Päivitys 02.02.2015: Säädin 1. ja 2. bridgen synia/pianoita reippaasti isommalle, kun eivät ilman kuulokkeita erottuneet juuri ollenkaan. :) Tämä on se minun yleisin miksausmoka, kun biisiä tehdessä kuuntelen yleensä pääasiassa kuulokkeilla ja isolla volyymilla, jolloin kaikki pikkujututkin erottuvat niin hirveän selvästi.
Uusi versio 79:n Mustaa Salaattia levyn mahtipontisesta menoraidasta. Pikajunan nopeudella etenevä runttaus, jonka jylhä synameininki tekee tästä ainakin teoriassa yhden 79:n parhaista hetkistä. Sanoituksen tolkuttomuus ja pintapuoliselta vaikuttava synkkyys sen sijaan saa jopa bändin tosifanin mieleen viivähtämään pelottavan ajatuksen, että ollaanko tässä sittenkään ihan gootin syvimmässä ytimessä? Laulusuoritusten epämääräisyydestä puolestaan kertoo omaa kieltään se, että biisin korkeat taustalaulut miksattiin lopulta päälauluiksi suurimmaksi ajaksi kappaletta. Päälaulujen oli tarkoitus olla matalat, mutta ne eivät erottuneet soitinten seasta riittävän selvästi. Toteutuksessa olen ottanut kaikki annetut vinkit huomioon (isot bassot ja rummut, lauluista poistettu kohinat), joten soundista olisi mukava kuulla kommenttia. Omien laitteiden nykysäädöillä kuulostaa viimeisen päälle hiotulta (jopa ylituotetulta), niin en osaa arvioida missä mahdollisesti olisi vikaa, jos sellaista on.