Mikseri.net

#162 kirjoitettu 20.01.2004 20:42

Stocco kirjoitti:
Kuinka todennäköistä oli, että sain aamulla pysäytettyä Kampin metron rullaportaat ajatuksenvoimalla?
Mitä minä kirjoitin! Kirjoitin: Luin jostain lehdestä, että ihminen pystyy pelkän ajatuksen voimalla vaikuttamaan elektronisten esineiden toimintaan. Esim. pöydällä menee robotti, joka 'satunnaisesti' vaihtaa pakille ja kääntyilee. Ihminen pystyy kuitenkin ajatuksen voimalla saamaan robotin pöydällä luokseen. Miten se on mahdollista? Jotain säteilyä kehosta? 2. esim. Heiluri heiluu 'satunnaisesti' vaihtuvalla vauhdilla ja ihminen saa sen ajatuksen voimalla pysähtymään. Testi on toistettu tarpeeksi monta kertaa, että sitä ei enää lueta sattumaksi. Kuinka huimaa! (Tämä ei ollut vastaus, vaan yhtyminen. Yhtyminen Stoccon tekstiin.

Millon Twightilla on enemmän forumviestejä kuin minulla?Haavalle anteeksi, että vastaan, mutta luulisin, että vastaus on tämä:
Silloin, kun minun forumviestien määrä on suurempi, kuin sinun forumviestien määrä. ^^

Minullakin on elämä. Tosin en osaa käyttää sitä.

#163 kirjoitettu 20.01.2004 21:49

Twight kirjoitti:

Testi on toistettu tarpeeksi monta kertaa, että sitä ei enää lueta sattumaksi.

Epäilen ihmisten suuttuvan, jos rupean toistamaan koettani Toisaalta ehkä he rupeaisivat kulkemaan minun kaistaani.

Silloin, kun minun forumviestien määrä on suurempi, kuin sinun forumviestien määrä.


Tarkka päivämäärä, kiitos. Ja sitten vedonlyönnit pystyyn.

#164 kirjoitettu 21.01.2004 02:26

Krista kirjoitti:

Väitätkös siis ettei hra. Haavalla ole elämää palstansa ulkopuolella!? Vai mistä moinen...
Samaa voisi siis kysyä myös hra. Psykiatrilta..


Minulla on elämä. Se elämä on mikseri.net

Vielä kysymys Haavalle: mitä muita seurauksia kuin sakkoja aiheutuu liputta matkustamisesta?


Sinulla on nyt ihan väärää tietoa. Nykylain mukaan tuosta ei saa sakottaa. Siitä kyllä saa periä niinsanotun tarkastusmaksun. Siitä seuraa myös se, että joutuu ostamaan kertalipun. Tämä siis, jos sinut saa kiinni lipuntarkastaja. Kondyktoorilla tai bussinkuljettajalla ei ole muuta oikeutta kuin poistaa liputtomat matkustajat kulkuvälineestä. Noita tarkastusmaksuista ei jää mitään viranomaismerkintää, joskin oletan sisäiseen rekisteriin nuo vissiin menevät. Tosin lakia ollaan muuttamassa niin, että tuosta saisi sakkoja ja siitä jäisi mahdollisesti jotain merkintöjäkin.

#165 kirjoitettu 21.01.2004 02:47

Twight kirjoitti:

Onko niin, ettö liikkuvan esineen - esimerkiksi auton - nopeuteen vaikuttaa sen väri? Siis ulkoväri, kun siihen auringon valo tulee. Hidastaako/nopeuttaako auringon valo autoa?
Tiettävästi auringon valo lämmittää autoa ja metallinen auto laajenee. Silloin tiheys on pienempi ja ilmanvastus suurempi.
Mutta tarkoitin valosäteiden osumista/kimpoamista, vaikuttaako ne auton nopeuteen?


Älyttömän hyvä kysymys, johon en tiedä vastausta.. (Öhh... Korjaan! ...siis en kerro vastausta)

Valillahan ei ole massaa, mutta kyse lienee siitä, että jos ne elektronit jotenkin vaikuttavat atomeihin, niin sitten valo vaikuttaa auton nopeuteen. Jos taas ei, niin sitten ei. Paha vaan mennä sanomaan tästä ihan lonkalta tuota. Nyt joku hiukkasfyysikko apuun.

#166 kirjoitettu 21.01.2004 03:02

Stocco kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että jos haluan saada nopasta kuutosen minun pitää huomioida puolet maailmankaikkeuden atomeista eikä pelkkä onnistunut ranteen liike riitä?


Jos haluaa saada nopasta kuutosen, niin eikeun vain heittämään moppaa ja toivomaan parasta. Jos haluaa laskea etukäteen tuleeko nopasta kuutonen, niin täytyy huomioida kaikki ne atomit, jotka ovat niin kuinkana nopasta ja kädestä, kuin valo ehtii taivataa heiton kestävässä ajassa.

Onko elektroneja enemmän universumissa kuin protoneja?


En tied... eikun en kerro!

Kuinka todennäköistä oli, että sain aamulla pysäytettyä Kampin metron rullaportaat ajatuksenvoimalla? Entä kuinka paljon minun pitää heittää nopalla kuutosia, että Haavakin uskoo?


Kyseisen tapahtuman todennäköisyys on joko 0% tai 100%. Menneisyyden tapahtumien todennäköisyys on aina joko 0% tai 100% prosenttia. Mikään määrä kuutosia ei riitä, sillä nuo rullaportaat ja kuutoset ovat kaksi irrallista asiaa.

Millon Twightilla on enemmän forumviestejä kuin minulla?


Twight tuohon jo osuvasti vastasikin.

Voidaanko kvarkki saada yksinäiseksi?


Ymmärtääkseni hiukkaskiihdytin irrottelee noitakin, mutta nyt en kyllä muista tätä 100% varmuudella oikein.

#167 kirjoitettu 21.01.2004 16:46

viltsuh kirjoitti:

Entä, jos onnellisuus tulee näiden onnistumisien kautta, johon itsesuggestio tähtää?


Parhaimmillaankin kyseessä on oravanpyörä, joka elämäntyytyväisyyden takaamiseksi vaatii aina vaan kovempaa ja kovempaa nopeutta. Tasapainoa tuo kirja ei tavoittele. Se tavottelee jatkuvaa kasvua. Valitettavasti jatkuvakasvu on jo ihan teoreettisestikkin tuhoontumittu idea. Kavulla on aina rajansa.

Tunnustan, olen lukenut tuota Sarasvuon kirjaa, muutamien muiden samantyyppisten kirjojen ohella. Aluksi luin tuota "Sisäistä sankaria" ihan viihteellisessä mielessä, mutta nyt se on alkanut kiinnostaa jo todella paljon. Lähinnä se tapa ajatella asioita kiinnostaa. Oletko lukenut sitä?


Olen. Eriääin paljon viheellisyyksiä ja ihmisen pitkän tähtäysen elämäntasapainoon vaarallisesti vaikuttavia psykologisia ohjeita. Lisäksi kirja sisältää suoranaista manimipulaatiota ja aivopesua valheellisten tietojen varassa. En suosittele kyseistä kirjaa kenellekkään.

Ja jos olet, niinkuin luulen, niin onko tuo hänen tapansa nähdä asioita oikea tapa toteuttaa itseään esim. omien epätäydellisyyksien korjauttajana?


Se tapa on vaarallinen. Yleensäkkin tie, jossa ihminen etsii itsestään epätäydellisyyksia ja pyrkii kokoajan tulemaan "paremmaksi" ihmiseksi on minusta lähes poikkeuksetta aika detruktiivinen ihmisen itsensä kannalta ja etenkin pitkälle vietynä ajaa usein ojaan. Pahinta tässä on se, että kun tuossa tuohussa vauhtiin pääsee, niin siinävaiheessa on todella vaikea jarruttaa, sillä ihminen tulee aijanmyötä yhä riippuvaisemmaksi ja riippuvaisemmaksi tuosta tominnasta itsestään. Tosia on kuitenkin aina, että olemme epätäydellisiä yksilöitä epätäydellisten yksilöiden maailmassa. On paljon parempi oppia elämään virheidensä ja puuttellisuuksiensa kanssa kuin yrtttää tehdä itsestään Sarasvuon mainostavaa superihmistä, joka on kuintekin aina vain ihannekuva. Sarasvuo on ottanut tavoitteekseen ns.ikuisen kehittymisen prosessin, mutta valitettava tosiasia on, että tuo ideaali on psykoligiselta kannalta mahdoton. Itseään ruokkiva systeemi ylikuormittuu aina ajanmittaan.

Kun tiedän niiden rajoittavan elämääni eli ne on ongelmia. Onko itsesuggestio oikea tapa käsitellä ongelmia ja luoda ehyttä elämää sitä kautta? (oikea tapa on omasta mielestäni yhteiskunnan määrittelemän menestyvän, kasvavan tai elämässä eteenpäin menevän tapa).


En suosittele itsesuggestiota (Enkä varsinkaan mitään Sarasvuon metodeja) kovinkaan mielelläni henkisen ongelman ratkaisukeinoksi. Suggestio on parhaimmillaan väliaikaiseen henkiseen tehostukseen. Ikuinen eteenpäin meno, kasvu ja menestys ovat illuusio, jolle en elääni haaskaisi.

Jos sinun elämäntavoitteesi on yhteiskunnassa suuren menestymisen saavuttaminen, niin olet jo aikapitkälle vaarallisella tiellä. Sitäkin täkeämpää on silloin varoa Sarasvuon metodeitam ja pyrkiä rakentamaan tuo menestyksen tavoite tasapainoisammille metodeille.

Vielä tarkemmin: tuo, että iskee noita päivänselvyyksiä/ elämän perusviisauksia kaaliin (se joka osaa eniten, häviää aina sille, joka oppii nopeammin; elämän salaisuus on jakaminen; se mikä ei tapa, se vahvistaa), joita ei ole ennen aina muistanut tai edes jaksanut noudattaa, kun on elänyt jonkinlaisessa välinpitämättömyydessä, niin onko se tehokas tapa hoitaa ongelmiaan?


Joitakin ongelmia kyllä, suurinta osaa ei. Ylipäänsä ihmisen henkiset "ongelmat" ovat usein vain saman ilmentymän toisia puolia. Eli jos ihminen oppii tyytymään vähempään, hänestä tulee samalla vähemmän kunnianhimoinen. Useita ominaisuuksia ei voi erottaa toisitaan ja samalla kun korjaa ongelmaa, niin luo toisia tilalle.

Kun pidit tätä itsesuggestiota vaarallisena, jos sen ottaa pysyväksi elämän asenteeksi, niin mitä vaaratekijöitä ajattelit sen tuovan? Muitakin kuin tämän itsensä loppuunajamisen vaaran.


Kysymys on siitä mitä se tuo. Pysyvänä elämänasenteena se aiheuttaa muuta oirehtimista, koska pysyväitsesuggestio ei voi olla tasapanoista elämmää. Se johtaa käytännössä aina loputtoman kavun tavoitteluun, joka päättyy tavalla tai toisella ikävästi. Tuo ns. burn-out on vain yksi tapa ajaa karille. Harmittavaa on myös se, että vaikka tiedostat tämän vaaran ja yrität sitä vastaan taistella, niin tuollainen pysyvän suggestion tie johtaa sinut kuitenkin henkisesti tuohon putkeen ja jossain vaiheessa siitä on todella vaikea päästä irti.

Hurahduksesta tähän aiheeseen ei voi puhua, mutta mielenkiintoinen aihe se siltikin on. Perspektiiviä elämään, sitä se kait on. Kerro ihmeessä joitain muitakin mietteitä tämän asian ympäriltä, jos millään jaksat, niin on sitten lisää mistä ammentaa.


Jooh... Sarasvuo osaa kyllä maalata kirjallisella tyylillään todella ruusuisen polun. Harmi, että tuon polun päässä on jotain aivan muuta mitä luvataan.

#168 kirjoitettu 21.01.2004 19:51

viltsuh kirjoitti:
Hyvä, että en ole yksin tämän ajatukseni kanssa siitä, että tuo kirjahan on suurimmaksi osaksi melkosta psykologista kauraa. Taitavasti osaa sulkea kriittisyyttä lukijalta tyyliin: "arvasin, että ajattelet noin, ei siinä mitään, mutta näin se asia todellisuudessa on". Vai mitä olet mieltä?


Se kirja nostattaa minulla kylmiä väreitä. Siinämäärin manipuoloiva ja yksipuolinen sen sisältö on.

Eikö Sarasvuo ole tavallaan sairastunut tähän kuulemaani "vahvuuteen", ja sillä tavalla haluaa muistakin ihmisistä sellaisia vahvoja, itsensäylittäviä, talouskoneita, jotta ihmiset saisivat sitten kaiken mitä ikinä osaavatkaan haluta?


Kyllä se Saravuo on vieläkin vähän yksiarvoinen. Hänen on erittäin vaikea nähdä muita elämäntapoja kuin omansa. Kyllä hän puheissaan tuotakin aina kiertää, mutta käytäntö näyttää aina toista.

Erittäin mielenkiintoista, mutta ei sitten ollenkaan.


Niin. Hyvä tuntea, että osaa olla varuillaan. Minun mielipiteeni asiasta ainakin.

#169 kirjoitettu 23.01.2004 07:57

Kolitune kirjoitti:

- oletko haava rakas sattunut lukemaan linnunradan käsikirjaa liftareille?


Jotkut ovat minua rakkaaksikin joskus sanoneet, mutta enpä usko heitä... ehkä kaikista heistä uskon kaikkein vähiten juuri sunua. Noh jokatapauksessa: Olen.

- miten saan kutinan varpaitteni välissä loppumaan aamulla aikaisin?


Suosittelen näissäasioissa aina lääkäriä.

- tuleeko radiosta ikinä mitään hyvää?


Alivaltiosihteeri: YLEQ - Lauantaisin 12-13

Radio suomi - Sunnuntaisin 14.03

- miksi pannukakku menee aina pieleen kun minä sitä teen?


Koska et osa tehdä sitä, tai subjektiivinen mielipiteesi pannukakun onnistumisesta poikkeaa reseptintekijöiden subjektiivisista näkemyksistä koskien kyseistä asiaa.

- eikö johnny depp olekin aivan ihana fear and loathing in las vegasissa?


Ihana ei ehkä ole se adjektiivi jota Deppistä henkilökohtaisesti viljelisin, mutta pidin hänen roolisuorituksestaan kyllä tuossakin elokuvassa.

jos näihin vastaat olisin niin kiitollinen


Tuo ei laisinkaan tarpeellista, mutta en toki voi sinua estääkkään.

#170 kirjoitettu 23.01.2004 21:55

Oon pitkään miettiny, sanotaanko se "loppuen lopuksi" vai "loppujen lopuksi"? Eli loppuuko asia lopulta, vai onko se kaikkien loppujen loppu?
Kiitos.

#171 kirjoitettu 23.01.2004 22:03

Krista kirjoitti:
Oon pitkään miettiny, sanotaanko se "loppuen lopuksi" vai "loppujen lopuksi"? Eli loppuuko asia lopulta, vai onko se kaikkien loppujen loppu?
Kiitos.


Loppujen lopuksi. Tätä sanontaa käytetään kun...

a) halutaan viitata, että kaikista koukeroista huolimatta tämä asia päättyi lopulta näin.

Esim. Loppujen lopuksi selvisimme kuintenkin hengissä koko siitä hullunmyllystä.

b) halutaan puhua jostaikin asiasta, kun sen kaikki näkökohdat on pohdittu.

Esim. Loppujen lopuksi olen kuitenkin kuitenkin kuolemanragaistuksen kannalla.

#172 kirjoitettu 23.01.2004 22:21

Haava kirjoitti:
Loppujen lopuksi. Tätä sanontaa käytetään kun...

a) halutaan viitata, että kaikista koukeroista huolimatta tämä asia päättyi lopulta näin.

Esim. Loppujen lopuksi selvisimme kuintenkin hengissä koko siitä hullunmyllystä.

b) halutaan puhua jostaikin asiasta, kun sen kaikki näkökohdat on pohdittu.

Esim. Loppujen lopuksi olen kuitenkin kuitenkin kuolemanragaistuksen kannalla.


Juu, käytöstä olin kyllä selvillä, mutta kun itse aina olen luullut että oikea muoto on "loppuen lopuksi".. noh, en rupea vaihtamaan tottumustani, olen sitten yksin.

#173 kirjoitettu 27.01.2004 19:35

Jännä tuo miksi olemme olemassa -kysymys. Miksi synnyimme? Miksi olemme vielä täällä? Kysyn kuitenkin että onkohan se pummit.org pummilla matkustuskassa huijausta ja vetääköhän joku välistä.

#174 kirjoitettu 28.01.2004 02:50

sickmannemus kirjoitti:

...miksi olemme olemassa?


Ensin pitää esittää pätevä vastakysymys... Eli oleko olemassa? Tuota ongelmaa käsitellään alla esitellussä ketjussa:

Mikseri.net - Oletko olemassa - viestiketju

Jos kuitenkin oletamme, että olemme olemassa... Hmm... "Miksi" on hieno kysymys sana noin filosofisesti... Ihmiset tahtovat aina keksiä syyn kaikelle. Saattaapi olla, että koko kysymysksesi on harhaanjohtava ja vie pois varsinaisesta ongelmasta... Tämä on tavattoman laaja kysyms.. Ehkä jopa liiankin laaja... Noh yritän kuitenkin hahmottaa ne kaksi päävaylää, joita tästä asiasta usein esitetään.

a) Koska jumala loi meidät

b) Sattumalta + luonnonlakien seurauksena

--------

a-vaihtoehto sisältää monia ongelmia, siitä missä b-vaihtoehtokin.

A:ssa keskeinen huomio kiinnittyy heti siihen, että miksi jumala loi meidät ja siihen mikä loi jumalan, eli miksi Jumala sitten on olemassa. Klassinen vastaus tuohon miksi Jumala on olemassa, kuuluu, että Jumala on aina ollut olemassa.Tämä on sinällään aika ongelmallinen käsite, mutta mielestäni ei niin absurdi kuin mitä filodofipiireissä usein kuulee toitotettavan. Noh... Hankalaa...

B:ssä taas tulee ajatelleeksi, että mistä ne luonnonlait ovat tulleet... Ovatko nekin aina olleet olemassa (vrt. Jumala kohta)... Noh.. hankalaa tämäkin...

Eli siis päädymme minusta tässä herkästi tähän klassisen "ensimmäisen syyn ongelmaan". Toisaalta voisin tässä esittää myös vastakysmyksen, että onko se olellista miksi Olemme olemassa? Tai olemmeko? Kuitenkin tunnumme kovasti uskovan, että olemme. Vai uskommeko?

#175 kirjoitettu 28.01.2004 03:14

Vilz kirjoitti:

Kysyn kuitenkin että onkohan se pummit.org pummilla matkustuskassa huijausta ja vetääköhän joku välistä.


Jaa-ah... Paha sanoa. Kysehän on siis eräänlaisesta kiinnijäämis vakuutuksesta. Sanoisin kuitenkin, että aika vaikea niitä taksoja on säätää sellaisiksi, että siitä ei tulisi hirveästi tappioita ogranisoijille, joten kyllä se täytyisi käytännössä säätää niin, että ylläpitäjät jäävät voitolle, joten keskimäärin tuo systeemi ei kannata. Hmm... Saattaahan siinä olla, että heillä on siinä kunnon rahastus meininkikin ja että jäävät siitä enemmänkin voitolle. Joku keksi muuten hyvän idean tuolle pummit.org syteemille... Kaveriporukalla kaikki ottavat tuon vakuutuksen ja sitten porukalla pitävät huolen, että jäävät kiinni. Tämän toimenpiteen kun suorittaa kaveriporukalla muutamaan otteeseen, niin eiköhän tuo vilppisyteemi ota kunnolla turpiinsa. Tämä tosin vain jos sattuu vastustamaan kyseistä toimintaa.

#176 kirjoitettu 28.01.2004 14:40

Haava kirjoitti:
Vilz kirjoitti:

Kysyn kuitenkin että onkohan se pummit.org pummilla matkustuskassa huijausta ja vetääköhän joku välistä.


Jaa-ah... Paha sanoa. Kysehän on siis eräänlaisesta kiinnijäämis vakuutuksesta. Sanoisin kuitenkin, että aika vaikea niitä taksoja on säätää sellaisiksi, että siitä ei tulisi hirveästi tappioita ogranisoijille, joten kyllä se täytyisi käytännössä säätää niin, että ylläpitäjät jäävät voitolle, joten keskimäärin tuo systeemi ei kannata. Hmm... Saattaahan siinä olla, että heillä on siinä kunnon rahastus meininkikin ja että jäävät siitä enemmänkin voitolle. Joku keksi muuten hyvän idean tuolle pummit.org syteemille... Kaveriporukalla kaikki ottavat tuon vakuutuksen ja sitten porukalla pitävät huolen, että jäävät kiinni. Tämän toimenpiteen kun suorittaa kaveriporukalla muutamaan otteeseen, niin eiköhän tuo vilppisyteemi ota kunnolla turpiinsa. Tämä tosin vain jos sattuu vastustamaan kyseistä toimintaa.


Mutta mikä sitten on paras tapa jos joutuu käyttämään mm. metroa ja haluaa päästä halvemmalla kuin nuo nykyiset kiskurihinnat antavat??

..tosin valitin tästä jo äidilleni joka tukki suuni sanomalla, että sehän ne minun matkani maksaa, joten turhaan valitan..

#177 kirjoitettu 28.01.2004 17:12

Krista kirjoitti:

Mutta mikä sitten on paras tapa jos joutuu käyttämään mm. metroa ja haluaa päästä halvemmalla kuin nuo nykyiset kiskurihinnat antavat??


Näen tässä kolme vaihtoehtoa.

a) Maksat kiskurihinnat
b) Vaihdat kulkuvälinettä
c) Pummit

a-vaihtoehtoa käytettäessä sinun tulisi muistaa, että sinunkin lippuasi opiskelijana kustantavat Helsingin kunta ja täten tuo maksu on huomattavasti kohtuullistettu. Muutenkin joukkoliikenne maksut ovat valtion taholta kompensoituja, niin että niiden kuuluisi riistokapitalistisessa syteemissä maksaa vieläkin enemmän. Olettaen, että pummit, niin samalla sysäät niitä samoja kustannuksia muiden matkustajien kustannuksesksi, eli lähinnä varastat niiltä, jotka lippunsa kiltisti maksvat.

b-aihtoehto on usein ilmeisen hankala ja sen hankaluuksia osaat varmasti arvioida itsekkin.

c-vaihtoehto taas tulee tietysti keskimäärin halvemmaksi kuin a, koska lipuntarkastajia ei ole niin suurta määrää ole. Toisaalta saattavatpa kulut huonolla tuurilla nousta lippua kalliiimmiksikin. Muistutan edelleen a-kohdan varastus argumentista.

..tosin valitin tästä jo äidilleni joka tukki suuni sanomalla, että sehän ne minun matkani maksaa, joten turhaan valitan..


Äidilläsi on oikeus käyttää tienaamiansa rahoja haluamallaan tavalla. Vaikka sitten noiden kiskurihintojen kustantamiseen.

#178 kirjoitettu 29.01.2004 13:31

Haava kirjoitti:
Olettaen, että pummit, niin samalla sysäät niitä samoja kustannuksia muiden matkustajien kustannuksesksi, eli lähinnä varastat niiltä, jotka lippunsa kiltisti maksvat.


Ja sehän ei ole enää minun ongelmani.. "every man for himself" (tai jotain sinnepäin), eikö?

Ei mutta uusin kysymys tuleekin tässä: Onko mahdollista saada nappikuulokkeista sähköiskuja korvaan? Usein tuolla ulkoilmassa napit korvissa kävellessäni tunnen epämiellyttäviä pistoja korvissani. Ei aina, mutta usein kun esimerkiksi korjaan repun asentoa jolloin hankaan siis takkia itseään vasten, tunnen tuon piston korvassa. Olen its epäätellyt että tuon takin aiheuttamas hankauksen ja ulkona vallitsevan kylmyyden johdosta kuuloke jostain syystä päättää antaa pikkuisen sähköiskun.
Eli, onko mahdollista että tapahtuu näin??

#179 kirjoitettu 29.01.2004 15:55

Krista kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Olettaen, että pummit, niin samalla sysäät niitä samoja kustannuksia muiden matkustajien kustannuksesksi, eli lähinnä varastat niiltä, jotka lippunsa kiltisti maksvat.


Ja sehän ei ole enää minun ongelmani.. "every man for himself" (tai jotain sinnepäin), eikö?


Nykyaikaisessa jälkimodernistisessa yhteiskunnassa monet ovat tuota mieltä, vaikka yhteisöllisyys ei olekaan kadonnut minnekään. Individualismin voittoakulkua ei näemmä pysäytä mikään. Ei ettäkö kaipaisin takaisin perinteiseen kollektiiviseen kultturiinkaan, mutta minusta ei pitäisi unohtaa, että emme kuitenkaan elä omillamme tässä yhteiskunnassa. Toisaalta jos tämä vedetään vain puhtaasti eettiseksi kysymyksesksi, niin sitten tähän on paha sanoa enää mitään faktaa.

Ei mutta uusin kysymys tuleekin tässä: Onko mahdollista saada nappikuulokkeista sähköiskuja korvaan? Usein tuolla ulkoilmassa napit korvissa kävellessäni tunnen epämiellyttäviä pistoja korvissani. Ei aina, mutta usein kun esimerkiksi korjaan repun asentoa jolloin hankaan siis takkia itseään vasten, tunnen tuon piston korvassa. Olen its epäätellyt että tuon takin aiheuttamas hankauksen ja ulkona vallitsevan kylmyyden johdosta kuuloke jostain syystä päättää antaa pikkuisen sähköiskun.
Eli, onko mahdollista että tapahtuu näin??


Olen itse saanut sähköiskun kaiuttimesta, joten kyllä se on mahdollista. Se ei tosin tarkoita, että tuossa tapauksessasi olisi kysymys siitä. Onko nappi täysin eristetty, eli onko siinä yhtään metallia tai muuta johtavaa materiaalia pinnassa? Yksi tapa testata tuota on yrittää soittaa sitä kovalla kokeilla saako siitä sähköiskuja. Mitä kovempaa soitat, sitä kovempi sähköisku siitä tulee.

#180 kirjoitettu 01.02.2004 17:22

Ihan A kirjoitti:
Kolme kysymystä mulla.

1. Tää on vaan pieni varmistus, eli eikös peruna ja tomaatti ole sukulaiskasveja (tai saman heimon kasveja, mikä nyt onkaan se oikea termi)?


Jaa-a... Paha mennä sanomaan, kun en ole biologi.

2. Sitten vähän mielenkiintosempi kyssäri. Kun elektroni mikroskoopilla otetaan kuva atomista, atomit näkyy suttusina möykkyinä?


Ainakin tuon kuvan tarkkuudesta johtuen en kyllä menisi tekemään mitään johtopäätösiä mistään, juuri koska se on niin epätarkka, että atomit näkyvät suttuisina möykkyinä... Eli suttuisuus johtuu tuossa kaikesta muusta kuin liikeestä. (Tai no ehkä siitäkin)

ja ajattelin että sä olet kuitenkin se viisain kenet tunnen, joten kysyn sulta.


Kiva kun kysyit. Eipä näköjään mitään liian viisasta porukkaa sinunkaan ystävissäsi ole.

Eli miks ne näyttää niinku palloilta? Kiertääkö elektroni niin nopeasti protonin ympärillä että se näyttäis siltä kuin se olis joka paikassa yhtä aikaa?


Mitattaessa se ikäänkuin on ana erilaisessa satunnaisessa paikassa tuolla radalla. Tuon kuvan "valotus"-aika on tatusti niin suuri, että se ehtii olla vaikka missä. Myös tarkkuus tuossa kuvassa oli epätarkka, eli senkin suhteen nuo olisivat olleet aika pyöreitä vaikka siinä kuvassa olisi ollut kuutio.

Kuinka nopeasti itse asiassa se elektroni liikkuu protonin ympärillä?


Olen käsittänyt, että tämä on vähän mysteeri, koska noita eletroneja mitatessa on aika runsaastikkin ongelmia. Eli käytännössä se eletroni on aina josakin siellä kehällä kun sitä mitataan.

Ja esim vety atomi, jossa yksi elektroni; silloinhan sen rata täytyisi kiertää joka puolelta sitä protonia, niinku ylhäältä ja sivuilta, eikä vain ikään kuin maa kiertää aurinkoa.


Joo. Eli ne kuvat mitä fysiikan tunnilla näkee ovat vain malleja. Radat ovat tietysti pallonmuotoisia.

Mikä voima muka muuttaa sen rataa niin että se menis vähän vinoon, jos asia on niin?


Jooh, eli ei mikään.

Tää juttu liittyy jotenkin Heisenbergin epätarkkuusperiaatteeseen, vai? Jotain, että ei tiedä missä se elektroni on ja se voi olla monessa paikassa tai jotain sellasta...? Kerropa sinä.


Tuo on tosiaan yksi asia, joka mutkistaa sitä elektronin paikan mittausta. Tai siis tekee hankalaksen nopeuden määrittämisen. Jos sillä edes ylipäänsä on nopeutta. Koko ajatus, että se "kirtää" ydintä on ihan vain arvaus.

3. Ja vielä yksi mielenkiintonen. Eli kun on solu, joka taas koostuu molekyyleistä ja ne atomeista.


Oikein. Vaikkakin tuossa oli aika hyppy. Tarkoitan vain, että se on sama kuin puhuisi, että ihmis heimo koostuu ihmisistä, jotka sitten koostuvat soluista. Onhan se totta, mutta välissä on niin paljon erilaisia kokonaisuuksia, että tuo väite saattaa helposti sekoittaa. (jos siis unohdetaan välistä kaikki elimet ja niiden toiminnat)

Solun sisällä on geenejä. Yksi geeni taas muodostuu geeni pareista.


Yksi geeni muodostuu useammasta emäsparista. Tai tarkemmin sanottuna niin monesta emäsparis, että tämä kokonaisuus valmistaa yhtä proteiinia. Ymmärtääkseni proteiinia valmistamaan tarvittavien emäsparien määrä ei ole aina vakio.

Mistä geenipari sitten muodostuu? Eikös sen täydy olla atomeita senkin? Ja eikös atomi ole aina jotain alkuainetta? Joten mitä alkuainetta geenipari on?


Kyllä kaikki tunnettu aine muodostuu atemeista (1 Atomi = 1 Alkuaine). Orgaanisesti ihminen muodostuu ainakin: Hiilestä, hapesta ja vedystä. Onhan tuossa varmasti muitakin alkuaineita, mutta ainakin noita atomeita geenin valmistukseen tarvitaan.

Ja niitä taitaa olla 5 erilaista geeniparia, ovatko ne kaikki samaa alkuainetta?


On olemassa 4 erilaista emästä (jotka muodostavat yhden emäsparin), jotka ovat kaikki valmistettu samoista alkuainesta. Eri erot ovat siis rakenteellisia.

Ja kuinka monesta atomista geeniparissa oikeen on kyse, koska nehän ovat siis tätä biologista koodia, joka ohjailee soluja,


Geeniparissa on ihan käsittämättömän pajon atomeita. Siis yksi emä sisältää varmaan mijardeja yhdisteitä jo yksinään. (Määrä oli täysi arvia, mutta niitä atomeja on paljon)

joten mikä ihme juttu siinä nyt on että kun laitat pari atomia nippuun ni siitä tulee geenipari jolla sit käsketään mitä tapahtuu??


Pari atomia ei yhtä emestä tee. Vähän sama jos puhisit, että on se ihme kun juuri oikea mutteri sopii oikeaan pulttiin, kun vain pari atomia lisää sinne, niin miten siinä on taas eri ruuvi. Eli sinulla on noiden atomien ja geenien kokoluokat vähän hakusessa. Eli ne atomit ovat todella aivan älyttömän pieniä rakennuspalikoita.

Mitä tulee siihen geeniin. Eli siihen jokuseen emäspariin, niin elimmistä valmistaa geenien ohjeistuksella proteiineja (jotka sitten tekevät niin monimutkaisa juttuja elimmistössä, että niien tutkimus on aika aluillaan). Eli geenit ovat vain rakennusohje... eivät mitään muuta. Eli solu lukee geeneistä miten pitää toimia ja tekee suoraan niinkuin geeneissä sanotaan.

4. Tää vika on vielä tällänen henkilökohtanen mielipide kysymys tai peräti arvaus. Kun on niitä geenejä jotka muodostuvat geenipareista ja sit kun vaihtelee vaikka jossain geenissä yhtä paria eri pariks niin koko geenin ominaisuus muuttuu; lyhytkasvusuuden geeni muutuukin vaikka pitkäkasvusuuden geeniksi tai jotain vastaavaa.


Eli jos geenejä muutetaan (eli emäpareja geenin sisällä), niin solu valmistaa erilaisia proteiineja, jotka lopulta sitten vaikuttavat siten, että ihminen kasvaa enemmän tai vähemmän tai hänelle tule vaaleat hiukset.

Okei tällästähän ne tukijat selvittelee ja kai ne jotain on selvittänytkin, mutta sitten otetaan se yksi geeninen kaikkein yksinkertasin yksi solunen mikä lie virusbakteeri tai joku vastaava, jonka geeni sanoo sille vain että jakaannu kun lämpötila on tarpeeks.


Solu sisältää kromosomeja. Kromosomit sisältävät hirveän pitkät pätkät emäsketjua (eli samalla hirveästi geenejä peräkkäin). Kun solu jakautuu, niin samalla solu jakaa myös kromosomit (että molemmilla soluilla olisi toimintaohjeet). Se miloin solu jakautuu määräytyy tietysti geeneitä (Esim. syöpäsolu on vain mutatoitunut solu, jonka jakautumisen säätely on vaurioitunut)

Mutta silläkin geenillä on ilmeisesti useampia geenipareja geenissään, jep.


Siis geeni sisältää useamman emäparin, jotka taas eivät sisällä enää yhtään geniä tai emäsparia... En nyt okein tajunnut tuota kohtaa

Joten sen geenin funktio oli jotain usean geeniparin yhdistelmästä johtuvaa.


Geeni on ohje kuinka solu toimii. Yksi geeni muodostuu useammasta emäparista.

Mutta kun halutaan selvittää se kaiken alku ja juuri, ne perus elementit, niinkuin fysiikan perusuureet mistä muut suureet muodostuvat, niin nyt selvitetään yhden geeniparin ominaisuutta. Eli mikä kumma funktio yhdellä geeniparilla olisi, tai niitä geeniparejahan oli 5 (?).


Yksi geeni valmistaa yhtä proteiinia. Tai siis yksi geeni kertoo solulle mitä proteiinia sen tuli valmistaa.

Joten niitä perussuureita tässä tapauksessa olisi viisi, joita oikealla tapaa oikeissa järjestyksissä yhditelemällä saisi kaikkia niitä muita geenien funktoita niinku lyhytkasvusuuden tai jotain muuta.


Muttamalla geenejä saadan aikaiseksi miltein mitä vain. Tosin jos niitä geenejä on muuteltu liikaa (Esim. ihminen kasvaa kohdussa norsuksi, niin eipä se äiti saa tuollaista synnytetyksi ja tokkopa edes tuo sikiö sopii tuonne kohtuu enää muutaman hetken kuluttua (Sopii = pystyy elämään, eli saa oikeaa ravintoa jne...)

Siis voiko edes kuvitella mitkä asiat maailassamme voisi olla biologisen koodin perus funktiot? Ne kaikkein yksinkertasimmat. Anna villi arvauksesi tai mielikuvituksen linnun läjä?!?


En tajua tätä kysymystä. Kun olen nyt lukenut sen kymmeneen kertaan olen edelleenkin aivan ulalla. Mikä ihmeen biologisen koodin perusfuntiot? Tämennä niin yritän vastata.

#181 kirjoitettu 02.02.2004 15:51

Mikä on hulluuden määritelmä?

#182 kirjoitettu 03.02.2004 23:35

Lenkkitossu kirjoitti:
Mikä on hulluuden määritelmä?


Hyvä, kysymys... Harmi, että olen aika jäävi vastaamaan tähän kysymykseen ongelman ollessa minulle henkilökohtaisesti aika läheinen. Noh.. Yritän kuitenkin. Jaan ansin määritelmän kolmeen osioon. Käytännön kielen määritellyyn, virellisempaan määrittelyyn ja lääketieteelliseen määrittelyyn. Valitettavasti mikään näistä määrittelyistä ei ole selkeä tai yksiselitteinen. Itseasiassa koko sana on varsinainen epämääräisyyksien ja monitulkintaisuuden pesäke.

1) Käytännön kielen "hulluus"-käsite.

Käytännön kielessä huluus on tavattoman monisyinen ja häilyvä käsite. Käytännön kielessä termillä hulluus viitataan kuitenkin lähes poikkeuksetta henkisiin ominaisuuksiin. Hulluudella kuvaillaan monasti mitä tahansa ihmisen toimintaa tai ajatuksia, jotka tuntuvat omituisilta ja vierailta. Yleisestä ajattelun linjasta poikkeaminen leimataan käytännön kielen tasolla hulluudeksi. Lisäksi monen lainen tunteen tilassa tilassa toimimisesta puhutaan käytännönkielessä hulluutena. Esim. Suuruudenhullu tai hulluna rakkaudesta. Myös ajattelemattomuus, lyhytnäköisyys ja muunlainen tyhmyys on myös käytännön kielessä korvattavissa "hullu"-nimikkkeellä, ilmasiun ymmärrettävyyden sen kummemmin kärsimättä.

2) Yleismpi ja virallisempi hulluuden olemus. (Tässä vaiheessa myös mielisairas voisi tulla kyseiseksi termiksi)

Historiallisesti hulluus on kautta historian iskotettu omalle kulttuurille vieraasta pysyvämmästä käytöksestä ja toiminnasta, joka ei täytä loogisen ja rationaalisen toiminnan tunnusmerkkejä. Entisaikoina hulluiksi on leimattu kaikilla tavoilla omituisesti toimivat ihmiset, jotka eivät jotenkin osaa perustella kummemim toimintaansa. Esim. Udosti toimiva pylväspyhimys saa keikkua pylvään nokassa, koska osaa perustella toimintansa uskonnollisesti. Rajaa enemmän ja vähemmän omituisen toiminnan ja olemuksen välille on mahdotonta vetää, ja myöskään sellaisen määritelmän kehittäminen ei ole kovinkaan perusteltua ainakaan käytännön kielen osalta. Toisaalta taas poliittisista syistä hulluina on pidetty historiallisesti vaikka mitä rymiä ja ajttelijoita.

3) Lääketieteellinen huluuden olemus. (tässä kohdassa voitaisiin käyttää myös termiä mielisairas.

Modernissä lääketieteessä hulluudeksi lasketaan sellainen tunnepuolella oleviin psyykkisiin tekijöihin johdettavissa olevat pyväisluontoisemmat käytöksen tai ajattelun häiriö, joka johtaa käytännön kannalta ongelmalliseen toimitaan, joko henkilön itsensä tai hänen ympäristönsä kanssa. Mikä on ns. Ongelmallista toimitaa ja mikä ei ole? Sen määrittely onkin sitten varin käytäntö pohjaista ja siinä rajanveto onkin taas varsin subjektiivinen ja käytäntökohtainen asia. Tämä määrittely on muutenkin itseasiassa aika suppea yksinkertaistus.

#183 kirjoitettu 04.02.2004 13:48

Hei Haava! Kaikki varmaan, jotka Helsingin metrolla liikkuvat, ovat huomanneet, että liukuportaissa se musta hihna, jolla käsiä pidetään, liikkuu himpun verran nopeammin kuin itse portaat. Miksi se tekee niin? Luulisi insinöörismiesten osaavan laskea hihnan pituuden tarkemmin. Vai onko sillä joku tarkoitus, että ihmisten pitää muutaman sekunnin välein siirtää kättään?

#184 kirjoitettu 04.02.2004 19:07

Piiuli kirjoitti:
Hei Haava! Kaikki varmaan, jotka Helsingin metrolla liikkuvat, ovat huomanneet, että liukuportaissa se musta hihna, jolla käsiä pidetään, liikkuu himpun verran nopeammin kuin itse portaat. Miksi se tekee niin? Luulisi insinöörismiesten osaavan laskea hihnan pituuden tarkemmin. Vai onko sillä joku tarkoitus, että ihmisten pitää muutaman sekunnin välein siirtää kättään?


Tuo selitettiin joskus kyllä jossain ohjelmassakin..

Mutta selitäpäs Haava sekin nyt tähän samaan syssyyn, kun siellä sörkän asemalla liukuportaissa on se musta mies.. (anteeksi sanavalinta, mutta sopi edelliseen.. ) Mies on nyt varmaan viikon putsannut vasemmanpuoleisinta (eli oikeanpuoleisinta ylhäältä katsoen) kaistaa.. Miksi näin kauan, miksi joka päivä, ja miten se koko hommeli toimii!?

Kiitos.

#185 kirjoitettu 04.02.2004 20:10

Haava kirjoitti:
jimbow kirjoitti:
Tässä yksi kysymys:

Miksi joissakin piireissä feministit pitävät vessanpytyn kannen nostamisen sovinistisena tekona, mutta sovinistit eivät usko vessanpytyn kannen alhaalla pitämisen olevan feministinen teko?


Ottamatta nyt ollenkaan kantaa siihen olenko itse sovinisti, niin tahtoisin kyllä heti huomauttaa, että minusta kansi kuuluu jättää aina ylös. Muutenkaan tällä kysymyksellä on aika vähän tekemistä feminismin ja sovinismin kanssa. Lähinnä kysymys on sopimusteknisestä ongelmasta.

Jatkokysymys:

Kumpi tässä tapauksessa on se tyhmä osapuoli, vai ovatko molemmat?


("...vai eikö kumpikaan?"-vaihtoehto unohtui)

Tätä voisi katsoa kahdelta eri kantilta. Kumpi tapa on vähemmän ongelmia aiheuttava, ja sitten oma suosimani sopimustekninen näkökulma. Käsittelen molemmat.

1. Hyöty & vaiva näkökulma:
Eli kummasta vaihtoehdosta syntyy vähemmän vaivaa. Eli pohtia vaikkapa perhedynamiikan kannalta tätä tai sitten ihan faktalla laskea kuinkamonessa tapauksessa vessaan tullessaan yksilö vessaa käyttäessään käyttää sitä ylhäällä ja monessako tapauksessa alhaalla. (Eli nnaiset aina alhaalla ja mihenet vain pikkuhädän sattuessa ylhäällä). Lisäksi on vielä se vaihtoehto, että kukin jättää sen aina miten sattuu ja siten säästytään nostamisen ja laskemisen vaivalta.

2. Sopimustekninen näkökulma:

Yhdessäasuminen on sopimus. Myös se kuinka vessanpöntön kansi jätetään on sopimus. Mitään oikeaa tarkaisua tällaisiin kysymyksiin ei ole. Vessanpytyn kansi kuuluu jättää (tai olla jättämättä) juuri siten kuin yhdessä asuvat ihmiset sen asian sopivat. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, niin sitten on vain tapeltava. Tämä ei muuten ole aivan tyhmä asia tapella, sillä yhdessäasumiseen kuuluu mielstäni aina luonteva määrä erimielisyyksiä, ja tämä ei ole mitenkään turhan vakava aihe kinastella, joten se sopii aika hyvin "erimielisyden-purku-työkaluksi(TM).

Vielä varsinaiseen kysymykseen, kiistan tyhmään osapuoleen: Ihminen on aina itse oikeassa ja se riidan toinen osapuoli on aina väärässä.


pakkohan tähän oli jotain sanoa(en ole taaskaan lukenut koko threadia joten älkää välittäkö jos tämä on kertausta).
Eikös se vessanpytyn kansi pitäisi laittaa kiinni? miksi siinä olisi kansi jos sitä ei olisi tarkoitus pitää kiinni? mutta, älkää ottako tätä sitten ihan tosissaan.

sitten kysymys: Kun ihmisellä(kuten itsellänikin) on huono näkö(mistä muuten johtuu huono näköisyys? näköhermoista?) ja jos on silmälasit, kun sitten otat silmälasit pois päästäsi ja katsot hieman kauempana olevia esim. katuvaloja niin ne näyttäväy sellaisilta hajonaisilta kirkkailta palloilta?

ja sitten toinen(tähän olen kyllä jo saanut vastauksen, mutta haluan kuulla mitä sinä tähän vastaat) hieman tyhmempi kysymys: Miksi suomalaiset possut sanoo "röh röh" ja englantilaiset "oink oink"?

#186 kirjoitettu 04.02.2004 21:00

Chosen_one kirjoitti:

Eikös se vessanpytyn kansi pitäisi laittaa kiinni? miksi siinä olisi kansi jos sitä ei olisi tarkoitus pitää kiinni?


Pyttyhän voi toimia alaslasketun kannen kanssa ylimääräisenä istuimena vessassa. En näe mitää'n syytä pitää kanttaa kiinni vain siksi, että se on siinä. Vähnä kun en näe mitään syytä kiivetä Mount Everestille, vain koska se on siinä. Hmm... Jotkut tosin näkevät sen syyksi, eikä siinäkään ole mitään vikaa.

sitten kysymys: Kun ihmisellä(kuten itsellänikin) on huono näkö(mistä muuten johtuu huono näköisyys? näköhermoista?) ja jos on silmälasit, kun sitten otat silmälasit pois päästäsi ja katsot hieman kauempana olevia esim. katuvaloja niin ne näyttäväy sellaisilta hajonaisilta kirkkailta palloilta?


Silmässä on linssi. Linssi taittaa valon niin, että se heijastuu oikealla tavalla verkkokalvolle. Ihmisen silmässä on lihaksia, jotka taivuttavat linssiä niin, että ihminen näkee aina kerrallaan lähelle täi kauas. Jos katsoo lähelle, niin kaukaa tulevat valonsäteet osuvat ristiin verkkkalvolle ja tausta on sumea. Kun taas kausoo kauas, niin silmien lähellä olevasta esineestä tulevat valonsäteet osuvat ristiin verkkokalvolle ja lähellä oleva kohde on epäterävä. Kun otat lasit pois päästäsi ja katsot valoa, niin lapun valo epäterävöityy palloksi. (Onpas vaikea selittää ilman kuvaa, mutta toivottavasti ymmärsit.

Yleisin näön ongelma, on se, että tuo mainitsemani linssi on (lihasten heikentymisen tai jonkun muun syyn johdosta) vääränlaisessa asennossa tai ei taivu oikeaan asentoon. Tälläin kuva on epäterävä läheltä tai kaukaa. Lisäksi on myös muita näköongelmia, jotka aiheuttavat heikkonäköisyyttä.

ja sitten toinen(tähän olen kyllä jo saanut vastauksen, mutta haluan kuulla mitä sinä tähän vastaat) hieman tyhmempi kysymys: Miksi suomalaiset possut sanoo "röh röh" ja englantilaiset "oink oink"?


En pidä siitä, että tietouttani testataan. Jos kerran tiedät jo vastauksen, niin ei tarvitse sitä enää turhaan tulla kyselemään.

#187 kirjoitettu 04.02.2004 21:08

Chosen_one kirjoitti:
pakkohan tähän oli jotain sanoa(en ole taaskaan lukenut koko threadia joten älkää välittäkö jos tämä on kertausta).
Eikös se vessanpytyn kansi pitäisi laittaa kiinni? miksi siinä olisi kansi jos sitä ei olisi tarkoitus pitää kiinni? mutta, älkää ottako tätä sitten ihan tosissaan.


Voihan se kansi olla siinä sitäkin varten että sen voi avata, tai pitää auki! Kannella on kaksi toimintoa: Olla kiinni tai Olla auki, ja sitten on tietysti noiden kahden välivaiheet..

Haavalle kysymyksiä:

1. Minkä takia meidän keittiössä on niin perhanan paljon banaanikärpäisiä aina syksyisin?

2. Kannattaako ydinenergia?

3. Tapahtuuko auringossa fissioitumista vai fuusioitumista? (Tää on jo niin helppo että tiedän itsekin, mutta kysytään nyt silti)

4. Minkä takia tavarat löytyvät aina sieltä mistä viimeiseksi etsii?

#188 kirjoitettu 04.02.2004 21:51

Putte kirjoitti:

1. Minkä takia meidän keittiössä on niin perhanan paljon banaanikärpäisiä aina syksyisin?


Koska siellä teidän keittiäänne on jostakin tunkeutunut niitä banaanikärpäsiä, ja koska niillä on jossakin siellä vallan mainiot eliolosuhteet siellä.

2. Kannattaako ydinenergia?


Riippuu siitä mitä tarkoitetaan kannattamisella. Talousihmiset ovat kutakuinkin yksimielisiä, että taloudellisesti mitattuna ydinvoima on kannattavaa. Toisaalta taas reaktorin sulamisriskiä tai ydinjätteestä aiheutuvia ongelmia on vaikea arvioida taloudellisilla mittareilla. Täten kusumys kannattaako rankentaa ydinvoimaa (tai ylipäänsä käyttää sitä)? on erittäin hankalasti arvotettava ja monitahoinen kysymys.

3. Tapahtuuko auringossa fissioitumista vai fuusioitumista? (Tää on jo niin helppo että tiedän itsekin, mutta kysytään nyt silti)


Kuten jo aiemmassakin viestissäni totesin, niin älkääpäs tulko tänne testaamaan tietämystäni. Ei tämän ketjun tarkoitus ole testata tietääkö Haava jotakin (Joka on mielestäni aika irrelevanttia vähän kaiken suhteen), vaan saavuttaa tietoa tai näkökulmaa jostain itseään askaruttavasta asiasta.

4. Minkä takia tavarat löytyvät aina sieltä mistä viimeiseksi etsii?


Tämä on variaatio Murphyn laista, joka kuuluusuurinpiirtein: "Jos jokin voi mennä pieleen, niin se menee."

Eli siis kaikki ei aina mene pieleen, eivätkä kaikki etsimäsi asiat löydy aina sieltä viimeisestä paikasta. Sinusta vain tuntuu siltä, koska sinulla on selektiivinen muisti. Eli jos löydät jonkun etsimäsi asian heti kättelyssä, niin et noteraa tätä tapausta minään ihmeenä. Sen sijaan jos etsin sitä esinettä kauna, niin sinua ärsyttää kun et löydä sitä ja tapaus jää mieleen.

#189 kirjoitettu 05.02.2004 11:56

Täytyy ensiksikin sanoa että olen otettu siitä miten paljon haava tiedät asioista. ja sitten kysymysten maailmaan.

1. Mistä tämä kaikki tieto on peräisin? oletko kenties John Doe joka sattumalta vaan tietää "kaiken" vai oletko kova "lukutoukka" ja vietät paljon aikaa lukemalla erialueiden kirjallisuutta ja muuta vastaavaa?

2. Oletko harkinnut uraa kansanedustajana? jos pyrit sinne sopivan puolueen alla niin saat minun ääneni, sen verran manipuloiva osaat olla.

3. Uskotko teoriian, että maahan tuli "elämä" maahan avaruudesta sinkoutuneiden asteroidien sisällä olleista bakteereista? itse olen kuullut tälläisestä ja olen pohtinut sen olevan hyvinkin mahdollista. Se vaan on aika pelottava ajatus, sillä silloinhan jossainpäin maailman kaikkeutta on elämää. Se elämä voi olla vain ihmiselle ns. näkymätöntä. Olen myöskin kuullut teorian siitä, että jos ihminen joskus tapaa "muukalaisen", niin se on mikroskooppisen kokoinen koska avaruudessa suuri koko ei ole hyödyksi.. onko tuossa mitään perää?

Toivottavasti jaksat paneutua kysymyksiin.. tylsää miettiä tätä viimeistä pidempää kysymystä aina yksin.

#190 kirjoitettu 05.02.2004 16:44

Haava kirjoitti:
4. Minkä takia tavarat löytyvät aina sieltä mistä viimeiseksi etsii?

Tämä on variaatio Murphyn laista, joka kuuluusuurinpiirtein: "Jos jokin voi mennä pieleen, niin se menee."

Eli siis kaikki ei aina mene pieleen, eivätkä kaikki etsimäsi asiat löydy aina sieltä viimeisestä paikasta. Sinusta vain tuntuu siltä, koska sinulla on selektiivinen muisti. Eli jos löydät jonkun etsimäsi asian heti kättelyssä, niin et noteraa tätä tapausta minään ihmeenä. Sen sijaan jos etsin sitä esinettä kauna, niin sinua ärsyttää kun et löydä sitä ja tapaus jää mieleen.


Yksinkertaisempi vastaus omaan kysymykseeni:
Mitä järkeä on enää etsiä jos tavara kerran on löytynyt? Vaikka se esine/asia löytyisi heti kun haluaa, niin löytyy se silti sieltä viimeisestä paikasta mistä etsii.. Eikö niin?

#191 kirjoitettu 05.02.2004 18:10

DjLime kirjoitti:
Täytyy ensiksikin sanoa että olen otettu siitä miten paljon haava tiedät asioista.


Meillä jokaisella on omat erikois-alamme. Valitettavasti omani on näinkin turha ja tarpeeton.

1. Mistä tämä kaikki tieto on peräisin? oletko kenties John Doe joka sattumalta vaan tietää "kaiken" vai oletko kova "lukutoukka" ja vietät paljon aikaa lukemalla erialueiden kirjallisuutta ja muuta vastaavaa?


Olen addiktoitunut tietokirjallisuuteen. Lisäksi muistirakenteeni on sellainen, että opin helposti kokonaisuuksia ja en millään muista ihmisten nimiä tai puhelinnumeroita (kännyköille kiitos).

2. Oletko harkinnut uraa kansanedustajana? jos pyrit sinne sopivan puolueen alla niin saat minun ääneni, sen verran manipuloiva osaat olla.


Kansanesuatajan työ voisi olla ihan kiintoisaa, mutta inhottaa sellainen itsensä markkinointi, että empä viitsisi siihen pyrkimis homman ryhtyä. Mitä tulee manipuloiskykyyhn, niin sehän on siitä ongelmallinen, että jos oletetaan erittäin manipuloimis kykyinen ihminen, joka ajaa huonoa politiikka, niin hän saa manipuoliotua ihmiset sen huonokin politiikan taakse. Olisiko hän tällöin hyvä kansaedustaja? Minusta ei.

3. Uskotko teoriian, että maahan tuli "elämä" maahan avaruudesta sinkoutuneiden asteroidien sisällä olleista bakteereista? itse olen kuullut tälläisestä ja olen pohtinut sen olevan hyvinkin mahdollista. Se vaan on aika pelottava ajatus, sillä silloinhan jossainpäin maailman kaikkeutta on elämää. Se elämä voi olla vain ihmiselle ns. näkymätöntä.


Niin... Elämää saattaa olla tuolla jossakin tuli sen tänne asteroideilla tai ei. Onhan tuo mahdollista, jos elämä tuli ennen ilmakehän muodostusta. Tai sanotaanko, että aika helposti se elämä korventuu sinne asteroidiin, jos siinä se ilmakehä on.

Sinällään tuo ei ole mikään tavattoman pohjamutia kouriva kysymys, sillä jos se elämä ei ole kehittynyt maapallolla, niin se että se on kehittynyt muualla, ei edelleenkään ratkaise sitä elämän kehityksen ongelmaa, eli sitä mistä elämä on saanut alkunsa.

Täsmeälisesti voisin vastata tähän, että ehkä, mutta tuskin.

Olen myöskin kuullut teorian siitä, että jos ihminen joskus tapaa "muukalaisen", niin se on mikroskooppisen kokoinen koska avaruudessa suuri koko ei ole hyödyksi.. onko tuossa mitään perää?


Pidän kohtalaisen epätodennäköisen, että kovinkaan älykästä elämää voisi kehittyä ainakaan hiileen perustuvilla systeemeillä (kuten kaikki elämä maapallolla) kovinkaan pieneksi. Mitä tulee elämään avaruudessa, niin se on kyllä (taaskin hiilipohjaiselle elämälle) ainka ongelmallinen. Energiaa on vähän ja olusuhteet hankalat suuren energian ulutuksen kannalta (paljon pakkasta)... Kylmät lämpötilat sopivat huonosti aktiiviselle elämällä, ja epäaktiivinen elämä ei kunnolla evolvoidu, eli kehity

Toivottavasti jaksat paneutua kysymyksiin.. tylsää miettiä tätä viimeistä pidempää kysymystä aina yksin.


Heh... Jaksampa toki... Yksin miettiminen kin on kivaa, mutta kyllä älykäs seura sen aina voittaa.

#192 kirjoitettu 05.02.2004 18:12

Putte kirjoitti:

Yksinkertaisempi vastaus omaan kysymykseeni:
Mitä järkeä on enää etsiä jos tavara kerran on löytynyt? Vaikka se esine/asia löytyisi heti kun haluaa, niin löytyy se silti sieltä viimeisestä paikasta mistä etsii.. Eikö niin?


Ei... Vaikka myöhemmästä paikasta etsimisessä ei välttämättä ole järkeä on näin myös mahdollista tehdä. Tällöin esine ei löytynyt sieltä , mistä sitä viimeiseksi etsi.

#193 kirjoitettu 06.02.2004 02:12

Seuraavaan kysymykseen saadaan tuskin koskaan tietää "oikeaa" vastausta, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mikä on sinun kantasi, eli:

onko ihmisellä vapaata tahtoa?

#194 kirjoitettu 06.02.2004 03:14

Spathi kirjoitti:

onko ihmisellä vapaata tahtoa?


Tämä on kieltämättä yksi filosofian kiintoisimmista klassikoista. Olen uhrannut paljon aikaa tämän kysymyksen pohtimiselle...

Olen kallistunut siihen suuntaan, että on todennäköisempää ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, vaan uskon henkilökohtaisesti ns. vahvaan predestinaatioon. Se tarkoittaa, että ihan kaikki on täydellisen ennustettavissa ja laskettavissa. Tai jos todellista satunnaisuutta ei ole olemassa (tätäkin epäilen kvantiteoriasta huolimatta), niin tämä satunnaisuus ei kuitenkaan auttaisi tuon vapaan tahdon suhteen. Lähinnä minun on mahdotonta keksiä sitä mekanismia millä vapaa tahto toimisi yhdessä fysikaalisen maailman kanssa ilman jotain omituista metafysiikkaa. Se että en keksi tuota keinoa ei toki tarkoita etteikö vapaata tahtoa voisi olla. Jos joku keksii mistä se vapaa tahto voisi olla peräisin ilman jotain hatusta vedettyä metafysiikkaa, niin minua kiinnostaisi kuulla edes se idea.

Oli miten oli, niin ärsyttää miten monet kovatasoisetkin ammattifilosofit ovat vamiit rukkamaan muuten hyviä filosofiasia teorioitaan vain, että saisivat pakolla ypättyä tuon vapaan tahdon mukaan teorioihinsa. Myös nämä täysin hapuolevat ja väkisin väännetyt vapaantahdon perustelut ärsyttävät, kun niitä putkahtelee esille oikeilta filosofeilta. Esim. Kaaosteoriaa ja kanttiteoriaa on täysin järjettömin perustein yritetty ties kuinkamonta kertaa ehdottaa vapaan tahdon argumentin tukemiseksi. Valitettavasti pitää filosofilla olla matematikan taidot todella ruosteessa, jos ehdottaa kaaosteoriaa vapaan tahdon pullustukseksi, koska päin vastoin tuo kaaosteria nimeomaan auttaa selittämään sitä kuinka illuusio vapaasta tahdosta on muodostunut. Oikeasti ainoat hyvt perustelu mitä olen ikinä vapaan tahdon pulesta kuullut on, se että meistä tuntuu siltä. Tämä taas on perusteena aika heikko, koska koko nykyfysiikka antaa minusta helposti ymärtää, että illuusio vapaasta tahdosta ei ole mitenkään typerä idea. Toisaalta taas, eipä sekään mitään todista predestinaation puolesta.

Vielä pitää lisätä, että tämä keskustelu vapasta tahdosta on ihmisen moraalin ja toiminnan kannalta täysin triviaali, eikä sillä voi perustella mitään käytöstä, jos kyseessä on siis vahvaan predestinaatioon perustuva vapaantahdon nujerrus). Sillä jos kaikki on absoluuttisen predestinoitua, niin edelleenkin olet sen predestinaation vanki. Jos kaikki on predestinoitua, niin et voi oikeasti päättää mitä teet. Oli miten oli, niin silti mieltä tuntuu, että meillä on vapaa tahto ja se on osa toimitaamme. Jos eme kuvitteli omaavamme vapaatahtoa toimisimme eritavalla ja se vaikutaisi lopulliseen käytökseemme.

#195 kirjoitettu 06.02.2004 10:48

Niin, eli tässä olis tällänen universumi -aiheinen kysymys.

....

Pienin havaitsemamme "massan olomuoto" on kvarkki.
Kvarkin muodostaa hiukkasia, kuten protoneita.
Protonit muodostavat, neutronien ja elektronien kanssa molekyyli/hilarakenteita.
Erilaiset molekyyli/hilarakenteet muodostavat suurissa määrissä silmillämme havaitsevaa materiaa, esim vesi, jne..
Suuret massat muodostavat kokonaisuuksia, jotka pyrkivät kaikista pienimpää energeettiseen tilaan eli palloon, ts. Planeetta.
Planeetat muodostavat aurinkokuntia.
Aurinkokunnat muodostavat galakseja.
Galaksit muodostavat galaksijoukkoja (multiversum).

....

Okei, kuvitellaan galaksijoukko. Se kelluun tuolla, siellä miljoonia galakseja jossa yhellä on aurinkokunta ja siellä maapallo.

Eli, mistä kvarkit muodostuu ja missä on galaksijoukot, mitä ne muodostaa ja mihin se päättyy?

#196 kirjoitettu 06.02.2004 11:00

Mikä on omatunto ja onko sitä olemassa? Jos on, onko se opittua vai synnynnäistä (vai jotain muuta)?

#197 kirjoitettu 06.02.2004 16:56

progeny kirjoitti:

Eli, mistä kvarkit muodostuu ja missä on galaksijoukot, mitä ne muodostaa ja mihin se päättyy?


a) Kvarkit... ja pienuus...

Tästähän ei todellakaan tiedetä paljoakaan, sillä ei olla edes varmoja onko kaikkia Kvarkkeja löydetty (todennäköisesti yksi puuttuu vielä)... Minulla on sellainen ajatus, että kokomaailman kaikkeus rantuisi vain yhdenlaisen materiayksikön varaa, joka vain olisi "koottu" eri tavalla aina eri kvarkkia/ mitä lie pientä hiukkasta varten... Toisaalta saattaapi myös olla, että koko käsityksemme materiasta jonkinlaisina "möykkyinä" on ilmaisen väärä ja perustuu täysin omien aistihavaintojemme muodostaman illuusiomme antamaan kuvaa. Hmm... Tuota viimeistä siis pidän kaikkein todennäköisempänä vaihtoehtona. Eihän tästä mitään oikeaa tietoa ole, mutta onhan tämä silti kumastuttanut ihmismieliä jo ajoista ennen Sokratesta.

b) Galaksit ja suuruu....

Hmm.... Vien tämän kysymyksen suoraan siihen maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyvään kysymykseen. Eli onko maailmankaikkeus ääretön? Looppaako se? ...vai onko tämä ajattelupata taas täysin väärä. Itse olen luuppaavan maailmankaikkeuden kannalla, mutta tämä perustuu niin epämääräisiin todisteisiin, että en niitä viitsi edes mainita. Sanotaanko vain, että ratkaisematon, mutta mielenkiintoinen filosofinen pohdinta jo anttikin ajoista lähtien.

Galaksit muodostavat galaksijoukkoja (multiversum).


Olen ymmätänyt, että galaksijoukoilla ja multiversum teorialla ei ole mitään tekemistä keskenään. Lisäksi koko ajatus multiversumista on täyttä teoriaa ja siitä ei ole olemassa mitään havaintoja tai edes hentoisia filosofisia todisteita.

#198 kirjoitettu 06.02.2004 17:08

Reht. Leopard Mozart kirjoitti:
Mikä on omatunto ja onko sitä olemassa? Jos on, onko se opittua vai synnynnäistä (vai jotain muuta)?


Hmm... Omatunto on hankala käsite. Mistä omatunto alkaa. Eli mikä määritellään omaksitunnoksi ja mikä ei. Lähinnä juuri tuo määrittelykysymys vaadittaisiin, jotta saisimme selville onko eläimillä omaatuntoa. Periaatteessa jotkut apinatutkijat väittävät, että apinoiden käytöksestä voisi vetää tällaisia johtopäätösiä, mutta taas toisaalta kritiikkikin tästä on esitetty huomattavasti.

Omatuntohan on sitä, kun ihmisestä alkaa tuntua pahalta, kun hän teki, tai on tekemässä, tai ajattteelee tekevänsä jotakin minkä kokee vääräksi. Ja tottakai ihmisillä esintyy tällaista ominaisuutta varsin laajastikkin. Etenkin tässä vankasti kristillisille historialle rakentuvassa kultuurissamme.

Omatunto.. Syyllisyys... Sanoisin, että noilla on erittäin paljon tekemistä empatian + muistin kanssa. Eli empatiua yhdistettynä ihmisen tehokkaaseen muistiin tuntuisi olevan omatunnon syy. Väittäisin, että ihmisellä on biologisia taipumuksia omaantuntoon, jopa niin, että kasvatuksella ei aina välttämättä saada kitkettyä tuota ominaisuutta pois haluttaessakaan. Lähinnä perustan tämän väitteen tuolle omantunnon ja syyllisyyden biologisuudelle, josta omatunto on kuitenkin johdettavissa aika helposti. Se että sillä on biologinen pohja ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siinä olisi paljon myös opittua.

Sanoisin, että minusta on luontevaa, että ihmisyhteisössä jonka kulttuuri ei tunne omaatuntoa, kehittäisi sen ajan kuluessa. Eli siis omatunto olisi biologinen ominaisuus, joka tarvitsee kuttuurin ympärilleen syntyäkseen. Täytyy lisäksi muistaa, että ihmisestä kehityy ihminen vasta ihmisyhteisössä.

#199 kirjoitettu 06.02.2004 20:50

- Mikä on musiikin määritelmä? Eli miten musiikki määritellään?
En itse osaa vastata tähän.. Ehkä sinä tiedät

#200 kirjoitettu 06.02.2004 21:32

Kiitos vastauksesta!

Olen pitkälti samoilla linjoilla kanssasi vapaasta tahdosta. Olen hieman eri mieltä siitä, onko vapaan tahdon olemassaololla/illuusiolla vaikutusta ihmisen moraaliin ja käyttäytymiseen. Mielestäni predestinaatio ei vaikuta suoranaisesti käyttäytymiseen, vaan se tiedostaako ihminen predestinaation. Mikäli ihminen on 100% varma siitä, että hän ei pysty määräämään tekojaan, voi tämä johtaa käyttäytymisen muuttumiseen, koska tällöin ihminen ei enää koe olevansa vastuussa teoistaan...oli hän sitten predestinaation alainen tai ei.

Vapaan tahdon todistaminen/kiistäminen on mahdotonta niin kauan, kun ihmiskunnalla on puutteita fysiikan ymmärtämisessä. Itse en usko, että kaiken selittävää yhtenäisteoriaa pystytään koskaan muodostamaan, koska ihmisen maailmankäsitys perustuu rajallisiin aisteihin ja matematiikkaan. Universumissa on hyvin todennäköisesti sellaista mitä emme pysty havaitsemaan ja täten yhtenäisteorian muodostaminen voi osoittautua mahdottomaksi ihmiselle.