Mikseri.net

#2 kirjoitettu 27.01.2010 08:51

en usko et taidehistorian tutkimus voi oikeestaa missää vaiheessa selvittää oikeesti mikä on ollu kaunista milloki ja miks.

#3 kirjoitettu 27.01.2010 11:22 Muok:27.01.2010 11:26

Omppumuikkunen kirjoitti:

Asioita joita tieteellinen tutkimus ei auta ymmärtämään
Onko niitä?


Pitääpä miettiä. En kyllä keksi. Jos rajataan asia tarpeeksi tarkkaan, niin tottakai niitä on.

realiteetin hukannut kirjoitti:
Naisia.


Höpö höpö.

JM kirjoitti:

Esim. musiikkimakua on tutkittu kyllä tieteellsiesti ja osissa tutkimuksia on faktatietoakin, mutta aika keskeneräistä ja puutteellista se tieto on, että mistä se tulee, että jotkut ihmiset pitää tuosta ja jotkut tuosta.


= fatkatietoa --> Tieteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään.

Chadonna kirjoitti:
en usko et taidehistorian tutkimus voi oikeestaa missää vaiheessa selvittää oikeesti mikä on ollu kaunista milloki ja miks.


Ei ole oikeasti selvittänyt, mutta on auttanut ymmärtämään. Ainakin minua.

#4 kirjoitettu 27.01.2010 11:23

Elämän tarkoitus

#5 kirjoitettu 27.01.2010 11:26 Muok:27.01.2010 11:27

Krista kirjoitti:
Elämän tarkoitus


Minusta tieteellinen tutkimus on auttanut selvittämään sitä todella paljon hyvin monien ihmisten kohdalla.

Ihmiset kokoajan hakevat absoluutiota. Tiede ei ole koskaan sevittänyt TÄYDELLISESTI mitään. Elo jos siitä kantilta katsotaan kysymystä mustavalkoisesti, niin sitten tieteellinen tutkimus ei ole auttanut ymmärtämään yhtään mitään.

#6 kirjoitettu 27.01.2010 11:34

Haava kirjoitti:
Krista kirjoitti:
Elämän tarkoitus


Minusta tieteellinen tutkimus on auttanut selvittämään sitä todella paljon hyvin monien ihmisten kohdalla.

Ihmiset kokoajan hakevat absoluutiota. Tiede ei ole koskaan sevittänyt TÄYDELLISESTI mitään. Elo jos siitä kantilta katsotaan kysymystä mustavalkoisesti, niin sitten tieteellinen tutkimus ei ole auttanut ymmärtämään yhtään mitään.


Mutta yleisesti?

#7 kirjoitettu 27.01.2010 11:42

Krista kirjoitti:

Mutta yleisesti?


Ihan yleisesti tarkoitin tietysti. Hyvin monien ihmisten elämäntarkoitusta itsessään auttanut selvittämään sekä henkilökohtaisesti, että myös auttanut minua (ja monia muita) ymmärtämään ihmisten elämien tarkoituksia.

#8 kirjoitettu 27.01.2010 11:44

Haava kirjoitti:
Krista kirjoitti:

Mutta yleisesti?


Ihan yleisesti tarkoitin tietysti. Hyvin monien ihmisten elämäntarkoitusta itsessään auttanut selvittämään sekä henkilökohtaisesti, että myös auttanut minua (ja monia muita) ymmärtämään ihmisten elämien tarkoituksia.


Tieteellisesti? Miten?

#9 kirjoitettu 27.01.2010 11:49 Muok:27.01.2010 11:49

Krista kirjoitti:

Tieteellisesti? Miten?


Esim. onnellisuus tutkimus. Tilastolliset haastattelut lämän tarkoituksista jne.. Kaikki auttavat osaltaan valottamaan sitä mitä ihmiset koekevat tärkeänä ja elämänsä tarkoituksena ja auttavat löytämään sitä elämän tarkoitusta. Myös uskontotieteet valottavat muunmuassa tuota samaa asiaa jne..

#10 kirjoitettu 27.01.2010 11:55

Sunt1o kirjoitti:
Krista kirjoitti:
Tieteellisesti? Miten?

No, tuota ekana tulisi mieleen ihan kyselytutkimukset vaikka, sitten tietysti erilaisten tieteenalojen havaintojen yhteenvetoja psykologian, teologian, sosiologian tai minkä kannalta sitä nyt haluaa tarkastellakkaan.

Periaatteessa tavallaan mie jotenkin miellän et kaikki mikä auttaa oikeasti objektiivisesti ymmärtämään mitään on tieteellistä tutkimusta. Noin niinkun laajasti käsitettynä. En tiedä mitä ketjun aloittaja tarkoittaa tieteellisellä tutkimuksella tosin.

Mutta siis onhan jo se että kysellään isolta joukolta ihmisiä mielipiteitä tai kokemuksia niin tieteellistä tutkimusta.


Jep. Oikeestaan tuo otsikko on niin löyhä, että just tieteellinen tutkimus voi olla melkee mitä vaan, ja toisaalta toi "auttaa ymmärtää" on vähän sama ku "ehkä mahdollisesti". Eli ei tarvii ymmärtää kokonaan, kuhan ees osittain, ja sit vielä ymmärtää, eikä niinku ratkasta..

#11 kirjoitettu 27.01.2010 12:07

Goatse. Tai ainankin haluaisin nähdä tutkimuksen tästä.

#12 kirjoitettu 27.01.2010 12:21

Krista kirjoitti:

Jep. Oikeestaan tuo otsikko on niin löyhä, että just tieteellinen tutkimus voi olla melkee mitä vaan,


EIkä voi. Tieteellisellä tutkimuksella on ihan tarkat kriteerit.

ja toisaalta toi "auttaa ymmärtää" on vähän sama ku "ehkä mahdollisesti". Eli ei tarvii ymmärtää kokonaan, kuhan ees osittain, ja sit vielä ymmärtää, eikä niinku ratkasta..


Suurin osaa mailman kysymyksistä ei edes voi "ratkaista". Ylipäänsäkin tiede vain auttaa ymmärtämään.

#13 kirjoitettu 27.01.2010 12:22

BVR kirjoitti:
Goatse. Tai ainankin haluaisin nähdä tutkimuksen tästä.


Joo. Mäkin tahtoisin. En kyllä epäile etteikö tiede voisi auttaa ymmärtämään kyseistä ilmiötä, henkilö tai koko juttua muutenkin.

#14 kirjoitettu 27.01.2010 12:35

Haava kirjoitti:
Joo. Mäkin tahtoisin. En kyllä epäile etteikö tiede voisi auttaa ymmärtämään kyseistä ilmiötä, henkilö tai koko juttua muutenkin.

Selvittäisköhän Tieteen kuvalehti asian jos sinne laittais kysymyksen?

#15 kirjoitettu 27.01.2010 12:38

BVR kirjoitti:

Selvittäisköhän Tieteen kuvalehti asian jos sinne laittais kysymyksen?


Sillä lehdellä on aika vähän tekemistä tieteen kanssa, mutta siis minusta kannattaa EHDOTTOMASTI yrittää.

#16 kirjoitettu 27.01.2010 12:39

quafka kirjoitti:
Jos puhutaan vain luonnontieteellisestä, kovasta tutkimuksesta, niin rajat tulevat nopeasti vastaan. Jos tieteen kelkkaan sallitaan laadulliset menetelmät, niin aukeavat ovat mm. inhimillisten kokemusmaailmojen hahmottamiseen.


Tietenkin sallitaan? Miksi ei sallittaisi? Jos puhutaan luonnontietensitä, niin puhutaan sitten termillä "luonnontiede"?

#17 kirjoitettu 27.01.2010 13:15 Muok:27.01.2010 13:16

Mulla on tollanen Osuuspankin avainlukulista, jossa on 100 lukuparia, joista 50 on toisella puolella läpyskää ja loput 50 toisella. Kaiken järjen - ja tieteen - mukaan kun nostan sen läpyskän tosta pöydältä, niin pitäis olla tasan 50-50 mahdollisuudet nostaa se tosta pöydältä sellai oikein päin, että se hakemani lukupari on sillä puolella joka sattui siitä suoraan luettavaksi nousemaan. Näin ei kuitenkaan ole. Vähintään 75% todennäöisyydellä joudun sen läpyskän vielä kädessäni kääntämään että näkisin hakemani lukuparin. Ei pysty selittämään, mutta niin se vaan on.

#18 kirjoitettu 27.01.2010 13:42

Thimns kirjoitti:
Mulla on tollanen Osuuspankin avainlukulista, jossa on 100 lukuparia, joista 50 on toisella puolella läpyskää ja loput 50 toisella. Kaiken järjen - ja tieteen - mukaan kun nostan sen läpyskän tosta pöydältä, niin pitäis olla tasan 50-50 mahdollisuudet nostaa se tosta pöydältä sellai oikein päin, että se hakemani lukupari on sillä puolella joka sattui siitä suoraan luettavaksi nousemaan. Näin ei kuitenkaan ole. Vähintään 75% todennäöisyydellä joudun sen läpyskän vielä kädessäni kääntämään että näkisin hakemani lukuparin. Ei pysty selittämään, mutta niin se vaan on.


Tilastotiede ja psykologia kyllä molemmat selittävät tota. Mulla on sama läpyskä ja mulla on justiinsa päinvastoin. Useammin tuntuu osuvan oikeinpäin se lappu kuin väärinpäin.

#19 kirjoitettu 27.01.2010 13:46 Muok:27.01.2010 13:47

Haava kirjoitti:
= fatkatietoa --> Tieteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään.


sinänsä jos pilkuntarkasti otetaan otsikko, niin joo, sinä olet oikeassa, mutta jos asiaa ajatellaan käytännössä, malaisjärjen tasolla, niin se faktatieto on kyllä niin vähäistä ja hajanaista, että apu on lähes mitätöntä. kun vielä se faktakaan, vaikak se nyt pidetäänkin sinä, on vähän sellaista yksittäiseen kohtaan perustuvaa juttua joka ei auta ymmärtämään ilmiötä "musiikkimaku" kokonaisuutena.

JM muokkasi viestiä 13:47 27.01.2010
Minusta tuo "auttaa ymmärtämään" käsittää myös se, että se henkilö, joka yrittää ymmärtää, ymmärtäisi sitä ilmiötä, eikä niin, että se on teoreettisesti mahdollista.

#20 kirjoitettu 27.01.2010 14:00

JM kirjoitti:

sinänsä jos pilkuntarkasti otetaan otsikko, niin joo, sinä olet oikeassa, mutta jos asiaa ajatellaan käytännössä, malaisjärjen tasolla, niin se faktatieto on kyllä niin vähäistä ja hajanaista, että apu on lähes mitätöntä. kun vielä se faktakaan, vaikak se nyt pidetäänkin sinä, on vähän sellaista yksittäiseen kohtaan perustuvaa juttua joka ei auta ymmärtämään ilmiötä "musiikkimaku" kokonaisuutena.


Olen nyt vähän erimieltä. Minusta aivokuvaukset ja muu tutkimus on valoittanut aika paljonkin tätä aihetta. Eriasia sitten mitä kukin kokee paljoksi, mutta "mitätöntä" on minusta ihan väärä sana asiasta.

#21 kirjoitettu 27.01.2010 14:08

Haava kirjoitti:
JM kirjoitti:

sinänsä jos pilkuntarkasti otetaan otsikko, niin joo, sinä olet oikeassa, mutta jos asiaa ajatellaan käytännössä, malaisjärjen tasolla, niin se faktatieto on kyllä niin vähäistä ja hajanaista, että apu on lähes mitätöntä. kun vielä se faktakaan, vaikak se nyt pidetäänkin sinä, on vähän sellaista yksittäiseen kohtaan perustuvaa juttua joka ei auta ymmärtämään ilmiötä "musiikkimaku" kokonaisuutena.


Olen nyt vähän erimieltä. Minusta aivokuvaukset ja muu tutkimus on valoittanut aika paljonkin tätä aihetta. Eriasia sitten mitä kukin kokee paljoksi, mutta "mitätöntä" on minusta ihan väärä sana asiasta.


Ehkä joku on niistä tuloksista saanut jotain irti, palasia asiasta, mutta jopa suht. älykkäällekkin maallikolle kokonaisuutena musiikkimaun muodostuminen jää kyllä mysteeriksi.

#22 kirjoitettu 27.01.2010 14:25 Muok:27.01.2010 14:26

Haava kirjoitti:
Tilastotiede ja psykologia kyllä molemmat selittävät tota.

Tilastotiede ei kyllä tässä tapauksessa selitä mitään muuta kuin että ko. tiede on pelkästään teoreettista ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Psykologia selittäisi muuten, mutta minä olen pitänyt asiasta kirjaa ja todennut että vika ei ole päässäni. Tai siis on vikaa päässä, enhän mä muuten pitäisi tosta kirjaa. Mutta asia on siis todellisuudessa niin, että se lappu on selvästi useammin väärin päin.

Mulla on sama läpyskä ja mulla on justiinsa päinvastoin. Useammin tuntuu osuvan oikeinpäin se lappu kuin väärinpäin.

Tämäkin siis todistaa että tilastotiede on väärässä.

#23 kirjoitettu 27.01.2010 14:39

Thimns kirjoitti:

Tilastotiede ei kyllä tässä tapauksessa selitä mitään muuta kuin että ko. tiede on pelkästään teoreettista ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.


Heh heh.. Höpsis.

Mutta asia on siis todellisuudessa niin, että se lappu on selvästi useammin väärin päin.


Mikäköhän mahdollinen otos sitten on?

Tämäkin siis todistaa että tilastotiede on väärässä.


Ei suinkaan. Miksi todistaisi?

#24 kirjoitettu 27.01.2010 14:42

Haava kirjoitti:
Suurin osaa mailman kysymyksistä ei edes voi "ratkaista". Ylipäänsäkin tiede vain auttaa ymmärtämään.


doh

#25 kirjoitettu 27.01.2010 14:44

Haava kirjoitti:
Heh heh.. Höpsis.

Höpsis itsellesi. Tiede ei ole mikään naurun asia.

Mikäköhän mahdollinen otos sitten on?

4 kokonaista lappua, joista on pidetty kirjaa ja niiden lisäksi ainakin 10, joista ei pidetty kirjaa mutta ilmiö oli jo silloin havaittavissa.

Ei suinkaan. Miksi todistaisi?

Monta erillistä lappua, joiden jokaisen kohdalla tilastotiede on todistettu vain teoreettiseksi.

#26 kirjoitettu 27.01.2010 14:45 Muok:27.01.2010 14:47

JM kirjoitti:
Esim. musiikkimakua on tutkittu kyllä tieteellsiesti ja osissa tutkimuksia on faktatietoakin, mutta aika keskeneräistä ja puutteellista se tieto on, että mistä se tulee, että jotkut ihmiset pitää tuosta ja jotkut tuosta.



Johan tästä oli se jenkkitutkimus että typerimmät (huonoiten pärjäävät) yliopisto(college)-opiskelijat kuuntelevat Beyoncea ja T.I:tä ja parhaiten pärjäävät klassista ja "teknoa".

yhdys sana

muoks II
tästä siis kyste
http://www.mikseri.net...

#27 kirjoitettu 27.01.2010 14:48

pieslice kirjoitti:
Johan tästä oli se jenkkitutkimus että typerimmät (huonoiten pärjäävät) yliopisto(college)-opiskelijat kuuntelevat Beyoncea ja T.I:tä ja parhaiten pärjäävät klassista ja progea.

Joka todisti lähinnä sen että ihminen on laumaeläin. Hyvin pärjäävät "pitävät" siitä musiikista mitä hyvin pärjäävän heidän mielestään kuuluu kuunnella.

#28 kirjoitettu 27.01.2010 15:18

Thimns kirjoitti:

4 kokonaista lappua, joista on pidetty kirjaa ja niiden lisäksi ainakin 10, joista ei pidetty kirjaa mutta ilmiö oli jo silloin havaittavissa.


Siis 400 kirjattua otosta joista tasan 75% meni lapunkääntämiseksi? Kuinka tarkka tuo 75% nyt on?

Monta erillistä lappua, joiden jokaisen kohdalla tilastotiede on todistettu vain teoreettiseksi.


Väitteesi on vähän sama kuin jos se, että voittaisit lotossa todistaisi tilatotieteen teoreettiseksi, koska voittotodennäkösyys on niin pieni.

#29 kirjoitettu 27.01.2010 15:51

Thimns kirjoitti:
Joka todisti lähinnä sen että ihminen on laumaeläin. Hyvin pärjäävät "pitävät" siitä musiikista mitä hyvin pärjäävän heidän mielestään kuuluu kuunnella.


Kyl toi varmaan toimii siihen toiseenkin suuntaan.

#30 kirjoitettu 27.01.2010 23:19

Ei sellaisia ole IMO.

#31 kirjoitettu 28.01.2010 06:28

Jumalan varsinainen olemus, eli se mitä ei kirjat kerro.

Jumalahan kuvataan aina jollain adjektiiveilla, mutta niitä kaikkia tuskin yhteen paikkaan koskaan saataisiin, eikä nekään välttämättä riittäisi. Kuka tietää?
- No ei kukaan, koska sitä aihetta on ainakin nykyään aivan mahdoton edes kuvitella lähtevänsä tieteellisin menetelmin purkamaan.

#32 kirjoitettu 28.01.2010 09:28

Zitru kirjoitti:

Jumalan varsinainen olemus, eli se mitä ei kirjat kerro.


Hienosti määritelty ohi. Tuotahan voi käyttää kaikkeen.

Esim. Atominen varsinainen olemus, eli se mitä kirjat ei kerro tai tietokoneen varsinainen olemus, eli se mitä kirjat ei kerro.

Tai ultimate max hieno universaali versio:

X:n varsinainen olemus, eli se mitä kirjat ei kerro. X voi sitten olla käytännössä mikä asia tai esine tahansa.

#33 kirjoitettu 29.01.2010 01:01 Muok:29.01.2010 01:03

Mie olin kauhean pitkään sitä mieltä että jos tiede ei jotain kykene selittään,
se johtuu riittämättömästä tiedosta ja teknologiasta.
Mut sitten vähän myöhemmällä iällä on ruvennu usko horjumaan tuon asian suhteen,
ei miulla mitään todisteita ole tai mitään mitä ette voisi laittaa miun henk koht sekavuuden tai massahysterian piikkiin.
mut ihan liikaa nähny ja kuullu kummallista et pystyis oleen niin vankasti tuota mieltä enää.
mielipiteeni on siis vankkumaton ehkä jotain ei pystytäkkä ymmärtään ikuna, ei sitä tiedä, jos joku vaik alkuun selittäis miten meitin yläkerrassa on välillä öisin kauheat kekkerit ja meteli ni ehkä se usko palais, omakotitalossa asuessa tommosiin on vaikea suhtautua fiksusti.

#34 kirjoitettu 29.01.2010 14:55

...paitsi ehkä jotain missä pitäisi astua koko ihmisen käsityskyvyn ja maailman hahmottamisen ulkopuolelle. Niinkuin että jos olisi jotain olentoja jotka havaitsevat aika-avaruuden todella eri tavalla kuin ihmiset niin miten ne oikeastaan havaitsisivat sen? Tai ehkä tuohonkin löytyisi joku keino.

#35 kirjoitettu 29.01.2010 14:59

Haava kirjoitti:
Ihmiset kokoajan hakevat absoluutiota. Tiede ei ole koskaan sevittänyt TÄYDELLISESTI mitään. Elo jos siitä kantilta katsotaan kysymystä mustavalkoisesti, niin sitten tieteellinen tutkimus ei ole auttanut ymmärtämään yhtään mitään.


Tähän täydellinen allekirjoitus.

Itse aiheesta ei ole muuta sanottavaa. Tiede ei auta ymmärtämään mitään, ellet halua sitä itse ymmärtää. Tässä pätee se ärsyttävä sananlasku siitä janoisesta jackassistä ja kaivosta.

#36 kirjoitettu 30.01.2010 11:51 Muok:30.01.2010 11:52

MKDELTA kirjoitti:
...paitsi ehkä jotain missä pitäisi astua koko ihmisen käsityskyvyn ja maailman hahmottamisen ulkopuolelle. Niinkuin että jos olisi jotain olentoja jotka havaitsevat aika-avaruuden todella eri tavalla kuin ihmiset niin miten ne oikeastaan havaitsisivat sen? Tai ehkä tuohonkin löytyisi joku keino.


Joo siis kylllähän tuollainen voidaan hyvin hahmotella tieteen ulkopuolelle ihan määritelmällisesti.

Esim: Tieteellinen tutkimus ei auta ymmärtämään niitä mahdollisia rinnakkaisia maailmankaukkeuksia joita ei voida tästä maailmankaukkudesta käsin mitenkään havainnoida. Toki sitten jostain folosofiasta voidaan saivarella, että se voi vähän auttaa ymmrätämään niitä teoreettisia viitekehyksiä, mutta aika hailakaksi jää. Mutta jos tieteellisten metodien ulkopuolle märitellään se asia, niin toki tiede sitä aika vähän selittää.

#37 kirjoitettu 30.01.2010 12:05

Kuluttaja nro 4798313 kirjoitti:
Tieteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään rakkautta esimerkiksi aivojen toiminnan osalta mutta se ei auta käsittelemään sitä olotilaa pätkääkään henkilökohtaisella tasolla.


Aika rumasti sanottu psykologiasta?

#38 kirjoitettu 30.01.2010 16:29

JM kirjoitti:
Osittain tai puutteellisesti, selalsia asioita tulee mieleen ja sellasia, missä tieteellisen tutkimuksen selitys ei ole hirveän uskottava, tai tuntuu arvailulta. Esim. musiikkimakua on tutkittu kyllä tieteellsiesti ja osissa tutkimuksia on faktatietoakin, mutta aika keskeneräistä ja puutteellista se tieto on, että mistä se tulee, että jotkut ihmiset pitää tuosta ja jotkut tuosta. Varsinkin nyt, kun muukki on globalisoitumassa, siis kaikille maapallon ihmisille on tarjolal kaikenmaalaista musaa, niin huomataankin, että myös kaikenlaiselle musalle löytyy diggareita kaikkialta, eli paikallnuien kulttuuri ja elinympäristö ei selitäkkään kaikkea.

Näin musiikki-ihmisenä tuli ekana mieleen.

No, vähän kaikkia asioita on jo tutukittu tieteellisestikkin ja vähän kaikesta myös jotain tiedetään, mutta oikeastaan on vähemmän näitä täysin eksakteihin tuloksiin perustuvia tiedealoja kuin näitä kysymyksiä, joihin saadaan kokoajan lisää vastauksia ja tietoa, mutta jotka silti jäävät aina vähän hämäriksi ja reikäisiksi.


Tuosta tulikin mieleen yksi dokumentti, jonka näin yhtenä päivänä. Siinä käsiteltiin nimenomaan tieteellisesti ihmisen yhteyttä musiikkiin. Dokumentista jäi mieleen muun muuassa se, että musiikki vaikuttaa aivojen siihen osaan, joka on aiemmin yhdistetty vain huumeiden käyttöön ja seksin harrastamiseen. Alue on pieni, ja se sijaitsee aivokurkiaisessa (joka on yleensä muusikoilla ja musiikin harrastajilla suurempi kuin ei-musikaalisilla ihmisillä), eli aivoissa on kirjaimellisesti sex, drugs and rock n' roll.

Ohjelmaa tehtäessä havaittiin myös, että sikiö reagoi musiikkiin noin 8-10 viikon ikäisenä, kun kuuloaisti on alkanut toimia. Dokumetissä tutkittiin raskaana olevaa äitiä ja tämän lasta noin viikkoa ennen synnytystä. Havaittiin, että kun sikiö kuuli klassista musiikkia, se alkoi potkia ja sen syke nousi. Kun vauva oli syntynyt, se itkua nauhoitetiin tietokoneelle. Nauhoitteita tutki muusikko ja tiedemies, jotka huomasivat, että lapsi itki intervalleissa. Tietokone havaitsi jopa kvinttejä ja molliterssi oli hyvin yleinen vauvan itkussa. Intervalleja löydettiin niin paljon, ettei se enää voinut olla sattumaa. Oletteko muuten ajatelleet, että lapset huutavat äitiään molliterssissä? Kokeilkaapa!

Dokumentti oli todella mielenkiintoinen, mutta se painotti, että musiikin tutkiminen on vasta aluillaan, eikä siitä tiedetä paljoa mitään.

Toisaalta tiede auttaa ymmärtämään musiikkia paremmin, mutta ei välttämättä koskaan selitä kaikkea musiikkiin liittyvää, esimerkiksi sitä, miksi tietynlainen musiikki mielletään surulliseksi, iloiseksi tai pelottavaksi, tai sitä, miksi joku kuuntelee mielellään jazzia, joku klassista, joku räppiä ja joku metallia.

Toinen asia, mikä tulee mieleen on Jumalan olemassaolo ja elämän tarkoitus.

#39 kirjoitettu 30.01.2010 17:51

Kuluttaja nro 4798313 kirjoitti:

Uskoisin psykologin olevan ihan yhtä pihalla tuon tunteen kanssa kuin kaikki muutkin. Siis sen kanssa että miltä se tuntuu. Kyseessä ei kuitenkaan ole järjellä käsiteltävä asia muuta kuin tiettyyn pisteeseen asti. Se rakastaminen vaikuttaa ihmisen aivokemiaan ja täten vaikuttaa myös siihen, miten sitä voi itsekseen käsitellä ja analysoida.


"Tieteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään rakkautta esimerkiksi aivojen toiminnan osalta mutta se ei auta käsittelemään sitä olotilaa pätkääkään henkilökohtaisella tasolla." - Kuluttaja nro 4798313

Minusta on edelleen aivan päiväselvää, että psykologia, sosiologia ja aivotutkimus auttavat käsittelemään rakkauden tunnetta henkilökohtaisella tasolla. Oletko sinä nyt ihan tosissasi sitä mieltä, että ne eivät auta henkilökohtaisella tasolla käsittelemään rakkauden tunnetta pätkäkään?

Silti olen sitä mieltä että jos en olisi koskaan rakastanut, olisi kuvani rakkaudesta kovin vajavainen vaikka olisin lukenut kaikki mahdolliset tutkimukset aiheesta.


Aivan varmasti, mutta jos sinulla ei olisi edes sitä tieteellistä tietoa, niin se olisi vielä vajavaisempi. Lisäksi se on vähemmän vajaa jos sen tunteen on kokenut JA omaa sen tieteellisen tiedon kuin jos olisi vain kokenut --> Tieteellinen tieto autaa ymmätämään rakkautta myös henkilökohtaisella tasolla.

#40 kirjoitettu 30.01.2010 19:17

Omppumuikkunen kirjoitti:
Miten se menee? En millään saa päähän ja googletus tuotti raamatullisia tuloksia.


Aasin voi johdattaa kaivolle, muttei pakottaa juomaan. Sieltä raamatustahan se taiskin alunperin olla tuokin värssy.