katson ympärilläni, omaa kuvaani
näen maailman loppuvan
kaiken tuhon keskellä
mitään en voi henkiin jättää,
en sielun rippeitä
en veren pisaraa,
kaikki täytyy vuodattaa
katson sisään maailmaan
omaan kuoleman pimeään
silmiin helvetin petojen
kosketan sitä todellisuutta
joka murskaa minut alleen
tunnen sen voimistuvan,
sisälläni kuoleman
haluan nähdä tukehtuvan
hänet omiin haavoihinsa
sen mitä on jäljellä
ei ole kauaa elävää
koen sitä helvettiä
jota elämäksi kutsutaan
puhtaana ja autuaana
näen pahuuden kasvavan