Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 837 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Had zeft! Monivärinen spiraali. Ruskeaa... Harmaa maailma pyörii kaikissa maanläheisissä sävyissä. Epätasainen päänheilutus typistyy lopulta monotoniseksi naputukseksi moniulotteisen avaruuden keskellä. Kaikki se mikä ei ole minun tulee tulvaisuudessa olemaan jossain muualla kuin siellä missä sen nyt väitän olevan. Kello kuuden tee pyörii kuin viisari kuolleessa kellotaulussa. Dali. Sulaa. Kello. Onomatopoeettinen lehmä. Ammuu... Kokemus ilman happoa voi olla äärettömän emäksistä. Tässä se oli selvästi kansien välissä tiiviisti ja pysyvästi. Yksikertaisuuden alapuoleta löytyy maailmaa, joka eli ja voi hyvin siitäkin huolimatta, että mitään näkyvää ei tapahtunut. Hienoutta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tippa ierähtää linsiin jo heti kun kuulee tuon sydänriipaisevan intron. Kliseisyyden arvot musiikissa nousevat aivaan uuteen kunniaan. Sydän riipaiseva laulu omassa epävireisyydessään ja tunnemansa poskettomassa sentimentaalisuudessaan ovat jotain sellaista johon ei voi kuin sanoa, että PÄREKORI! Kun tuo kaikki tuo liitetään tuohon pärekori sanoituseen niin lopputulos on kuin sammakko ankkalammella. Jotain käsinkosketeltavaa. Jotain absudin iraalista suhteessa kaikkeen siihen normauliuteen joka jyrää sen absurdiuden vain näennäisesti... HUH! Mahtava soolo! Mitä utlee biisiin, niin ei tämä ole musiikkia. Tämä on taidetta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mekaaniikan vallankumous. Hellyyttävän konelämän alkutaival. Pieni, mutta pippurinen. ANKKA! KONEANKKA! Miksi tämän biisin simi ei ole "koneankka"? Oikeasti hellyyttävä tämä biisi. Tämä on Hjyvae! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Esineellistetty parodia käärittynä todeliisuuspakoisiin visioihin paremmasta maailmasta unohtamatta dystooppista asennetta joka on varmasti jokaiselle meille suomalaiselle tuttu jo varhaislapsuudesta. Miksikö? Koska venäjä elää tuossa ihan vieressä. Sen pelko purkautuu näin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sööttiyttä.. Tummuutta... Itämaisuutta... Hidasta aavistavuutta... Odotuksen tunnelma... Velloo paikallaan loputtomassa samuudessa, jossa samaa hetkeä ei näy kaikesta samuudesta huolimatta. Vähän pyöreää, mutta kaunista. Talo jossa on kulmia on särmäkkäämpi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varsin mainoi. Erinomaisesti näytelty. Se sama fiilis joka ilmiselvästi tulee tekstistä esiin suorastaan alleviivautui loisteliaasti kerronnassa. Tästä tulee erittäin paljolti mieleen Mark Twainin "Matkakirjeitä maasta".. ja etenkin sen hillitön vuonna 1977 tehty kuunnelma siitä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitarandi pois tuosta amerikka mössötä, kohti jotain vähän eurooppalaisempaa... No joo... Sanotuksesta tykkäsin. Parempi kuin mikään Jarkko Martikaisen sanoitus vuosikymmenen sisään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kiintoisa. Myskystä ei ollut kyllä tietoakaan... Erittäin tajuusrajoittunutta kaoottista, mutta lempeää sotkua. Perhmeää sekamelskaa. Hmm... voisi tästä mennä hakkaamaan itseään lapiolla päähän. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
En ole tätä kuunnellutkaan... Älyttömän viileä tuotos... Elektrofunkkaavaa.. Hyviä Eq-efektejä ja menevää eloisaa äänimaailmaa... Oikeasti VBV:n arvoinen vollotus. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intro jo heti erinomaisen nautinnollinen... Laulun alkoi äänitys teknisesti vähän omituisen kuuloisesta. Selkeät kitarat siinä ja sitten se puhmimössätty laulu sai sen vokaali raidan kuullostamaan lähinnä tökerön mössätyltä. En sitten tiedä johtuiko se laulun sumuisuus EQ:sta vai huonsota mikityksestä, mutta se ehkä biisissä eniten häiritsi... No joo.. Mitä muuten kappaleeseen tulee, niin saundi puoli on ylipäänsä aika miellyttävää... Siinä missä soittokin. Ehkä soitto ei ole niin 100% yhteen, kuin vuosikymmeniä vetäneellä pumpulla, mutta biisin olemus muuten syöksee sellaista lämpöä, että ei voi kuin pitkää. Erityismaininta kivoista vonkuna kitaroista. Hyvin toimivat ja fiiliksellä soitettu... Niin se laulu. Harmi kun sitä ei kuule. Ei että se olisi liian hiljaa, vaan kun se on tuollta äänimössöä. Selkeämmksi, kun sitä ääntä selvästi laulajallakin kuuluu olevan. Sanat olisi ollut kiva myös kirjoittaa tänne, koska nyt niiden kuuntelemeinen on vähän turhankin työlästä. Kokonaisuutena vähän sellaista pientä amatöörimäisyyttä on kuultavissa, mutta yleisesti kaunis äänimaailma ja hyvä fiilis kovaavat sen kyllä helposti. Miksaus ja äänityspuoltä vähän hiomaan, niin voisi parantua kummasti. Pohjaa nimittäin on. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä jotenkin sitto tuntuu olevan paremmin "hankassa" koonaisuutena. Ehkä vähän metronomisen oloinen rytmi, mutta muuten oikein fiiliksellä soitettu. Laulalle pointisit eloisesta eläytymisestä. Ehkä en tässä tuon laulusaundin käsittelyn kannalla, vaikka toimii paremmin tälläisessä selkeämin rääkätyssä laulussa. No joo.. varsin kiv afiilsi tässäkin biisissä. Groovea enemmän ja lämpöä vähemmän kuin Vastavärit biisissä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Heh... Hauskaa kun kuuntelee nämä kaikki SemiPhonet läpi, niin tulee hyvin fiilis, että paljon erilaista genrevaikutetta. Sanoituksestä täässä tykäsin, vaikka se kakkoslaulu yksinään efekti tuntuikin vähän ylimitoitetulta siihen nähden... Mitähän tästä nyt sanoisi. Jotain puuttuu, vaan en tiedä mitä. Äsh.. turhaan yritän tähän mitään jauhaa, kun ei kuitenkaan ole mitänä fiksua sanottavaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alun rätinät odottivat heti hyvää... Muriseva luo kontekstin kaikelle pienelle vonkunalle siinä päällä hyvin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
"Kuuntelimme viestejä radion kohinasta" - J. Karjalainen Sisäinen levysoittimeni jumittaa joskus yhtä pahasti. Se biisn intro (tai a-osa) oli maan mainio. Siihen iskettiin sitten vähän Blade Runner tunnelmainen rumpuluuppi synkistely joka ei tuntunut mitenkään kytkeytyvän aivoissani tuohon A-Osaan. Joko tämä on postmodernia, tai sitten minä en vain ymmärrä. Pari kertaa vielä sen A-osan kuunnelleena vosin sanoa, että vallan mainio. Siitä tykkäsin kamalasti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Perus toimivaa. Vokaalit toimivat erinomaisesti. melodiat ovat ehkä vähän kuultuja, mutta myötäilevät hyvin biisin rakennetta ja elävät sen mukana kivasti. Muutenkin biisin kokonaisluonne erilaisine kohtineen oli hyvä dynaaminen kokonaisuus. Saundimaailmasta sen verran, että tummuus ja taakuus ovat usein keskenään ristiriitaisia elementtejä. Jos lisäät raakuutta, niin tummuus kärsii.. Tämän biisin kohdalla vähän tuota raakuutta puuttui. Lisää sitä vaikka tumman synkkyyden kustannuksella. Vähän oli sellainen sliipatun pyöreä tuo kokonaissaundi. Noh.. Vokaalit toivat siihen kyllä vähän terää, joka kyllä pelasti biisin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tummasävytteistä sähkökomppia sähkökitara vaikutteella... Näen edessäni mekaanisen tonttulauman rakentelemassa suurta mekaanista dinosaurusta, joka aikoo syödä maapallon.. Nam... On minulla sitten joukuvitelmat. Äänet olivat kauniita... Mekaanista... Tykkäsin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
"Lotto"-kommentti iski sitten tänne. Varsin vaikuttava biisi... Kehityy niin hienosti.. Dynamiikkaa... Sitä kun ei nykyään enää mistään löydä. Tässä se sitten toimiikin hienosti. No joo.. Vaikkä tällä nyt ei ole paljoa väliä, niin pitää silti valittaa että genre on kyllä vähän väärä. Tämä ei kyllä ole ambienttia nähnytkään. Kokojan huomiota herättäviä pärähdykisä ja rumpuja vaikka kuinka. Lisäksi se etuliite Dark sopii vielä huonommin. Hypnoottiset melodiat ja toisto toimi älyttömän hyvn. Ehkä vähän lyhyeksi jäi biisi, mutta muuten futasi mainiosti. Tuossa vielä http://en.wikipedia.or... yhdistys: Dark Ambient - Äänimaisemamusiikkia, joka pyrkii tyylilliseen surumielisyyteen ja haikeuteen tai kolkkouteen ja ahdistavuuteen. Hypnoottinen yhdistelmä hidasta syntitesaattoriminimalismia ja matalia rytmikuvioita. Voi olla kokonaan instrumentaalista tai sisältää esim. gregoriaanista laulua tai elokuvasampleja. (Lustmord - The Place Where The Black Stars Hang) Mutta joo.. Aika sama. Hyvä biisi ja väärässä lokerossa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihana lo-fi rääkkäys... Junnaavat äänet vetävät viiltoja avonaiseen mieleen... Perskules... huojuvat ja vaappuvat... silti määtätietoiset äänet vetävät auki jokaisen onnettoman jatuksen jotka uskaltavatkin nousta ilmoille tästä päästä. Raastavaa... Kaunista... Harras tunnelma kun yksi kerrallaan kaikki tuhoutuu. Vääjäämättömän hitaasti, mutta nähtävällä vatmuudella. Tunne jää pörimään päähän musiikin jatkeassa eteenpäin samalla lohduttomalla kylmän viileällä intensiteetillä kuin se oli alottanutkin. Jos ääni ja kauneus voisivat olla sama asia, niin tämä ei olisi ääntä, vaan kauneutta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aaltoja.. Ääniä.. Hyppivät näkökenttäni edessä apaappisina, mutta vilkkaina. Pieni rätinä pääni sisällä kehottaa katsomaan muualle, mutta en tahdo. Tahdon katsoa apaattisin silmin toistuvaa esitystä, jonka tiedän vievät minut huulluuteen... RAKASTAN! SAATANA RAKASTAN! TAHDON NÄHDÄ KAIKEN! ...myös sen minkä olen jo nähnyt, sillä jokaiselle kerralla se näyttäytyy minulle uudeleen samanlaisena. Monotonisuus, jonka äänestä nouse loputtomasti sitä lukemattomat määrät erilaisia asioita. Asioita, jotka kaikki kuvaavat sitä samaa olematta kuitenkaan itse se samuus. Kokonaisuus ei ole summiensa osa. Kokonaisuus on sitä, kun samankaltainen hahmo toistuu niin monta kertaa, että se ei enää ole se hahmo itse. Pääni on se joka rakentaa kaiken. Sitä ei kiinnosta onko joku sama vai eri. Sillä se tietää, että kaikki on eri vaikka kaikki kuvaa samaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Meno on kyllä hyvä. Aito meininki tässä soitossa. Ei mitään sellaista studioviilailun makua, vaan saundissa on kaikki oleellinen ja olellinen epäoleellinen mukana. ROCK! Sävellys on hyvä ja jaksaa pitää otteissaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Monella tapaa klassisempi kuin No2 tämä biisi. Hieman aavemaisia tunnelmia... Odotaa koska jotain sattuu... Kauniita ääniä... Tätä jaksio todella kuunnella ilolla tuolla taustalla, kun tunnelma alkoi jo hyvin varhaisessa vaiheessa siinä muutaman minuutin kohdalla jo syöpyö mieleen ilman kongnition tukea. Ajatukset pääsivät siirtymään muualle ja vain olotila jäi. Toimii. Kaunista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vähän Dronemaista... Digitaalisia nurinoita ja narinoita... tasainen mörinä ja siihen nuo piipitys äänet luivat kyllä kiintoisan olotilan pikkuhiljaa... Aavistuksen varrpaillaan, mutta hmma hyvin hanskassa olo. Ihan jänskä biisi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Äänet säröinen ja mölyineen skulaavat kyll. Vähän tämä 70-luku delay pelleilyltä vaikuttaa. Onhan se lapsi terve kun se leikkii. Saundit olivat hyvät mutta sisältö oli niin kuultu. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intron kuuntelu oli yhtä tuskaa, kun oli sellainen "vaikkua korvissa olo"... Erittäin raikas rumpumaailma sitten pelasti biisin, johon nuo bassohärpäkkeet sopivat kuin kumihanska kanarialle. Siitä vonkusynasta en niin välittänyt... Basso/rumpuosasto rokkasi sen sijaan senkin edestä, että piti tulla vähän kehumaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Konvert: Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus on itse henkilökohtaisesti koskettanut minua ja sitä ilosanomaa tahdon kertoa. Jos sinua on koskettanut vain pyhä henki, niin kehottaisin tutkimaan onko raamatun tulkintasi ehkä oikea ja oletko elänyt tarpeeksi synnitöntä elämää. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitarasaundi oli ikävän transitorimainen. Erityismaininta hyvästä tuotosta (ja sovituksesta). Sekä laulu, että musiikki ovat molemmat äärimmäisen selvästi kuuluvilla. Bändi meininkiä. Jokaista sointinta voi helposti seurata. Soitto pelaa kivasti ja vähän rentoutta on havaittavissa, vaikka silläkin saralla voisi vähän parantaa. Ihan kuin metronomi tikittäisi jokaisen perseessä, kun hiukan sellainen väinäinen fiilis tuossa soitossa. Siis ei paljon. Vain ihan vähän. Sanoituksen arkielämäisyys oli sinällään hyvä, mutta jotenkin tuo sovitus sanoituksen osalta tunti vähän oudolta. Kuin ne olisi väkisin siihen biisin ympätty ne laulut. En sitten tiedä enkö vain hokannut, vaik oliko sovitus tosiaan kökkö siltä osin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
RIGHT OOOOOOooOOON! YEAH! Raakaa kitaraa, räminää ja simppeliä garage melodiaa, niin että 60-luvullakin bändit olisivat olleet kateellisia tästä munasta! HELL YEAH! Tämä biisi EI OLE hyvä! Ei helvetissä! Tämä biisi ei ole lähelläkään hyvää. Tämä biisi on nimittäin paras! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Perus kaunista. Hyvin yhdistetty noita taustoja ja pimpelipom melodiaa. Rahallinen kuin aalto yöllä.... Siis se aalto joka hitaasti mutta varmasti etenee atlantin yli. Peruskivaa. Vähän tule tuo melodia kulutettua puhki mikä itselläni ei toiminut. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rutina äänistä pidin. Rumpusaundista en niin välittänyt. Vähän sellainen pro. Punenäyttely oli vähän "teennäistä". Mikäli se oli tarkoituksellista, niin sitten pitää vain todeta, että ei iskenyt. Olihan siinä puheessakin ketkensä, mutta vähän sellainen "muka huumori" meininki kuului liikaa. Vakavammalla fiiliksellä olisi toiminut paremmin. Mitä huumorimpaa, niin sitä vähemmän sen pitäisi kuullostaa siltä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tämä on musiikillisesti huomattavasti parempi kuin "Linjasto (Minä Omistan)". Tässä on vähän samaa vikka ääninättelyssä kuin tuossa edellisessä. Eli on sellainen kuullostaa aivan siltä kuin olisi yritetty vetää ei vakavasti nuo puheet, mutta ei ole osattu. Saattahan se jollekin toimia, mutta itse olisin tykännyt enemmän, jos olisi saatu sellaista aidompaa vakavuutta siihen puheeseen, niin olisi varmasti naurattantu enemmän. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ärsyttää tuo delay tuossa räminässä. Juuri sellainen ääni josta en esim. teräsakustisessa pidä. Se turha rämähdys. Sitten vielä tuo turha deläy siihen. Syna mölinät olivat kivoja... Sähkökitara pätkä veti hyvin jujua biisiiin ja kokonaisuus heräsi henkiin... Mitä tulee vokaaleihin, niin laulu meni mallikkaasti, mutta ne puheosuudet olivat mielestäni vähän teennäisen kuulloisesti "näytellyt". Noh.. ääninäytteleminen onkin vaikeaa. Puheessa kuuluu nimittäin KAIKKI. Mitään ei saa anteeksi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tästä minä pidän... Alun ratinat saivat mieleni jo suotuisalle tuulelle. Soittorasiamainen perus pimputus jossain epämäärisessä tilassa, jonka ratinat luovat... Ne antavat kontekstin tuolle olemattomuudelle... Ne asettavat paikoilleen kaiken sen kuolleen soiton ja elottomat sävelet joita tässä kuulen. Herttaista. RAA'AN herttaista. Psykottiset tuntemukset ja mekaaninen halu tappaa nousevat tästä. Olet aivoalueeni ytimessä. Tahdon TAPPAA. Kiitos sinun... KUSIPÄÄ! Vitun hieno biisi! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Digitaali Glitsiä... Sekopäistä... Matriisiprintterin modernia... Aliasointi ja digitalia ei ole vihollinen vaan ystävä. ystävä joka vetää ylos kliinisyyden suosta. Ystävä joka ymmärtää raakuuden ja erityisesti odernin kaakuuden filosofista tekstiä paremmin kuin Juha Torvinen soittaa kitaraa. Äänimaisemaa. Itsensä näköistä sellaista. Inhimillinen tila, jota on kiva katsella, mutta jonne ei tahtoisi jäädä. Oikeastaan kaksi minuuttia tuntuu jo liialta, miksi se onkin juuri sopiva pituus tälle biisille. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tassimusiikia... Pientä ja sievää.. Likaista... Pääasia, että sitä voi tanssia... Näen silmissäni kuusi pientä likaista nalle-pehmolelua tanssimassa pinen transistoriradion edessä. Jotenkin minulle tulee sellainen olo, että jos tuossa radiossa olisi täydet paristot, niin tuo näkymä ei miellyttäisi minua niin paljon kuin nyt. ..nyt minä hymyilen ja nautin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Taustan rätinä kovemmalle! Kiva biisi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vähän kulunut tuo kitaran efektointi tapa, mutta ei itenkänä pahimmasta päästä... Noh.. Yksityiskohtia. Fiilis oli biisissä loistava. Yksinkertaisuus toimi tämän kappleen voimavarana. Kitara ja laulu toimivat molemmat yhteen hienosti ja mitään muuta ei tarvittukaan. Posketon basoojen puute oli ratkaisuna outo, mutta toisaalta sekään ei jotenkaan pidemmän päälle haitannyt. Hyvä kertsi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Äärimmäisen hieno tuo ntron kitarointi... Ehköä vähän liiankin "runolliset" sanat istuvat hyvin ajattoman pyörivän fiilikseen musiikissa. Cleani kitara oikein hivelee korvia ja saa halajamaan säröä kuin karhu hunajaa... Turhaan... Jännite pysyy yllä ja biisi pitää hyppysissään aina siihen asti kun pamahtaa ns. meno osuus päälle puolessa välissä biisiä. Siinä kohtaa tulee sitten pettymys. Kompressori lyö äänen sutuksi ja dynamiikattomuus latistaa tunnelma. Oikeastaan tuntuu enemmän, että biisi hiljentyy siinä kohtaa, vaikka sen nimenomaan pitäisi kovantua. Etenkin sen laulun hiljeneminen siinä on ruman kuuloista. Harmi kun niin kiva biisi on pilattu niin pienellä tuottamis mokalla. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Raskas, mutta pieni. Sotalelu. Hylättynä, mutta unelmat vielä tallella.. Se saa aikaan katkeruuden josta nousee ilkeys. Surullista. Surullista, että niin kaunis asia on muuttunut ja vääntynyt. Vääristynyt sellaiseksi mikä se ei tahdo olla, mutta joka sen täytyy olla jotta se oli se itse. Minulle tulee tätä kuunnellessa ylimielinen olo. Olo, että minä olen jotakin. VITUT OLEN! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Perus rouheaa kitara mattoa... selkeän hyvä peruspohja, joskin vähän kliininen minun makuuni. Silti tämä äijämäinen perus Hard Rock meininki jotenkin tunnetasolla istuu istelleni. Vonguttavat, eivät tiluttavat soolot. Jyrä joka jytisee eteenpäin kuin näkökyvytön betonikuutio. Sitten vokaaliosuuteen. Se tuntuu lattealta. Minusta tuntuu, että osaksi tuotantoteknisistä syistä johtuen. Vokaaleja reilummin eteen ja lisää raakuutta. Vaikka se Michkan putkibehringer punaiselle, että se raakuus nousee esiin tuosta äänestä. Muu kompressointi sen jälkeen minimiin, että se suoritus tulee läpi, eikä jää vain kuulijalle etäiseksi möyrynnäksi. Kertosäkeen pieni dynaaminen nousu vokaaleissa oli tervetllut, mutta sitäkin vaikutusta olisi voinut korostaa vielä hieman. Kokonaisuudessan pohja lämmitti, mutta vkaali suotitus ei jotenkin irronut eikä onnitunut näyttämään hampaitaan siihen taopaan kuin biisin musiikillinen anti olisi vaatinut. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Joo... Tätä biisiä ei voisi tiivistää kahteen minuuttiin. Rauhallisuus, joka lähtee sitten aukemaan hitaas, mutta varmasti kuin kukkanen keväällä. Tässä on hyvin kerrostettu tuo hermostuneempi räminä tuohon joka jankkaa nopeammin kun taas todellinen tapahtuma plimplottaa hitaasti. Elää olmaa elämäänsä siin taustalla. Hengittää syvään, rauhallisesti, varmasti ja itsetietoisesti - Kauneutta. Sitten kappale siirtyy selvästi touohon toiseen osioon, jossa tulee uhkaavuuden ääniä. Sama hermostuneinen vs. rauhallisempi teema jatkuu. Tälläkertaa tuohon rauhallisepaan teemaan on tullut vähän syvyyttä ja uhkaavuutta saundin muodossa. Minulle tulee hermostunut ja odotava olo edellisen osion rauhallisemman pinnan alla kuplii osion sijaan. Tämä osio tuntui kestävän liian pitkään eikä lopetus oikein postanut jännitettä, joak jäi vähän häiritsemään. Aika makea pätkä kaikenkaikkiaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Heh heh... QSO osuu naulaan. Tämä on kasari TD:tä. Heh heh... Itse olen enemmän kallellaan sinne 70-luku TD:seen. Ei silti. Oikein hassua tämkin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tuo perhosjuttu oli kyllä jo niin kliseistä, että jo itsessään se vähän hirvitti. Tuo elektroinen tatsi joka tuli siitä arpeggio/sequ pätkästä oli kuitenkin raikastavaa tuollaiseen "luontokuvakseen" nimetyssä musiikissa. Kapple lähti siinä introssa vähän perinteisille poluille, mutta jo puolentoista minuutin kohdalla on selvää, että tämä ei silti ole kliseisimmästä päästä. Klise Eelektronisen ja klise orgaanisen meiningin yhditämistä mukavalla tavalla. Tavalla joka on enemmän kuin osiensa summa. Jos jotain kritiikkiä pitäisi heittää, niin saundit nyt eivät olleet mitään elektronisen musiikin ladunavaajia vaan sellaista keskitasoa paremman FLStudio säädön kuuloisia. VST-tyyppinen laihuus kuului läpi, mutta jotain oli sentään osattu säätää. Noh.. Tämä nyt on kuitenkin sivuseikka, kun ääniä oli osattu käyttää suhteellisen luovasti ja eloisasti. Idea ratkaisee loppujen lopuksi ja siksi tätä olikin kiva kuunnella. Toinen oli ne vähän turhat rummutuksen siellä loppupuolella biisiä. Kiva kokonaisuus. Saundipuoli timantinkovaksi ja ainesta alkaisi olla jo vaikka mihin tälläkin projektilla. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihan kiva biisi. Intro oli sellaista perus kivaa soitin rävellystä. Ei kuullostanut hirveältä missään nimessä, mutta ei kyllä käynyt häiritsemäänkään. Kappleeen laatu vähän putosi vokaali osuuden alettua. Perus lauleskelua. Enemmänkin on nuotin vierestä kautta maailman sivu laulettu... Toisaalta taas ei nyt sykähdyttänyt millään tasolla. Eli koko biisi jatkaa sillä äärettömän keskinkertaisuuden linjalla, jolla aloitikin. "Ihan kiva biisi", jos nyt pitää jotain kiteyttää tästä kaikesta keskikertaisuudesta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Luulen, että tuo "Etsin vaihtoehtoisia tapoja soittaa kitaraa." huononsi tätä kappaletta entisestään. Nyt tässä keskittyy siihen miltä kitara kuullostaa eikä siihen itse musiikkiin. Noh.. Kyllä tämä biisi muutenkin tuntuu vähän "itsetarkoitukselliselta" Ei että se olisi aina huono asia. Sanotaanko niin, että jos tästä biisiä vähän pätkisi ja säätäisi, niin voisi tämän saada roimimaan. Siellä oli paljon kivoja saundeja ja paljon epämielenkiintoisia saundeja sekaisin. Kokonaisuudesta en saanut mitään irti. Ei silti. Jotkut mökinät kuullostivat oikein kiintoisalle ja milenkiinto pysyi ajoittain niin hyvin yllä, että tuli kuunneltua ihan loppuun saakka, vaikka paikkopaikoin tylsyttikin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
KIVI!!! Eikun rock... vai mikä se englannninkielinen sana oli? Hyvät vokaalit... Hyvä meno... Erityisesti tahtoisin kiittää lisäksi rumputräkkiä... Tämä on KIVI!!! Eiku ROCK!!!! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kivaa kitarointia. Laulu on vähän amatöörimäisen oloinen noin nauhoitukseltaan. Kaiku voisi olla eloisampi ja tuoda samalla määrälläkin sen laulun paremmin esiin. Ylipäänsä biisin kokonaisuudessa kappale kehittyy hyvin ja rakenne elää juuri sopivasti. Sävellys toimii muutenkin. Sanoitus oli vähän kliseinen ja jotenkin näkemyksetön. Onneksi musiikki oli paljon sanoitusta parempi joten kiva biisi kokonaisuudessaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on kyllä minusta äärettömän kaukana ambientista. Erittäin diskanttiset ja muutenkin transienttiset pimpiliäänet heti alkuun. Noh... Ei olla genrepoliiseja. Se alkuintron pimputus on jo itsessään minusta aika kamala. Kun sitä toitetaan vielä koko biisin tuossa melkoisen pinnassa, niin että se paittää se nyassikkaamman kaman alleen, niin ei biisi ainakaan jättänyt kylmäksi. Ärsyttä jopa. Noh... Parempi ärsyttävä tunnereaktio, kuin mitäänsanomattomuus. Eli biisissä on sisällään vielä toivoa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
En taaskaan tuosta genrestä tiedä. Taitaa taas olla sellaista "vittuilaan genreille" meininkiä näissä, jonka minä katson synonyymiksi vitttuillaan kuuntelijalle. Noh... Ei olla genrepoliiseja. Söröinen ja eloisa rumpuraita mölinöineen luo tässä kyllä tunnelmaa. Eloisa äänikenttä pyörii ja hyörii nostattavine, leijuivine ja möyrivine tunnelmineen. Aavistuksen mutapippuria tai anjovista tämä olisi kaivannut. Vaan ei silti. Se tässä biisissä jaksaa miellyttää, että juuri kun joku satunnainen tunnelma ja hetki on iskenyt päälle, niin iskeekin joku ihana rötinä rutina ja saumattomasti pläjäyttää täysin erilaisen olon taas päälle. Pitää ihailla taitoa sen suhteen. Kokonaisuudessan eloisa ja monitahoinen teos, josta jäi sellainen visioton olo. Hyvällä tavalla visioton siis. Elämää. Post-modernia-elektroa. Hienoa. Kiva biisi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jeah! Räkää, rautaa ja kellaria... Juuri sellainen garage meininki aidoimillaan, eikä mitään mukamas garagea metallican Angerin tapaan. Rosoa riitti iskevien soitukulkujen sekaan ja se täytty pään juuri kuin 60-luvun loppupuolella. Juuri saunditr olivat kyllä tämän kromukasan vahvuus... Rumukasa nyt sanan positiivisessä merkityksessä. Tämä biisi ei ollut hyvä lo-fi saundista huolimatta, vaan juuri sen takia! Hienoa! Arvostan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Keskinkertainen miksaus. Keskinkertaises saudit. Vokaali suorituksesta paistaa vähän Hmm... Tyhjyys. Vähän kuin valtion viljasiilot katovuoden jälkeen. Tuosta köyhästä urusta tykkäsin. Siinä oli sydän. Siitä pisteet. Se antoi eloa tälle muuten... Ah.. niin tylsälle perus väännölle, joka ei herätä tunteitä paljaaksi ajellussa alpakassakaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on kyllä todella positiivisella tavalla Tangeri Dreamia. Sequ vetää niin TD maisingit, että oksat pois... Sellainen humaltuneen avaruuskävelijän fiilis, kun se pohtii kuinka modernin mystiseltä avaruusraketti näyttäkään kuu-planeetan pinnalla. Se 1:15-kohdassa soinut saundi oli silti jo ihan plagiaatti. Tangeri Drami tulee taatusti haastamaan sinut tästä oikeuteen. Heh heh... Ei vaan tämä on kiva biisi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intro oli vähän pitkä. Vähän alkoi jo saple säätö tuntua samplesäädöltä. Ei silti. Kappele eteni kivasti ja erityisesti se vinksahtanut kellosample ja siihen siäsltyvä pimputus, joka sai aikaan sellaisen kello käy, mutta mitään et voi fiiliksen oli erinomainen. Pisteet siitä kotiin. Jotenkin se kuorosample vain alkoi tuntua niin kumiselta samplen toistolta kun sitä tuli vielä lisää. Isot pisteet silti siitä kello pätkästä. Sekava kokonaisuus jossa oli hienot hetkensä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Melkoisen suureellista mitä tulee omaan näkemykseeni ensilumesta. Noh... Saundipuoli oli vähän köyhä minusta. Sellainen "hyvin tämä reasoni/fruity skulaa"-fiilis. Digitaalista, niin digitaalista. Ainakin esikuviin verrattuna. Jooh... Noh.. Ei pitäisi haukkua sitä, kun laitteiston rajoittuneisuus toki johtuu pääsääntöisesti budjetista ja kätevyydestä. Mitä itse biisiin tulee, niin nuo suureelliset digikaiut vähän häiritsivät ja silottivat äänikuvaa entistä steriilimmäksi. Suosittelen jotain impulssivastekaikuja. Kappale itsesään parani edetessään ja siinä oli sellaista vähän hollywood-maista maagista tunnelmaa. Oikein jees, saundipuolta lukuunottamatta. Striiliys pois ja tämähän olisi hyvä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mainiota. Hitsin mainiota. Intro vetää jo kaikki fiilikset heti maksimiin. Estetiikka. Ei muuta. Eikä tarvitsekkaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Adrenaliinia. Odotusta. Hiki virtaa ja jokainen on valmis iskemään kiinni kuin sonni lehmään. Sellaista dynamiikas kasvua toivoisi vielä elänemmän tälle biisille ikääinkuin ajassa. Raakuuden ja rankkuuden lisääntyessä tälläisissä asteittain alkaa TODELLA veri kiertämään. Ei silti. Nytkin meno on aika onnitunut. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alkuperäinen Kraftwekin oli parempi... heh heh... Silti aika hauska. Tässä oli tyyliä kaikesta huoilimatta. Tykkäsin tuosta hieman minimalistisesta otteesta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Kolisee. Raivostuttavan hidan eteneminen saundissa toimii kuin synti ja biisi muuttuu suorastaan agressiiviseksi. Vaatii kuulijaa pysähtymään. Kivaa minimalismia, joak aukeaa suureksi. Vähän se lopun pimputus oli perseestä alkuun nähden, mutta muuten hyvä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jos tämän olisi tarkoitus naurattaa, niin ehkä tämä voisi olla jollain tasolla hyvä. Muuten tämä oli aika heikohko esitys. Ei silti naurattanut. Heikkotasoista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Heino urkusaundi... Särökitara rokkasi myös... Tässä on sellaista kotikutoisuutta. Vokaalisaundi on vähän makuasia.... silti tuo kaikki on väyhän kuin Coach & toverit tuotanto keskimäärin... Tylsää... Sen sijaan se slidesoolo oli hieno. Ihan sama miten se on tehty, mutta niin hyvä se oli, että vielä kolmannellakaan kuuntelukerralla en saanut siitä tarpeekseni. Siinä oli se kaikki. Siinä oli terä. Siinä oli raakuus. Siinä oli elämä. Siinä oli tunne. Siinä oli se kaikki mitä tästä laulu ja soitin yhtyeestä muuten puuttuu. Miksei tuota pätkää olisi voinut venyttää koko biisin pituiseksi. Sen se tosiaan olisi ansainnut. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitarasärössä on räkää niin paljon, että naapurin nuhainen villekin on katellinen. Ja sietää ollakin. Kappale kasvaa loistvasti introsta, mutta sitä en tajua, miksi kitaran annettiin kadota juuri ennen vokaali osuuden alkamista. Olisi vain sanut feidata yksin siellä takana. Nyt koko fiilis vähän keskeytyi siinä kohdassa. Laulaja on todella paremmassa vedossa, efktoiti ja/tai tyylivalinnat toimivat paremmin tähän träkkiin, kuin Nekromortal Transcendencessä. Sitten tunnelmaan. Toimii. Tämä kappale junnaa ja raapii. Vähän kuin pikkaisen pössötellyt kissa. Tässä tapauksessa sopiva kissaeläin voisi olla joku kotikissaa isompi, sillä siinämääriin tässä on silti voimaa. Pantteri on hyvä, koska se on musta. Ei vaan... Tämä on hieno kumarrus popimmalle tummalle metallille. Tykkäsin kovasti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämän unplugged live-versio on parempi, mutta kyllä tämäkin on aika www.mikseri.net/camp5 | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ihan toimivalta tuo synasi kuullostaa. Särö on vähän digitaalinen. Rumpujen poisjättäminen olisi varmasti parantanut tätä biisiä. Jamitus skulaa ja fiiliskin löytyy. Ota vain nuo rummut jo vittun. Sällittävältä kuullostaa ja syö tuon jamituksen ideaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kevyttä taiderokkia ambienteimmillaan. Heh heh... Äänistä tykkään kyllä, mutta iso miinus puheesta josta on vaikea saada selvää. Oikeasti jää vain vituttamaan, kun ei saa selvää tuosta höpinästä. Hoetaanhan siellä kuolemaa ja kaikkea muuta trendikästä, mutta jooh... Mitä tulee itse ääniin, niin tämä nouseva ja laskeva fiilis toimii hyvin. Saundit ovat meillyttävät. Se mumina ei ihan tunnu 100% sopivan sinne sekään, mutta ei nyt ole mikään pahinkaan. Merenkohina päätää kauniisti ja varmaan liittyi niihin sanoihin joista ei saanut selvää? | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ääni on vihlovan kirkas ja ärsyttävän kimeä. Ääni elää kuin partavesi lainehtivassa kylpyammeessa. Se on juuri se miltä tämä kuullostaa ja se on hyvä se. Psykedeelinen todellakin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Introsta tuli mieleen Black Sabbathin Electric Funeral biisi. Muuten hyvä, mutta vokaaleja pitäisi miksata paljonkovemmalle. Eivät ne pääse peittämään yhtään tuota riffittelyä, kun ovat niin eri äänialalla. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Parasta bluebornia. Poljento on tasainen uhkaava. Kompuroinnista huolimatta kappaleesa on tilaa. RUmmut kuulovat luontevsti ja basso pyörittä rytmiä kuin musta nainen persettään. Laulussa on Ärrää ja raakutta kauneuden keskellä. Puhdasta ja kaunista poppia, jossa on se fiilsikin olemassa. Kappaleen rakenne elää ja kitara nyökkäilee ja repii vuorottain niin kivan mukavasti. Toimii. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on kyllä oikeastikkin älyttömän Oldschool... Intro oli kuin suoraan Tangerine Dreamia... Nuo flängeri vonkaukset eivät ihan niinm mutta äärimmäisen perinteisenä silti pysyy paletti... Ja sehän on hyvä... Mitään päätä, häntää tai kokonaisuutta ei biisitä löytynyt, mutta sehän ei menoa haitannut. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hypnoottista. Varsinkin kun on juuri juonut puolitoista lasia unkarilaista valkoviiniä, niin tämä kuullostaa aivan saatanan hyvältä. Vähänkuin joku olisi istuttanut implantin aivoihin joka takosii kellon lailla tätä eloisaa hymynää suoraan aivokurkiaiseen. Psykedeelisen leijuvaa, kuin kaurapelto jossain kiertoradan tuntumalla. Heikottaa kuin herttakuningas tai mollamaija. Sateenvarjot pääsivät juuri loppumaan, joten ei taida sataankkaan. Ainkaan ei tarvitse. Yksinkertaiset elektroniset rytmit tulevat kuin itsestään. Ihan kuin jokaisen sävelen paikka olisi vain juuri siinä missä sen pitääkin. Kaikki tulee itsestään slevän luontevasti. Kauniisti. Surumielisesti. Tulee erittäin positiivisesti mieleeni blade runnerin elokuva. Ihan kuin se, mutta vain samassa synkyydessä ilman likaisuutta ja roskaisuutta. Äärettömyys, elämä ja kaikki. Niin surumielisen kauniisti, että itkisin jos osaisin. Ei saatanan. Tämä toimi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaunista. Elämän läheisyyttä. Hetken uuvahdus kaiken keskellä siten, että se kaikki... Eikun.. KAIKKI vielä näkyy ja tuntuu.. Elämä virtaa ohi kuin raketti, kun ihminen vain istuu ja on. Tuntien kaiken painon rauhallisuuden yllä. Vittu kun joku osaa. Syvä kumarrus. En itse pystyisi samaan. Toisaalta ei minun tarvitsekaan. Onneksi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Iskempäs nyt vähän syvällisempää kommenttiä kun tämä biisi näköjään kuuluu tuohon "arvioidaan toistemme biisejä"-ketjuun. Laulu menee itselläni vähän siinä rajoilla onko kikkailtu liikaa vai ei. Sanoisin, että tässä pysytään vielä sillä kaidalla polulla, ja äänenkäytölliset ylikikat pysyvät aisoissa. Rummutus ja tausta kolinathan tässä luovat sen hyvän pohjan, jon voi syvällä fiiliksellä vetäistä.. Ja niinhän tässä on tehtykkin. Siitähän tämä biisi koostuu, elää ja hengittää. Päristinkin kuullostaa hyvältä tuollatavalla "huoneen perältä"-mikitys tyylillä, toisinkuin monilla uudemmilla jazz-levyillä jossa se pärisee vittumaisesti siinä äänikentän pinnassa. Hienoa ja elävää saundia. Sitä saundipuolta tulikin jo tuossa edellisessa viestissä puitua. Tämä fiilishän tätä biisiätodella kantaa ja pitää pystyssä. Eritoten soittimsita piano onnituu kliseisen tylsästä sävelkukustaan huolimatta sävähdyttämään eloisalla tulkinnallaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Itselleni tulee kyllä lämmin fiilis tälläisistä "lo-fi" äänityksistä, mutta minä olenkin minä. Vähän vai tuo hirvä limitteri tuossa häiritsee. Tässä on se aito tilantuntu mikä nykyaikaisessa puhkituotetussa sotkussa on kadotettu tyystin. Tässä voi nähdä sen bändin nenänsä edessä joka luo fiilsitä josta modernin tuotatotavan musiikilla voi vain unelmoida. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
ROCK! Kitarat kuulostavat kitaroilta... Soitto soitolta... laulu saundi on niin helmeä. Kuuluu selkeän kovaa ja laulusaundissa on asennettä. Myös englannin ääntämys häiritsee jostain syytä vähemmän kuin 99% mikseri bändejä. Jos homma toimii, niin se toimii... Tämä toimii. Turha sitä on enempää paskaa jauhaa... Ja mitäpä minä tätä teille turhaan kerron, sillä jotka näin laatu kamaa tekevät tietävät kyllä itsekkin sen olevan hyvää. Kiitos. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jumallauta kun te olette hyviä. Kun joku asia on rock, niin se vain on. Tämä iskee suoraviivaisessa perustunne ilmaisussaan juuri siimikä on ROCK. Mitä vittua te teette mikserissä? Ei helvetti voi olla näin hyvä bändi mikserissä! Studioon siitä! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Juuri kun bändi n todistanut osaavansa rokata, niin äijät vetää niin raaalla saundilla niin hyvää hista pätkää, niin dynaamisella kertsillä, että sieluni taipuu tykkäämään. Jees! Hyvin melodiat ja harmoniat tuvat sitä mikä teidän bändissä toimii. Se syvältä sielusta lähtevä rummutus... raa'at kitarat ja tuo laulu joka tuntuu syvemmällä kuin sammakko kaivossa. Ei kikailuja. Ei säätöä. Ei mitään turhaan.. Vain ROCK. ...ja kun se toimii, niin kaikki toimii. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä toimivat jotenkin paremmin tuo vokaalipuoli. Helvetti kun minä olen niin tässä fiiliksessä. Kerrankin mikserissä musiikkia joka kuullostaa muulta kuin.. Hmm... En viitsi sanoa. Vaikka sanoitus puoli on jotein jossa haisee Hmm... jotakin asenoitumista joka minua häiritsee. Joku tapa ilmaista asioita. Noh.. sillä kritiikillä voitte kuitenkin heittää virtahepoa, sillä en aio tarkentaa sitä ainakaan vielä tässä yhteydessä.... Ajatus katkesi. Kaunista. Siluni huutaa raakutta, kun kuuntelen tätä. Se on hyvä. kappale joka sytyttää minussa mielihalun kuunnella Harsh noisea tai norjalaista kirkonpolttoörinää nupit kaakosa, niin ettei siitä särömassasta saa enää muuta selvää kuin sen veren joka vuotaa korvistani. en kuitenkaan aio soittaa kumpakaan, koska rakastan tätä tunnetta. Kiitos siitä. Olette hyviä. Tai ainakin hyvähköjä. Missään tapauksessa ette ole pahoja. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Miksi ihmeessä tämä "unisuus" tässä biisissä olisi huono asia? Itse pidän kovasti tästä vähän Kent-mäisestä jorinasta. Kuin juna velloisi erämaan halki. Tulee ihan psykedeelinen olo kun tätä piempään kuuntele. Puuduttaa aivot kainnisti. Itseasiassa helvetin hieno biisi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jumalauta. Tässähän vedetään sellaista menoa, että tälläistä vanhempaa hevikamaa kuunteleva innostuu kuin poro jolla on kossupullo perseessä. Pyörii väkkärää, niin että letti heiluu. Raakka, rankkaa ja monotonista mättöä. Lo-fi tunnlma vain tekee sen pikantin lisän tähän, että tuntuu kuin lavallinen rautapalkkeja putoaisi päähän... Jeah! 50-luvun sooliolua päälle ja kansa kiittää! Rumble and heavy metal! Tässähän on se kaikki! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Puolipsykedeelistä huojuntaa. Vähän kuin katselisi ymärillä'än uivia kaloja kirkontirnista ja pohtisi mitähän sateenvarjolla on tekemistä tämän kaiken kanssa. Vähän sellainen "halpis" saundi tässä. Oikein kivaa ampienttia, vaikka niistä rummuista en niin ole tykästynytkään. Menee vähän metsään se hieno ambientti tunnelma kun paukuttaa. Muuten oikein nautinnoillinen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Raakuuta. Pörinää ja rouhetta. Intro oli hyvä ja veti mukaan. Loppu oli lähempänä keskiverto punk bändin sekoilua. Se voi olla hyvä tai huono vähän henkilöstä riippuen. Itse kyllästyin. Hyvä intro silti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Psybient olisi myös käynty genreksi, mutta onhan tässä elementtejä dark ambienttiinkin. Nautinnollinen teos kertakaikkiaan. Tulee vähän mieleen kuin kaksi cyber-avaruus-ponia olisi ajelulla metsässä, jossa ei ole puita ja kaikki olisi muutenkin väärinpäin. Etenkin ne puut, joita ei siis ollut. Ajatustoiminnan katkoisuuden vietittäminen musiikkiyleisölle ei välttämättä ole se syy miksi monet kellopelit on tuomittu poltettavaksi saksassa, mutta se ei silti tarkoita, että ne liittyisivät tähän arvosteluun muuten kuin symboolisella tasolla. Tasolla joka kuvastaa heijastuksistaan huolimatta hyvin sitä heijastuneisuutta, jota yksikään algerian tiikeri ei ole koskaan aiheuttanut. Erinomainen lopetus. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämän biisin "sähkökitara saundi" oli kyllä säämiskän sanoin ihan ilmapallo. Muuten kiva biisi. Jos nyt joain vielä sanoisi, niin tämän biiisin kielellinen DNA on "Kristus on syntynyt" | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Itseäni tämä tumman leijuva äänimaisena miellytti. Tyylikästä. Ehkä vähän liiankin. Tässä on oikeastaan aika hyvä esimerkki miten überkliinisiä sauneja käytetään hyvin. Tämä digitaalinen äänimaisema ikäänkuin petaa paikkansa, vaikka sen vuoksi äänimaisema jääkin vähän tylsäksi. Sävvellystyö kuitenkin oikeuttaa biisin elämän mainiosti. ELoisa ja orgaaninen sävellystyö, jolla yksinkertaisesta toistosta luodaan elävä kokonaisuus. Taitavaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intro veti jo mukaansa odottavuudellaan... Äänimaailma on erittäin tasapainoinen ja taustaäänet saavat mielen suunnilleen hulluuden partaalle. Kaunista. Sellainen positiivinen "pitää hakata päätä seinään" fiilis tästä tulee. Sellainen "pää on täynnä hermotuneisuus"-fiilis välityy loistavasti. Kappale elää rakenteeltaan hienosti. ¨ Eriomainen veto kokonaisuudessaan. Vähän ehkä steriili äänikenttä, jos nyt jostain on pakko yrittää väkinäisesti kritisoida. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Saundipuolella tämä vetää aika standardia MIDI-tyyppistä linjaa. Sillä puolella jää vähän vaisuksi. Sävellys puolellahan tässä liikutaan aika pitkälti tässä postmodernissa hollowood vaikutteisessa MIDI-ympäristössä myös. Perinteiset ja kauniit sävelkuviot on nivottu yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, joka ei ole kliseisyydestään ole mitenkään niin huonoa, kuin tästä luonnehdistani saattaisi kuvitella. Sääli vain, että jokaisella sähkökitaran pärähdyksellä tulee vain ieleen sellainen 5 eurion saippua laatikko joka rämisee kylpyammeen reunaa vasten. Hyvällä Orchestral Librarylla tämä saattaisi perlittää jopa ihan kiavstikkin, sillä periaatteessa tuo musiikii oli parhaimmillan oikein mukavaa. Saundimaailmaan vain puhtia jos mahdollista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soittorasiat ovat suuri intohimoni. Aivan kuin tuossa introssa. Soittorasioissa kulminoituu ihmisne lapsellisuus ja suloinen sävelen ohuus samalla kertaa. Niiden olemuksessa on oikeastaan koko maailma sellaisena kun sen voi nähdä. Se mikä on niiden ulkopuolella ei oikeastaan ole kuin säälittävä kopio soittorasian mekaanisesta todellisuudesta. Turha laittaa lihaa sen todellisuuden ympärille, koska soittorasiasita on jo se kaikki. Siitä samasta syystä tästäkin biisitä olisi voinut karsia vaikka mitä turhuuksia. Ei silti. Tykkäsin tavasta jolla tässä biisissä sanotaan "vitun vittu". Siinä lauseessa ja etenkin tennelatauksessa joka siinen oli isketty oli oikeastaan enemmän kuin mitä elämä itse on. Siinä oli se runko. Kaikki muut sanat olivat turhuutta. McKovacore sanoisi tähän, että kuole vanha hoppi, mutta häntä me emme päästä mesoamaan vaan tyydymme kehumaan soittorasiaa. Hienoutta! 10 pistettä siitä! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jos tätä nyt vaikka "Iadnamad"-biisiin vertaa, niin tälle sydämeni sykkii enemmän. Tässäkin on vähän sitä bassopään laimeutta selvästi. Sellainen tummanpuhuva saundi nappaa itseäni vähän enemmän. Sävellys tässä on yksinkertaisen toimivan nerokas. Runttaa ja rakenna. Vokaaliträkki on suorastaan erinomainen. Siitä isot plussat. Se vinkuva kitara siellä toimii loistavasti. Selkeää. Yksinkertaista. Toimivaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Punk vaikutteet rämisevät kivasti. Popkultuurin mukaisesti hakataan ja huudetaan kuin pikkulapset hiekkalaatikolla kun tarhan tädit polttavat röökiä ja pohtivat pitäsikö noit apentuja oikeasi päästää syömään. Jas mikäs olisikaan sen raikkaanpaa. Mikä olisi raikaanpaa, kuin kasa täysi-ikäisiä alkavat riehua kuin lapset ja tallentavat sen aidon tunteen vielä digitaalisene muotoon koko maailman pällisteltäväksi. Se ei ole pelkästään jaloa, vaan se on myös askel kohti parempaa ihmiskuntaa. Hienoa. Kivaa poppis-pukki-rokkia. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kauhuleffaa en tästä saa milään päähäni, mutta surrealistisuudessaan tämä on aika kiintoisa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Agressiivinen. Tykkäsin tämän raa'asta monotoniasta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hienoa, että tälläkertaa vokaalit oli miksattu siten, että laulukin kuului. Se toki toi esiin sen, että englannin ääntämys oli vokalistilla miltei yhtä kamala kuin itselläni. Itämaisen synkät ja veneficus maisesti toistuvat melodiat miellyttivät. Sen sijaan ne vocooder pätkät olivät lähinnä huvittavia, enkä oiken nähnyt sitä ideaa miten ne sopivat biisin muuhun tunnelmaa. Eillei sitten ollut tarkoitus tehdä niistä kohdista naurettavia. Kappaleen äänellinen kehitys oli kuitenkin se kiintoisin hommeli tässä. Toistuvien melodioiden ei annettu junnata koko biisiä putkeet vaan äänille annettiin mahdollisuus leikkiä hiekkalaatikolla. Rumpusamplet olivat yllättävän, vaikka hitä peltiä olisinkin varmasti itse miksannut hiljemmalle. Vitun kova bassosaundi. Sanoituksesta vielä sen verran, että vähän näytti... Hmm... "väännetyltä" se englanti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ai kun minä tykkään tuosta rätinästä. Rätinä on maaginen elementti joka saa aivan oman olonsa aikaiseksi. Mikään muu ei vastaa sitä oloa. Sellainen vainoharhaisuus välittyy kivasti tästä biisistä. Jumittaa... Jumittaa niin saatanasti. Hineoa. Oikeasti ainoa mitä tähän nyt oikeasti voi syvällisesti sanoa, on että jos kiraffit pakotettaisiin kuntelemaan tätä aamuhämärässä, niin sanoisivat tiukan "EI"-luonteisen sanasesa modernille tekniikalle. Sehän on siis puhtasti hyvä asia. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ehkä itse olen enmmän kallelani sellaiseen synkempään bläkikseen. Tässä on vähän sellainen "happy-happy-joy-joy-vihataan-sitten-kaikkia-positiivisesti" meininkin. Ladukas tuotos silti. Vain jokunen välissä ollut soolontapainen tilu jäi enemmän häiritsemään. Rummut kaivasivat vähän eloa myös. Laadukas ja tunteikas vokaaliraita pelastaa silti paljon. Bassopää jäi vähän laihaksi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei tämä nykyisiä kummepia voksuja välttämättä kaipaa. Ääni-ilottelua. Mieleni elää mukana tässä ihanassa äänimassassa. Ehtaa tavaraa, josta kuuluu soitto hienolla tavalla. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Avaruus kaartu pääni ylle ja hypään alas ajattelematta tätä, tuota tai tulevaisuutta. Mainiota.... Erinomaisen kivaa. Pistetään nyt se kama piiloon. NIIN! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tämä on ehkä vähän "groove" makuuni, mutta biisin idea on kyllä hieno. Lopetus on vähän liiankin klassikko. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Metalliasenne soitossa ja rockin saundia... Hard rock kunniaan. Vähän kliiniset saundit ja laulaja ääntää englantia aivan päin persettä. Se ei silti haitaa tämä vahvasti Black Sabbathilta haiseva soittomeininki on kyllä varsin kivan kuuloista.... Etenkin kun siihen yhdistää tätä modernimpaa riehmista sopivassa mittakaavassa, niin kivalta kuullostaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Kyllähän tämä perinteisiä pop kaavija toistaa aika klassisesti vähän tummalla ilmaisulla ja selkeällä säröllä. Laulajan englannin ääntämys on melkein yhtä huono kuin omani, eli suhteellisen luokaton. Noh.. ei ehkä melkein yhtä huono, mutta silti aika paska. Muutenkin työ mössötys tyyli tuossa laulussa ei iske. Noh.. Onhan nämä melodiakulut jo kuultu, mutta kuulenee aika keskeisesti tähän poppi genreen. Teknisesti ihan toimivaa, mutta tunnepuolella ei iskenyt biisi allekirjoittaneeseen yhtään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Letkeää kitarointia. Möyreää örvellystä oli särö ja kun siihen heittää tuollaisen mukava tatsisen kitaroinnin, niin siitä se lähtee. Sisältöä ei suuremmin biisissiä ollut mutta sitä korvasi suuresti letkeä meininki. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kiva bassokuvio. Noista kihisevistä sotku rummuista en kuitenkaan onnitunut missään vaikeessa välittämään. Myös melodia puoli tuntuu turhankin toistavalta. Saundit eivät periaatteessa ole niitä ihan säälittävimpiä. Otetta biisin en missän vaiheessa saanut. Komppi tylsityttää ja melodiat ovat tympitä. Rakenne elää kivasti ja edes auttaa sitä, että tämän jaksaa kuunnella ihan loppuun asti. Yli 5 minuutin pituus 2 minuutin sisällöllä oli silti aivan liikaa minulle. Kyllä tästä nyt kuulee, että jotakin osataan, mutta ei silti iske yhtään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika efektoitu tuo laulu... Heh... hauskaa... Vähän omituinen biisi. Ousisti miksattu, kun tuntuu kokojan että ei kuule mitään kun tuo tausta skittavallimainen ääni peittää kaiken alleen. Hmm... Psydedeliaa en tässä nyt näe muuta kuin efektoidussa laulussa, mutta fiiliskeen en pääse. Se olsi voinut olla muutenkin kovempaa. Hmm... Aika erikoinen kun ei pöääse millään tähän kiinni. Kai se sitten on osittain hyväkin asia. | ||
