavana toimintana.


Ja muutenkin, väite että vihaa ja inhoaa lapsia ylipäänsä on vähän absurdi lausahdus.

Kyllähän niihin huonosti kasvatettuihin pentuihin menee hermo. Ne jotka juoksee (varsinkin busseissa) ja huutaa joka paikassa saavat raivon partaalle. Mutta eipä se tosiaan niiden vika ole - ainakaan yleensä. Vaan vanhempien. Hyvätapaiset ja ne vähän rauhallisemmat lapset ovat kaikkein mukavampia. Ja yleensä niiden kanssa on kiva leikkiä.

Eilen illalla rupesin angstailemaan siitä että eihän tässä ole niin älyttömän paljon aikaa kun pitäisi omiakin lapsia hankkia. Ja on itsekin ihan lapsi vielä. Johtui varmaan muuten RJD2:n Just When -biisistä. Lapsien hankkimisestahan siinä puhutaan, eikö?