Aamu-uutiset, uskoni jälleen
romahtaa ihmiseen ja tulevaisuuteen
Lamaannuksessa päiväni pelkään
ja hyppään turhuuden jäniksen selkään
kun päätös toimia syntyy viimein
arki-ilta sen askaroi alleen
pistää pisteen se suunnitelmalle
tehdä jotain...sille jollekin asialle

ja hengitys pysähtyy
jokaiseen risaukseen

Betonikolossit ehdottomat, ylväät
kannattelivat taivasta yllään
ikkunat loistivat lupausta iltaan:
kulkijan tie vie lopulta valoisaan paikkaan
Missä vaiheessa nuotion noki muuttui
pelkäksi likaisuudeksi hangella
kuusien oksilta puuttuva naava
merkiksi elämän loppumisesta

jos olet olemassa
valmista hänelle
jos olet olemassa
lempeä käsi
valmista hänelle
jos olet olemassa
valmista hänelle
paikka viereeni (saleissa ikuisuuden)
tarvittavan tilan
minä annan
annan omastani

kun lakkaan etsimästä jälkiäsi nuotion savun muodoista
tai vahveroiden seasta syksyn ensi riitteen pinnasta
Perämeren talviviimasta, Oulun autiolla torilla
hylätyistä kaupungeista, erämaista kadotetuista
kun lakkaan etsimästä jälkiäsi nuotion savun poluilta
tai vahveroiden seasta syksyn ensi riitteen pinnasta
Perämeren talviviimasta, Oulun autiolla torilla
narinasta lankkujen, jokaisen majan aution

nurkassa unohtuneet villasukat
saavat sydämen hyppäämään
Jos olet olemassa
lempeä käsi
valmista hänelle
jos olet olemassa
valmista hänelle
paikka viereeni
Tarvittavan tilan
minä annan omastani

Tarvittavan ajan
minä annan omastani
kun pöly huoneitteni etäisimmässä nurkassa
ei enää muista, muista, muista sinua

jos hän on olemassa
vielä jossain
lempeä käsi
silittävä käsi
valmista hänelle
paikka viereeni.

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu