me muisteltiin kun iltaa istuttiin ja siltaa katseltiin
jonka yli ei junia mennyt oo vuosikymmeniin - tai kuvittelin niin
sen luona lapsuus vietettiin
sen alla uitiin ja päällä sen tasapainoiltiin

kunnes sitten virtaan yksi tippui kohtaan liian matalaan
sen arvaan että sattui reppanaan
varmaan siitä johtui aikanaan
kun humalassa sairaan päänsä kaatui ikkunaan

ei kukaan meistä muutenkaan voi rehennellä maineillaan
kun sekoilevat muuten vaan tai kokeilevat aineillaan
kun elämä ei meillä ikinä kai oikein pysynyt oo raiteillaan
me eteenpäin vain taiteillaan kuin pojat sillankaiteillaan

ja pudotaan virtaan yksitellen - ihme ellen horjukaan
saan varmaan toisen pellen tippumaan
taas rantaan kahlata sain kautta rantain jatkamaan
vaan pintaan toista jossain naarataan

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu