Mikseri.net

#82 kirjoitettu 11.01.2004 18:05

Kysymys: Onko pumppuvoimaloissa mitään järkeä, ja jos on, niin miksi niitä ei ole Suomessa?

#83 kirjoitettu 11.01.2004 19:38

Kysymys 1: Sanotaan, että maailmankaikkeus laajenee, mutta mikä lasketaan "maailmankaikkeudeksi"? Mitä on sen ulkopuolella? Millainen on maailmankaikkeuden reuna? (Oho, siinähän taisi tulla kolme kysymystä)

Kysymys 4: Kauanko TV:ssä säilyy jännite sen jälkeen kun töpseli irrotetaan, ts. koska sen sisuskaluja uskaltaa ruveta sorkkimaan?

#84 kirjoitettu 11.01.2004 22:12

Lenkkitossu kirjoitti:
Kysymys: Onko pumppuvoimaloissa mitään järkeä, ja jos on, niin miksi niitä ei ole Suomessa?


Kyllä niissä on vaikka mitä järkeä. Nehän on suunniteltu tasaamaan sähkönkulutuksen piikkejä. Eli sähköhän on aina käytettävä silloin kun sitä tuotetaan ja voimaloiden tuotantomäärää ei aina voida helposti nostaa/laskea.

Eli ideahan on pumpata ylijäämäsähköllä vettä mäelle. Kun sitten sähköä taas tarvitaan, niin lasketaan se alas turbiineja pyörittämää, eli syntyy sähköä. Tässä prosessissa tietysti kuluu energiiaa hukkaan, koska pumppaus vie enmmän energiaa kuin veden alasjuoksutuksen tuotto.

Se että miksi näitä ei ole, johtuu siitä, että on vähän siinä ja siinä kannatvatko ne ylipäänsä taloudellisesti. Eli onko hyödyllisempää esim. ihan vain tuottaa sähköä harakoille tai yrittää muutenvaan tasata kausivaihteluita. Lisäksi voimalat ovat aika tarkkoja sijoituksen suhteen mikä myös hankaloittaa helposti niiden hyötysuhdetta (sähkön siirto on kallista)...

Täman lisäksi vihreä liitto ymmärtääkseni vastustaa näitä. Syynä ymmärtääkseni niiden rakennuspaikalle aiheuttamat isot rumat voimalaitokset... jotka pilaavat luonnonmaisemia. Liäksi vihreiden mielestä tulisi muutenkin vähentää sähkäönkulutusta.

#85 kirjoitettu 11.01.2004 22:36

Salminen kirjoitti:
Sanotaan, että maailmankaikkeus laajenee, mutta mikä lasketaan "maailmankaikkeudeksi"?


Joko a) kaikki mitä on, b) kaikki tunnettu tai sitten c) kaikki minne täällä oleva materia voi päästä.

Riippuen ihan siitä onko kyseessä filosofi vai fyysikko.

A-vaihtoehto on aika klassinen määritelmä filosofille, joka puhuu maailmankaikkudesta... Liäsksi C-kohtra on myös yleinen kun altaan puhu rinnakkaisista maailmankaikkeuksista, jolloin oleellista on, että niihin rinnakkaisiin kaikkeuksiin on mahdotonta siirtää materiaa tai se tapahtuu jonkinlaisen omituisen kikan avulla (madonreikä jne..) Kohta B on klassinen fyysikkojen käyttämä määritelmä.

Kun puhutaan, että maailmankaikkeus laajenee tarkoitetaan kaikkea tunnettua materiaa.

Mitä on sen ulkopuolella?


Joko a) ei mitään, b) Siitä ei ole tietoa/se on irrelevanttia... tai sitten c) lisää ns. maailmankaikkeuksia.

Millainen on maailmankaikkeuden reuna?


Tähän on paljon teorioita. Yksi on, että sitä ei kertakaikkiaan ole.... Eli maailmankaikkeus on ääretön. Yksi on, että maailmankaikkeus looppaa (Eli kun menee toisesta reunasta ulo, niin tulee vastakkaisesta sisään).. Tämä on muuten ihan varteenotettava teoria, ja sen puolesta on olemassa jotain taustasäteilyyn perustuvia laskennallisiakin malleja... Noh.. totuus tästä on jokatapauksessa hämärän peitossa.

Kysymys 4: Kauanko TV:ssä säilyy jännite sen jälkeen kun töpseli irrotetaan, ts. koska sen sisuskaluja uskaltaa ruveta sorkkimaan?


Elektroniputkien kanssa tarvitaan yleensä aika isot kondensaattorit (varaavat sähköä)... Ainakin putkivahvistimien kanssa laitteessa voi olla vaarallista tavaraa sisällä vielä pitkäänkin... En ole sähköinsinööri, mutta tiedän, että teoriassa ainakin useita minuutteja... jollei pidempäänkin. Sama koskee putkivahvistimia. Tosin näihin kaikkiin voidaan tehdä systeemi, että kondensaattorit tyhjentävät itsensä laitteen ollessa sammuneena.

Ilman parempaa tietoa elektronipuken sisältävästä laitteesta, en uskaltaisi itse avata sitä tunteihin.

Haava lisäsi viestiä 16:04 12.01.2004

Elektrojänön kanssa juteltuani, päädyn lisäämään tähän, että opitimiolosihteissa nuo konkat voivat säilyä varattuna miltei ikuisuuden, mutta käytännössä oikein huonolla tuurilla konkat saattavat olla varattuja jopa viikkoja. Kannattaa varoa mihin koskee ja purkaa kaikki konkat manuaalisesti, jos noita sitten päätyy sörkkimään. Itse pitäydyn edelleen muutamien tuntien turvarajassini.

#86 kirjoitettu 12.01.2004 00:46

1. Oletetaan, että on olemassa madonreikiä. Oletetaan, että madonreikä ei ole aina, vaan se sulkeutuilee. (?)
Noh, sitten menee avaruusalus madonreikään. Nyt pitää taas olettaa; madonreiän pitää olla pitkä. Madonreiässä ollessaan molemmat päät sulkeutuvat. Mihin avaruusalus katosi? Onko sitä enää? Katosiko se materia?

2. Kuinka kauan kestää auringon kiertää galaksi? Millä nopeudella aurinko kulkee?

3. 'Ylhäältä' katsoen maapallo pyörii vastapäivään. Aurinko siis 'nousee idästä'. Mutta. Maapallo on siinä vaiheessa, että se menee lähes samaan suuntaan, kuin aurinko. Päiväntasaajan kohdalla henkilö polkee itään, siihen suuntaan, minne aurinkokin on menossa (on siis yö). Silloin henkilön nopeus on periaatteessa yhtä kuin aurinkon nopeus + maapallon nopeus + maapallon kehänopeus + pyöräilijän nopeus. Eikö? Onko jotain muuta huomioitavaa? Paljonko henkilön nopeus on?

#87 kirjoitettu 12.01.2004 01:22

Twight kirjoitti:
1. Oletetaan, että on olemassa madonreikiä. Oletetaan, että madonreikä ei ole aina, vaan se sulkeutuilee. (?)
Noh, sitten menee avaruusalus madonreikään. Nyt pitää taas olettaa; madonreiän pitää olla pitkä. Madonreiässä ollessaan molemmat päät sulkeutuvat. Mihin avaruusalus katosi? Onko sitä enää? Katosiko se materia?


Minkään nykyisten sysiikanlakien mukjaan materia ei voi vaan kadota... Noh.. Onko edes olemassa kyseisiä madonreikiä? Niistä ei nimittäin ole kunnon tyhjentävää fysikaalista teoriaa olemassa. Siis lähelekkään tyhjentävää. Muutenkin tuo kysymys perustuu liikaa tierioihin, joista ei ole oikein kunnon näyttöä, vaan pikemminkin filosofi fyysikkojen arvailuihin. Vastauksen tulee siis olla filosofinen.

a) Reikä ei voi sulkeutua materian siellä maleksiessa (Esim. oveakaan ei voi sulkea, jos jonkun pää on välissä)

b) Aslus katoaa... Sen energia muuttuu joksikin muuksi energiaksi tai vain katoaa (jolloin nykyiset energiaa koskevat fysiikanlakimme eivät ottaisi tätä poikkeusta huomioon.)

c) Madonreikä ei ylipäänsä voi olla "pitkä"... eli materia siirtyy ilman tilallista rajapintaa toiseen "paikkaan"

d) Madonreikäteoria on väärä, ja niitä ei ole olemassa

e) Materia ei voi matkata madonreiän läpi

Tuossa muutama todennäköinen mahdollisuus

2. Kuinka kauan kestää auringon kiertää galaksi? Millä nopeudella aurinko kulkee?


Äsh... Tällaista ärsyttävää triviatietoa, joka ei juuri minua kiinnosta. 250 miljoonavuottahan tuo kirto noin kestä linnunradan ympäri. Nopeus taas on aika hankala käsite, kun se pitäisi mtata suhteessa johonkin. Koko tunnetun maailmankaikkeuden laajetessa tuo nopeuden vieläkin ongelmallisempaa... Suhteellisuusteoria ei tunne nopeutta. Se tuntee vain nopeuden suhteessa johonkin toiseen esineeseen.

3. 'Ylhäältä' katsoen maapallo pyörii vastapäivään. Aurinko siis 'nousee idästä'. Mutta. Maapallo on siinä vaiheessa, että se menee lähes samaan suuntaan, kuin aurinko. Päiväntasaajan kohdalla henkilö polkee itään, siihen suuntaan, minne aurinkokin on menossa (on siis yö). Silloin henkilön nopeus on periaatteessa yhtä kuin aurinkon nopeus + maapallon nopeus + maapallon kehänopeus + pyöräilijän nopeus. Eikö? Onko jotain muuta huomioitavaa? Paljonko henkilön nopeus on?


Nyt ei ole varma tajusinko. Siis tahdot pyöräilijän absoluuttisen nopeuden? Siis mihin pyöräilijän nopeus tulisi suhteuttaa? Eikö tuon logiikan mukaan siihen nopeuteen pitäisi lisätä vielä aurinko kunnan nopeus vektori suhteessa linnunrataan... ja linnunradan nopeuden vektori suhteessa muihin galakseihin?

Haava lisäsi viestiä 01:54 12.01.2004

Tässä välittä kävin vähän pikaviestikeskustelua Twightin kanssa... Jooh... Kyllä, jos laskemme jotain niinkin absurdia kuin absoluuttisia nopeuksia, niin tulemme siihen ongelmaa, että meidän on aika vaikea luoda sitä hypoteettista pistettä, johon suhteellisuusteorian mukaan nopeusia pitää verrata. Auringon nopeuden laskeminen on aika absurdia tuossa. Sen sijaan noihin muihin nopeuksiin saa vähän järkeäkin... Toisaalta taas sen auringon nopeuden kanssa se olisi ollut typeräkin, koska siitä nopeudesta puuttuu vielä galaksin nopeus ja niin edelleen...

#88 kirjoitettu 12.01.2004 10:22

Jos tämä on kysymys, niin mikä on vastaus?

#89 kirjoitettu 12.01.2004 15:32

Twight kirjoitti:
Jos tämä on kysymys, niin mikä on vastaus?


Kaikki mahdolliset vastaukset kuuluvat siihen joukkoon, jotka toteuttavat annetun ehdon.

#90 kirjoitettu 12.01.2004 15:35

Haava kirjoitti:
Twight kirjoitti:
Jos tämä on kysymys, niin mikä on vastaus?


Kaikki mahdolliset vastaukset kuuluvat siihen joukkoon, jotka toteuttavat annetun ehdon.


Myös tuo vastaus.

#91 kirjoitettu 12.01.2004 15:39

GeKko kirjoitti:
Katsotaanpa haavan yleissivistys ja galaktinen maailmantuntemus. Eli minkä nimisellä planeetalla asuu "Verenhimoisia sontiaismolottajapetoja (ravenous bugblatter beast of Traal)"?


Miltään tunnetulta planeetalta maan lisäksi, ei ole vielä toistaiseksi löydetty elämää.

Mitä tulee käsitteeseen yleissivistys, niin olen sitämieltä, että triviaali nippelitieto ei enää tässä jälkimodernistisessa informaatioyhtekunnassa ole yleisivistystä. Painottaisin enemmän sellaista yleistä ymmärrystä asioiden ja lähdekriittisyyden suhteen, jota voi siten soveltaa kaikkialla poukkoilevaan informaatioon.

Haava ei pitä nippelitiedosta, tai esim. Trivial Pursuitista ...vaikka siinä ihan hyvin pärjääkin.

#92 kirjoitettu 12.01.2004 15:54

Ihan A kirjoitti:
Mikä on vastaus johon voi olla vain yksi kysymys?


Aika hyvä... Aika hyvä... Väittäisin, että sellaista ei ole. Tämä väite on kauitenkin aika tuulesta temmattu, sillä tuon todistaminen on aika vaikeaa. Tässä ei induktiotodistksillapitkälle pötkitä.

Ainostaan tulee mieleen "määrittelyn" voimakas osuus kielessä.

Määrittelen sanan: "Maydojoiniasuffeksi." seuraavalla tavalla:

"Maydojoiniasuffeksi" on vain ja ainoastaan vastaus kysmykseen: "Mikä on Haavan elämän tarkoitus."

Pitäysyn kuitenkin alkuperäisessä vastauksessani, sillä tuo määrittely ei ole pätevä, ellei joku instituutio ota käyttöön tuota sanaa sen määrittelemässä muodossa. Hmm... Mikserihän on tietysti instituutio, mutta ymmärtääkseni tuo sana ei ole vielä vakiintuneessa käytössä täällä. Tietysti jos joku perustaa theradin, jossa kysytään tuota kysmystä, ja sitten ihmiset vastaisivat tuota vastausta, niin tuo määrittely vakinasituisi. Noh... Olkoon... vastaus on toistaiseksi, että En ole tietoinen mistään vasteuksesta, johon olisi vain yksi kysymys.

Haavakorjasi sanan: "Maydojoiniasuffeksi." oikein 16:26 12.01.2004

#93 kirjoitettu 12.01.2004 21:18

Paljon on filosofisia pohdiskeltu...

Nämä eivät ole kovinkaan vilosoohvisia:

1) Mistä saan ostettua halvan(0-350 ¤) putkivahvistimen?

2) Olisiko vaikeaa rakentaa oma putkivahvistin ja maksaisiko se enemmän kuin ostaminen?


Tack.

#94 kirjoitettu 12.01.2004 23:15

DJ Lattialuukkukoira kirjoitti:

1) Mistä saan ostettua halvan(0-350 ¤) putkivahvistimen?


Käytettynä saa tuohon hintaan kyllä vaikka mitä. Esim. keltainen pörssi lehteä kannattaa lukea. www.muusikoiden.net sivustoilla on tietääkseni hyvä osto/myyntiforumi... Onhan noita kauppapaikkoja vaikka kuinka.

2) Olisiko vaikeaa rakentaa oma putkivahvistin ja maksaisiko se enemmän kuin ostaminen?


Ei se mitenkään ihmeellisen vaikeaa ole, mutta jos ei aiemmin ole ollut elektroniikna kanssa tekemisissä, niin vaatii kyllä aikalailla omistautumista. Lisäksi putkivahvarit käyttävät aika ikävästi tuota sähköä, niin että niiden sorkkiminen (lue se television sörkkimistä koskeva viesti tästä ketjusta) on vaarallista, jos ei tiedä mitä tekee.

Jo asia vielä kinnistaa, niin ohessa linkki:

AX-84 - Putkivahvistin rakennukseen keskittynyt foorumi

Tuolla voi kysellä lisää rakentamisesta ja siellä on valmiita vahvistin ohjeita. Siellä esim aloittejilla (siis rakentajana) sopivia ovat "P1" tai "Hing-Octane" vahvistimet, joita olen molempia kuunnellut livenä ja erittäin hyväsaundisiksi todennut.

#95 kirjoitettu 13.01.2004 04:37

Haava kirjoitti:
#3
Okei, valo heijastuu esineestä. Heijastuneen valon väri riippuu esineeseen heijastuneen valon väristä ja esineen väristä. (Oletetaan, ettei väliaine vaikuta, vaikka se niin tekee.) Mutta mikä siinä esineessä muodostaa värin? Miksi vain tietyt aallonpituudet heijastuvat siitä? Mikä ominaisuus on esineellä, ettei kaikki aallonpituudet heijastu?


Pahanpa heitit... Tämä on monimutkaista fysiikkaa... Yleisesti ottaen liian makrotasoista keskimääräiselle hiukkas fysiikalle... ja liian mikrotasoista muulle fysiikalle. Pinnan rakenteestahan tuo johtuu. Samoin voisin kysyä mikä ominaisuus on värillisellä lasilla, kun se ei päästä joitain taajukksia läpi. En tiedä... En tiedä tietääkö tätä kukaan, fysikaalisen tarkasti. Aineen rakenteen ja atomitason ominaisuuksia kuitenkin.



Pinnan väriin vaikuttaa tuon pinnan atomien eletronit. Fotonien törmätessä eletroneihin radat muuttuvat ja näin vaikuttavat siihen millä taajuudella fotonit heijastuvat takaisin.

nimimerkillä toivottavasti ei muista fysiikantunteja ihan vikaan

#96 kirjoitettu 13.01.2004 08:04

Mark Vera kirjoitti:
Pinnan väriin vaikuttaa tuon pinnan atomien eletronit. Fotonien törmätessä eletroneihin radat muuttuvat ja näin vaikuttavat siihen millä taajuudella fotonit heijastuvat takaisin.

Minkä radat muuttuvat? No fotoneidenhan 'radat' muuttuvat, se on selvä. Mutta jos tarkoitit elektroneiden rataa, niin silloinhan ne vaikuttavat seuraavien fotoneiden osuessa erilailla niihin fotoneihin.. Eli väri vaihtuisi koko ajan riippuen elektroneiden uusista radoista.. Mutta ilmeisesti tarkoitit fotoneiden rataa.

Minulla on taas yksi kysymyksiä Haavalle:
- Mitä kaikkia ominaisuuksia on fotonilla?
- Minkälaisia fotoneita on olemassa?
- Fotoneilla on ilmeisesti liike-energiaa, kuinka paljon?

#97 kirjoitettu 13.01.2004 13:44

Twight kirjoitti:
Mark Vera kirjoitti:
Pinnan väriin vaikuttaa tuon pinnan atomien eletronit. Fotonien törmätessä eletroneihin radat muuttuvat ja näin vaikuttavat siihen millä taajuudella fotonit heijastuvat takaisin.

Minkä radat muuttuvat? No fotoneidenhan 'radat' muuttuvat, se on selvä. Mutta jos tarkoitit elektroneiden rataa, niin silloinhan ne vaikuttavat seuraavien fotoneiden osuessa erilailla niihin fotoneihin.. Eli väri vaihtuisi koko ajan riippuen elektroneiden uusista radoista.. Mutta ilmeisesti tarkoitit fotoneiden rataa.


Jooh.. Mark Vera:lle heti aluksi, että vastauksesi oli aika triviaali, ja samaa luokkaa kuin jos kysyn, että miten pallo, kimpoaa seinästä, niin selitätä, että koska se törmää lautoihin, joissa on puun syyt. Eli siis et itseasiassa vastannut yhtään mitään vaan heitit lauseellisen sanastoa, joilla ei ollut mitään käytännön sisältöä. Noh... Kiitos kuitekin. Noh... Jos tuo vastaus yhtään tyydytti Twight:ia niin kiva.

- Mitä kaikkia ominaisuuksia on fotonilla?


Heitit aivan liian laajan kysymysen. Tätä voisi verrata siihen jos minä kysyn mitä ominaisuuksia on musiikkikappaleella (Musiikkiaiheinen vertauskuva sivuston huomioon otaen). Tämä menee siis kvanttimekaniikan puolelle. Yksi kansantajuisesti kirjoitettu kirja ei riittäisi vastamaan tähän kysymykseen. Fotoneilla on erittäin paljon erittäin kummallisia ominaisuuksia, joiden käsittäminen maalaijärjellä on äärimmäisen hankalaa. Suosittelen lukemaan kirjan: Richard P. Feynman --> QED, valon ja aineen ihmeellinen teoria... Siinä tuota asiaa selitetään kokonaisen kirjan verran. Erittäin kiinnostava opus.

- Minkälaisia fotoneita on olemassa?


Empä ole ikinä tullut ajatelleeksi. Olen aika vakuuttuut, että fysikka tuntee vain ja ainoastaan fotonin. Se miten sille määritellään "taajuus"-riippuu fysikaalisesta teoriasta, jolla sitä fotonia tarkastellaan (aalto vai kvantti).

- Fotoneilla on ilmeisesti liike-energiaa, kuinka paljon?


Hmm... Onko? En tiedä.. mutta niillähän ei ole massaa... Hmm... Enpä ota tähän kantaa.

#98 kirjoitettu 13.01.2004 14:07

Kyllä täällä saa kysyä triviaalia nippelitietoa, jonka googlaaminen käy juuri koulunsa aloittaneelta lapseltakin helposti, mutta silloin saattaa saada vastaukseksi erään hakukoneen-sivuston.

Tästä ketjusta ei ole tarkoitusta tehdä mitään simppelin nippelitiedon kokoelmaa.

GeKko kirjoitti:
Tässä pari kysymystä:

- Selitä skewesin luku


www.google.com ---> http://mathworld.wolfr...

- Kerro lyhyesti katanan valmistamisen vaiheet


www.google.com

- Millä taajuuksilla valaat ääntelevät?


www.google.com

- Kilpikonna ja jänis ottavat kilpajuoksun ja kilpikonna saa aloittaa puolesta matkasta. Juoksu alkaa. Kilpikonna etenee hitaasti ja aina jokaisella minuutilla jänis pääsee puoleen matkaan kilpikonnasta. Tätä jatkuu joka minuutti ja jänis pääsee aina puoleen matkaan kilpikonnasta. Miten jänis pääsee koskaan kilpikonnan ohi, koska tämä pääsee aina vain puoleen matkaan kilpikonnasta?

Tämä Zenon keksimä akilleus ja kilpikonna paradoksi vastaa filosofiselta rakenteeltaan täydellisetsi tuota aiemmin tässä ketjussa käsittelemääni Zenonin nuoli paradoksia. Eli siltä vain etsit sen aiempien viestien joukosta.

(todista matemaattisesti)


En nyt oiken tiedä mitä minun mukamas pitäisi todistaa? Viitsisitkö täsmentää.

#99 kirjoitettu 13.01.2004 16:08

Tämäpäs ei ole triviaalinippelikysymysrypäs..


tahtoisin kysyä Haavalta, millä perustein joihinkin liitetään assosisaatio poliittisesta tulevaisuudesta. Ja joihinki puolestaan ei..

Tähän vähän liittyen: synnytäänkö johtajiksi vai voiko johtajaksi kasvaa?

Lisäksi: millaista on aito karisma?


terv Vilz
joka tykkää paljon trivial pursuitista, muttei muista mistä maasta marsut ja siitakesienet ovat kotoisin (sienet joka Kiina tai Japani, marsut E-Amerikasta mutta enempää en KOSKAAN muista)

#100 kirjoitettu 13.01.2004 16:24

Täysin ekonomiasta ja taloudesta pihalla olevana nuorena esitän tämän kysymyksen:

Jos esim. televisioiden valmistuskustannukset vaikkapa jonkin tekniikan harppauksen vuoksi nyt puolittuisivat, puolittuisivatko myös televisioiden hinnat?

#101 kirjoitettu 13.01.2004 16:38

Vilz kirjoitti:

tahtoisin kysyä Haavalta, millä perustein joihinkin liitetään assosisaatio poliittisesta tulevaisuudesta. Ja joihinki puolestaan ei..


Väittäisin, että oleellsin peruste liittä tuo määre johonkin henkilöön johtuu subjektiivisesta fiiliksestä. Tämä fiilis syntyy näkemyksestä, jolla arvioija pohtii ihmisen sopivuutta poliitisiin kuvioihin. Näin siis opimaalisesti... Noh... Jokatapuksessa tuollaisten määreiden antaminen tulee aina laskea poliittiseksi teoksi, jolla tahdotaan nostaa tai laskea jonkun mahdollista poliittista uraa.

Tähän vähän liittyen: synnytäänkö johtajiksi vai voiko johtajaksi kasvaa?


Kasvaa milloin? Eli siis puhummeko me kasvamisesta täysikäisenä vai vauvaiässä... ja vertaamme niitä sitten geeneihin? Noh... Vastaan oman ielipiteeni.

Geenit: Vaikuttavat siihen kuinka altis ihminen on kasvamaan johtajaksi.

Vauvaikä ja varhaislapsuus: Nämä vaikuttavat geenien ohella olennaisesti persoonaan, joka määrää myös sopivuutta johtamistehtäviin.

Aikuisikä: Oppia ikä kaikki... Kukaan ai tule hyväksi johtajaksi tyhjästä... Tämä viimeinen vaihe on jokatauksessa oleellinen.

Lisäksi: millaista on aito karisma?


Sellasita, joka toimii. Eli jos ihmiset kokevat jonkun karismaattiseksi (syystä tai toisesta), niin silloin hän on aidosti karismaattinen.

#102 kirjoitettu 13.01.2004 16:43

Ihan-A kirjoitti:
Haava kirjoitti:

"Maydojoiniasuffeksi" on vain ja ainoastaan vastaus kysmykseen: "Mikä on Haavan elämän tarkoitus."


Voinhan kysyä sulta, että "Mikä on 'iskeffusainiojodyaM' takaperin?"


Voit, mutta jos to määritelmäni hyväksytään, niin sitten tuolla kysymykselläsi ei ole htään oikeaa vastausta. Kieli on vain määritelmiensä summa.

#103 kirjoitettu 13.01.2004 16:48

Haava kirjoitti:
Twight kirjoitti:
Mark Vera kirjoitti:
Pinnan väriin vaikuttaa tuon pinnan atomien eletronit. Fotonien törmätessä eletroneihin radat muuttuvat ja näin vaikuttavat siihen millä taajuudella fotonit heijastuvat takaisin.

Minkä radat muuttuvat? No fotoneidenhan 'radat' muuttuvat, se on selvä. Mutta jos tarkoitit elektroneiden rataa, niin silloinhan ne vaikuttavat seuraavien fotoneiden osuessa erilailla niihin fotoneihin.. Eli väri vaihtuisi koko ajan riippuen elektroneiden uusista radoista.. Mutta ilmeisesti tarkoitit fotoneiden rataa.


Jooh.. Mark Vera:lle heti aluksi, että vastauksesi oli aika triviaali, ja samaa luokkaa kuin jos kysyn, että miten pallo, kimpoaa seinästä, niin selitätä, että koska se törmää lautoihin, joissa on puun syyt. Eli siis et itseasiassa vastannut yhtään mitään vaan heitit lauseellisen sanastoa, joilla ei ollut mitään käytännön sisältöä. Noh... Kiitos kuitekin. Noh... Jos tuo vastaus yhtään tyydytti Twight:ia niin kiva.



Suoritetaan virallinen lainaus sivulta http://www.howstuffwor...

Kyseiset asiat opetetaan mm. lukion pitkässä fysiikan oppimäärässä (opitaan myös laskemaan nuo valoaaltojen pituudet, anteeksi nyt, että hieman ruostunut sitten lukion muisti).

Producing a Photon

Any light that you see is made up of a collection of one or more photons propagating through space as electromagnetic waves. In total darkness, our eyes are actually able to sense single photons, but generally what we see in our daily lives comes to us in the form of zillions of photons produced by light sources and reflected off objects. If you look around you right now, there is probably a light source in the room producing photons, and objects in the room that reflect those photons. Your eyes absorb some of the photons flowing through the room, and that is how you see.
There are many different ways to produce photons, but all of them use the same mechanism inside an atom to do it. This mechanism involves the energizing of electrons orbiting each atom's nucleus. How Nuclear Radiation Works describes protons, neutrons and electrons in some detail. For example, hydrogen atoms have one electron orbiting the nucleus. Helium atoms have two electrons orbiting the nucleus. Aluminum atoms have 13 electrons orbiting the nucleus. Each atom has a preferred number of electrons orbiting its nucleus.

Electrons circle the nucleus in fixed orbits -- a simplified way to think about it is to imagine how satellites orbit the Earth. There's a huge amount of theory around electron orbitals, but to understand light there is just one key fact to understand: An electron has a natural orbit that it occupies, but if you energize an atom you can move its electrons to higher orbitals. A photon of light is produced whenever an electron in a higher-than-normal orbit falls back to its normal orbit. During the fall from high-energy to normal-energy, the electron emits a photon -- a packet of energy -- with very specific characteristics. The photon has a frequency, or color, that exactly matches the distance the electron falls.

There are cases where you can see this phenomenon quite clearly. For example, in lots of factories and parking lots you see sodium vapor lights. You can tell a sodium vapor light because it is very yellow when you look at it. A sodium vapor light energizes sodium atoms to generate photons. A sodium atom has 11 electrons, and because of the way they are stacked in orbitals one of those electrons is most likely to accept and emit energy (this electron is called the 3s electron, and is explained on this page). The energy packets that this electron is most likely to emit fall right around a wavelength of 590 nanometers. This wavelength corresponds to yellow light. If you run sodium light through a prism, you do not see a rainbow -- you see a pair of yellow lines.

Probably the most common way to energize atoms is with heat, and this is the basis of incandescence. If you heat up a horseshoe with a blowtorch, it will eventually get red hot, and if you heat it enough it gets white hot. Red is the lowest-energy visible light, so in a red-hot object the atoms are just getting enough energy to begin emitting light that we can see. Once you apply enough heat to cause white light, you are energizing so many different electrons in so many different ways that all of the colors are being generated -- they all mix together to look white, as explained in one of the sections below.

#104 kirjoitettu 13.01.2004 16:56

V Aalto kirjoitti:

Jos esim. televisioiden valmistuskustannukset vaikkapa jonkin tekniikan harppauksen vuoksi nyt puolittuisivat, puolittuisivatko myös televisioiden hinnat?


Riippuu mitä tarkoitat valmisushinnalla. Jos esim. komponenttien hinnat ja työväen palkat puolittuisivat, niin silloin hinnanpudotus suurentaisi todennäköisesti myös kysyntää, joka supistaisi kokonais valmistuskustannuksia entiesetään, jolloin hinta voisi pudota enemmänkin.

Jos taas meinaat pelkkiä valmistuskustannuksia, niin silloijn pitää ottaa huomioon myös varastointi, kuljetukset, mainostus ja yrityksen muut hallinnolliset kulut.

Sitten on myös ikuinen kate ongelma. Paljonko firman pitää tuottaa voittoa... ja se paljonko juuri tuolla tuotteella pystytään/halutaan rahastaa. Lopulliseen hintaanhan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan laki. Jos tuote myydään vaikka tappiolla, ja slti kukaan ei osta sitä, niin pakkohan ne on mydä pois vielä halvemmalla. Toisaalta taas jos tuote myy hyvin ylihinnoiteltunakaan (kilpailun puutteesta tai brändin tehosta johtuen), niin mitäpä niitä hintoja turhaan laskemaan. Eli loppujen lopuksi valmistushinta on vain hyvä pohja lähteä laskemaan kuinka paljon tuotteelle pitää laittaa lopullista hintaa, jotta sen myynti kannattaisi.

Hmm... Ai niin... Kauppojen tukkuhintojen lisäksihän on tietysti vielä tämä kuluttajahinta ongelma... Eli kaupathan saavat myydä tuotetta mihin hintaan tahtovat. Mitä halvampi tuote, niin sitä suurempi prosentuaalinen vähittäiskaupalle yleensä jää, sillä pikkutuoteissa on paljon käsittelyä, ja niissä kuluttajan kukkaronnyörit todennäköisesti muutenkin aukevat vaikka ylihintaisellekin tuotteelle. Lisäksi kaupat voivat tyhjentää varastojaan tai houkutella asiakkaitaan tappiolla myydyllä kahvilla, jotta voisivat samalla myydä heille kaikki muut tuotteet ylihinnoiteltuna jne...

Lyhyt vastaus: Todennäköisesti lopullinen hinta ei lähestulkoonkaan puolitu, jos kyse on pelkkien valmistuskuluen puolittumisesta ja suurempi tuotantokapasiteetti on jo otettu huomiinhinnanpudotuksessa).

#105 kirjoitettu 13.01.2004 17:15

V Aalto kirjoitti:
Täysin ekonomiasta ja taloudesta pihalla olevana nuorena esitän tämän kysymyksen:

Jos esim. televisioiden valmistuskustannukset vaikkapa jonkin tekniikan harppauksen vuoksi nyt puolittuisivat, puolittuisivatko myös televisioiden hinnat?



Mäpä kommentoin jee

Yleensä ko tapauksissa jos tekniset ns harppaukset/keksinnöt ovat helpottaneet valmistamista niin tämä tarkoittaa yksinkertaisesti, että pienemmällä vaivalla tuotetaan entistä suurempi määrä esim televisioita. Ja mitä enemmän niitä tehdään, niin sitä alhaisemmin kustannuksin, tässä pätee ns economies of scale, suuruuden etu, mitä enemmän jotain tehdään niin sitä "helpommaksi" ja edullisemmaksi se tulee.

Hinnoittelu on asia erikseen. Pitkällä tähtäimellä hinnat kyllä olisivat ehkä laskemaan päin. Esim jotkin huipputeknologian tuotteet eivät nykyään ole enää harvojen saatavilla vaan teknologian edistys on mahdollistanut laajemman tuotannon ja alhaisemmat hinnat. Lyhyellä tähtäimellä hinnoista päätetään herkästi yritys/valmistajakohtaisesti kilpailijat/markkinat huomioiden.

Mikäli jokin tv-valmistaja tekee keksinnön ja jopa saa sen toimimaan tuotannossaan siten että edut näkyvät läpi prosessin vaikuttaen hinnoitteluun asti, heillä on edellytykset laskea hintaa. Tähän liittyykin sitten useampi tekijä. Millainen tuotekuva ko valmistajan televisioilla on? Edullinen hinta ei välttämättä viestitä tuotteesta tarpeeksi laadukasta mielikuvaa. Kysyntä saattaa jopa hiipua jos tv:illä on halpisleima, asiakaspohja merkitsee tässä aika paljon. Mutta jos hintoja sitten lasketaan, niin kilpailijoiden reaktiot ja tämän kestokyky vaikuttavat yleiseen hintakehitykseen.

Jos muut valmistajat keksivät saman ja alkavat toteuttaa sitä niin hintatason alentuminen on todennäköisempää. Jos kilpailijat pyrkivät ylläpitämään asemiaan ja heille on taloudellisesti mahdollista ottaa riski omien tuotteiden kysynnän heikkenemisestä niin voi olla, että edullisemmin myyvät jäävät yksin. Todennäköistä kuitenkin on, ettei ko tilanne kestäisi kauaa ja tv:iden hintoja tulisi muidenkin laskea. Lyhyeällä tähtäimellä tähän vaikuttaa se kuinka menestyneitä ovat keksinnön tehneen tv:t. Voisin kuitenkin todeta että pidemmälle katsottuna ja edellyttäen että harppaus on tarpeeksi hyvä niin tv:iden hinnat tulevat alenemaan. Tämän tilapäisyydestä ja tv:n houkuttavuudesta yleensä ja mahd korvaavien tuotteiden tulosta ei sitten tiedäkään.

Vilz muokkasi viestiä 17:21 13.01.2004
Lisään vielä.
Kaiken em lisäksi tulee tottakai huomioida tuotteen hinnan aleneman vaikutus yritykseen laajemmin, nimenomaan esim katteisiin ja tätä kautta esim palkkatasoon. Aika todennäköistä olisi että jos valmistuskustannuksia alentava keksintö tulisi niin tämä tapahtuisi ihmistyövoiman kustannuksella eli kallista työvoimaa tarvittaisiin vähemmän. Tämä voisi jopa parantaa katteita. Mitä vähemmällä väelle ja edullisemminki niin tämähän onkin yritykselle todnäk mieleistä. Jos tarvittaisiin edelleen sama määrä työvoimaa ( L ) niin hinnan alentuminen ellei perässään nosta kysyntää tarpeeksi etteivät katteet ns muutu voisi alentaa siis palkkoja. Työsopimukset yms tässä tietysti rajoittavat. Jos palkat pidetään samoina tms niin väkeä tulisi vähentää, kenkää, monoa. Työväki se aina kärsii. Ja tuskinpa yritykset silkasta hyväntahtoisuudesta kuluttajaa kohtaan alentaisivat hintoja kun vaikka voisivat sen tehdä. Valmistuskustannukset ja niiden muutokset eivät suoraan reflektoi markkinahintaa, hinnat pitävät niin paljon muutakin sisällään.

#106 kirjoitettu 13.01.2004 17:20

Haava kirjoitti:
"Maydojoiniasuffeksi" on vain ja ainoastaan vastaus kysmykseen: "Mikä on Haavan elämän tarkoitus."


Ihan-A kirjoitti:
Voinhan kysyä sulta, että "Mikä on 'iskeffusainiojodyaM' takaperin?"


Kysymysten "Mikä on Haavan elämän tarkoitus?" ja "Mikä on 'iskeffusainiojodyaM' takaperin?" vastaus on sama sana, mutta kyseessä taitaakin vain olla homonyymi

#107 kirjoitettu 13.01.2004 17:33

Sori jos tuossa edellä astuin Haavan varpaille, innostuin.

#108 kirjoitettu 13.01.2004 21:21

Omko nihilismi filosofiaa(ja jossei oo, niin miksi näin)?

#109 kirjoitettu 14.01.2004 02:18

Voiko ihmisen pätemisentarve enää tästä kasvaa: Kirjoittautua nyt mikseriin ihan vaan sen takia, että pääsee todistamaan tämän aiemminkin esillä olleen ongelman.
Otetaan vaikka se esineen liikuminen ensin 99 km/h, sitten 99,9 km/h jne. (voi muuten tulla aika sekavan näköistä ilman matemaattisia merkintöjä). Eli loppujen lopuksi esine kulkee nopeudella 99,999... Tämä voidaan kirjoittaa muotoon
99+(9/10)+(9/100)+... = 99+ (9/10)*[ ( 1+ (1/10) + (1/100) +...]. Hakasulkeissa oleva summa on suppeneva geometrinen sarja ja sen summa on ilmeisesti 10/9 (kyllä se ihan oikeasti on).
Saadaan siis 99+ (9/10)*(10/9) = 99+1 = 100.
Nyt ei kyseistä ongelmaa enää pitäisi olla.

#110 kirjoitettu 14.01.2004 18:23

Haava kirjoitti:

Ehkä me ihmiset emme vain ole ymmärtäneet äärettömyyden olemusta oikein.


Tai sinä et Onhan se kiva keksiä paradokseja olettaen matematiikan olevan yksikäsitteistä, mutta kun se ei ole. Luku 100 voidaan esittää muodossa 100,0000000... tai 99,999999... Maalaisjärjellähän ääretön jono yhdeksikköjä ei saavuta ikinä 100:a, mutta matemaattisena oliona nuo yllä mainitut luvut samaistuvat samaan kokonaislukuun. Valitettavasti.

Ja se nuoliselitys kariutuu jo itsensä kanssa ristiriitaan siinä, että miten se nuoli muka pääsee edes puolimatkaan? Tai jos se pääseen, niin voidaanhan taulu olettaa puoliväliksi, joten se pääseekin sinne asti.

Eli siis yksinkertaistettuna kaikki prosessorit osaavat suoraan konekieltä.


Et kuitenkaan selittänyt kuinka prosessori osaa konekieltä. Sehän osaa sitä siksi koska insinööri on kolvannut transistoreita niin pirun hyvään järjestykseen.

#111 kirjoitettu 15.01.2004 00:33

Stocco kirjoitti:

Et kuitenkaan selittänyt kuinka prosessori osaa konekieltä. Sehän osaa sitä siksi koska insinööri on kolvannut transistoreita niin pirun hyvään järjestykseen.


Aah, ja taas meitä insinöörejä kehutaan...

Ja kun täällä näköjään aivosolut ovat täydessä työn touhussa, niin kysytäänpä sitten fiksuilta. Eli kuka voi korkeintaan kymmenellä rivillä selittää kvanttiprosessoinnin toimintaperiaatteen käyttämättä Googlea eli omin sanoin ja ns. rautalangasta tyhmälle? Asiaa käytiin läpi tuolla keinoälyä käsittelevässä threadissa, mutta se jäi hieman kaivelemaan mieltä.

Ja lisäksi voiko joku kertoa korkeintaan kymmenellä lisärivillä nollapiste-energiankin toimintaperiaatteen edelleen rautalankaväännöksin ja omin sanoin? Sekin on "juilinut" mieltä sen verran, että olisi mukava saada jotain selvyyttä siihenkin.

Kiitos.

#112 kirjoitettu 15.01.2004 09:23

Stocco kirjoitti:
Haava kirjoitti:
"Maydojoiniasuffeksi" on vain ja ainoastaan vastaus kysmykseen: "Mikä on Haavan elämän tarkoitus."


Ihan-A kirjoitti:
Voinhan kysyä sulta, että "Mikä on 'iskeffusainiojodyaM' takaperin?"


Kysymysten "Mikä on Haavan elämän tarkoitus?" ja "Mikä on 'iskeffusainiojodyaM' takaperin?" vastaus on sama sana, mutta kyseessä taitaakin vain olla homonyymi


Eikä ole, koska "May..." on vain ja ainostaan Haavan elämän tarkoitus. Täten se ei voi olla "iske..." takaperin. Se ei ole mitään muuta, kuten määritelmä yksiselitteisesti toteaa.

#113 kirjoitettu 15.01.2004 09:27

Vilz kirjoitti:
Sori jos tuossa edellä astuin Haavan varpaille, innostuin.


Saat anteeksi.. Olethan kauppatieteilijä... Olisit tietysti voinut täsmentää omaa vastautani, etkä kirjoittaa omaa esitelmää aiheesta, mutta olkoon. Lähinnä kiintoisinta olisi ollut, jos olsiit ollut jostain erimieltä.

#114 kirjoitettu 15.01.2004 09:33

Lenkkitossu kirjoitti:
Omko nihilismi filosofiaa(ja jossei oo, niin miksi näin)?


Outo kysymys. Vähän kuin kysyisin, onko iloisuus filosofiaa? No ei se ole itsessään, mutta toki filosofia voi olla iloista, nihilististä jne...

Noh.. Nihilismihän on kyllä oleellinen filosofian termi molemmilla filosofian keskeisimmillä alueilla, tietoteoriassa, että etiikassa. Tietoteoriassa nihilismillä tarkoitetaan kaiken objektiivisen tiedon kieltämistä. Etiikassa taas sitä, että voisi olla jokin todellinen objektiivisuuteen perustuva arvopohja.

#115 kirjoitettu 15.01.2004 09:48

Haava kirjoitti:

Eikä ole, koska "May..." on vain ja ainostaan Haavan elämän tarkoitus. Täten se ei voi olla "iske..." takaperin. Se ei ole mitään muuta, kuten määritelmä yksiselitteisesti toteaa.


Kuusi on määritelmänsä mukaan vain ja ainoastaan havupuu. On olemassa homonyymi kuusi, joka on vain ja ainoastaan lukusana.

#116 kirjoitettu 15.01.2004 10:38

U kirjoitti:
Tervehdys!

Hardware/hardware- osiossa kirjoitin jotenkin että maailma, yhteiskunta tarvitsee rentoutta, rauhaa ja iloa. Vastasit seuraavasti:

"Itseasiassa se ei tarvitse lisää näennäisiä toiveunia ideaaleista ihanteista."

Haluaisin kuulla perustelusi, miksi mielestäsi rauhan ja ilon ylläpitäminen, niihin uskominen tai niiissä eläminen on näennäistä toiveunta?


Noh... Kyseinen foorumheitto oli kyllä tahallisen sarkastinen ja ylimitoitettu, mutta siltikkin kuvastaa erinomaisesti ajatteluni suuntaa. Rauha ja ilo ovat lunnollisesti melkoisen kauniitä arvoja, ja en missään nimessä pidä niitä itsessään pahoina. Käsittelen molemmat sanat erillään toisistaan.

Rauha: Se mitä sinä peräänkuulutit ja olet peräänkuuluttanut foorumilla sanalla rauha on ollut selkeä merkitys, jonka voisi kääntää sanoiksi: "Eipäs nyt tapella, vaan keskustellaan tästä asiasta niin, että kaikki hymyilevät ja että kaikkilla on kivaa." Noh... Et ehkä ole aivan samaa mieltä käännösestäni, mutta jotain tuon suuntaista nuo lauseesi kauitenkin käytännössä implikoivat. Mielstäni ristiriidat ja selkeästi argumentoitu väittely eivät ole pahaksi foorumilla ja siksi tuota sinne kaipaamaasi rauhaa en toivo. Riitely ja kinastelu kuuluvat osana ihmiselämään ja niiden välttely itsesään ei auta ihmistä kehittymään iloisammaksi, vaan päinvastoin tullainen pakonomainen hyssyttely.

Ilo: Ilossa ei sinällään ole mitään vikaa. On itseasiassa oikein mukavaa, että ihmisillä on hauskaa ja he iloitsevat. Kuintenkin se tapa, jolla sinä tätä iloa olet foorumissa levitellyt ei mielestäni ole kovinkaan iloa levittävää. Pelkäänpä pahoin, että enemmänkin päin vastois. Tapa, jolla toitotat, että olkaa vain iloisia, on äärimmäisen destruktiivinen tapa levittää iloa. Tämä etenkin amerikkalaisen psykologian tuntema itsesuggestio ei valitettavasti johda kovin hyvään lopputukseen, jos ihmisellä ei sinällään ole perus iloinen ihminen. Vaikka tällä suggestiivisella metodilla saavutetaankin tehokkaasti käytettynä väliaikaisesti ihan hyviäkin tuloksia iloisuuden asteen nousuna, niin valitettavasti pakonomainen tapa olla iloinen kääntyy helposti itseään vastaan, ja oireilee usein asennuksena, uupumuksena, ärtymyksenä ja muina ongelmina. Iloisuus on lopputulos, ei suora tavoite. Siksi tällainen iloisuuden tuputtaminen on minusta toiveunen luomista jne...

Eikö mielestäsi ilo ole todellista ympärilläsi tai muiden ympärillä, jos koet sen olevan toiveunta ja vieläpä näennäistä?
Kaikki ilo on todellista, myös väliaikainen ilo.

rauhaa ja iloa


Sotaa ja tuskaa

#117 kirjoitettu 15.01.2004 10:57

Piiuli kirjoitti:

Voiko ihmisen pätemisentarve enää tästä kasvaa: Kirjoittautua nyt mikseriin ihan vaan sen takia, että pääsee todistamaan tämän aiemminkin esillä olleen ongelman.


Pätemisentarve on hyve.

Otetaan vaikka se esineen liikuminen ensin 99 km/h, sitten 99,9 km/h jne. (voi muuten tulla aika sekavan näköistä ilman matemaattisia merkintöjä). Eli loppujen lopuksi esine kulkee nopeudella 99,999... Tämä voidaan kirjoittaa muotoon
99+(9/10)+(9/100)+... = 99+ (9/10)*[ ( 1+ (1/10) + (1/100) +...]. Hakasulkeissa oleva summa on suppeneva geometrinen sarja ja sen summa on ilmeisesti 10/9 (kyllä se ihan oikeasti on).
Saadaan siis 99+ (9/10)*(10/9) = 99+1 = 100.


Olen varsin tietoinen tästä matematiikan ominaisuudesta. Matematiikan sääntöjä ja määritelmiä ei kuitenkaan saa johtaa aina sellaisenaan tosimaailmaan. Eli tuo kikka tuossa on vain matematiikkaan määritelty ominaisuus, jossa edelleenkin tukeudutaan äärettömän poistoon (Kohdassa, jossa oletettiin tuo loputon määrä murtolukuja). Siinä tuo ns. geometrinen päätelmä tukeutui olettamaan tuon ns. pienimmän yksikön poistosta, koska se lähentyy sitä. Se että se matematiikassa sallitaan, ei tarkoita, että se pätisi fiosofisesti. Zenonin paradoksia ei esim. filosofi matemaatikko Bertrand Ruselin mukaan voinut ratkaista matemaattisesti.

Nyt ei kyseistä ongelmaa enää pitäisi olla.


Vaan ompa vieläkin. Vaikka osaat matematiikkaa, se ei tarkoita, että osaisit matemaattistafilosofiaa. Kiitos kuitenkin.

#118 kirjoitettu 15.01.2004 11:02

GeKko kirjoitti:
Äääh, eihän sulla ole itelläs mitään tietoo. Etit vaan kaiken googlesta.


Apua! Salaisuuteni on paljastunut!

Nyt kukatahansa voi perustaa tällaisen palstan ja päteä sillä.

#119 kirjoitettu 15.01.2004 11:14

Stocco kirjoitti:
Haava kirjoitti:

Ehkä me ihmiset emme vain ole ymmärtäneet äärettömyyden olemusta oikein.


Tai sinä et Onhan se kiva keksiä paradokseja olettaen matematiikan olevan yksikäsitteistä, mutta kun se ei ole. Luku 100 voidaan esittää muodossa 100,0000000... tai 99,999999...


Matematiikka on yksikäsitteistä. Lukua 100 ei voi esittää muodossa 99,999... mutta luvun 99,999... voi esittää matemaattisesti muodossa 100.

Maalaisjärjellähän ääretön jono yhdeksikköjä ei saavuta ikinä 100:a, mutta matemaattisena oliona nuo yllä mainitut luvut samaistuvat samaan kokonaislukuun. Valitettavasti.


Tuota matemaattista "päätöstä" ei voida johtaa tosimaailmaan, kuten kaikki matematiikan filosofit yhteenääneen tuumivat. Valitettavasti.

Ja se nuoliselitys kariutuu jo itsensä kanssa ristiriitaan siinä, että miten se nuoli muka pääsee edes puolimatkaan? Tai jos se pääseen, niin voidaanhan taulu olettaa puoliväliksi, joten se pääseekin sinne asti.


Heh heh, Stocco yrittää olla nokkela. Noh... Zenonhan itse tajusi tämän jo antiikin aikana, ja käyttikin esimerkkiä todistamaan, että mitään liikettä ei voi ylipäänsä olemassa ja että kaikki liike oli harhaa. Hän tosin meni ehkä vähän turhan pitkälle johtopäätöksissään... tai sitten ei.

Eli siis yksinkertaistettuna kaikki prosessorit osaavat suoraan konekieltä.


Et kuitenkaan selittänyt kuinka prosessori osaa konekieltä. Sehän osaa sitä siksi koska insinööri on kolvannut transistoreita niin pirun hyvään järjestykseen.


Kiitos tämennyksestä, jota en tajunnut itsestäänselvyytenä mainuta. Ilman tätä täsmennystä viestisi olsiikin ollut vain niiden samojen väärien johtopäätösen toistelemista, jotka tässä ketjussa oli jo kertaalleen esitetty.

#120 kirjoitettu 15.01.2004 11:30

Random Sam kirjoitti:

Eli kuka voi korkeintaan kymmenellä rivillä selittää kvanttiprosessoinnin toimintaperiaatteen käyttämättä Googlea eli omin sanoin ja ns. rautalangasta tyhmälle?


Väittäisin, että kyllä kaikki kvanttifysiikkaan perestyneet kykenisivät suoriutumaan tuosta tehtävästä ilman Googlea.

Ja lisäksi voiko joku kertoa korkeintaan kymmenellä lisärivillä nollapiste-energiankin toimintaperiaatteen edelleen rautalankaväännöksin ja omin sanoin?


En ole varma voiko joku kertoa sinulle tuota kymmenellä lisärivillä. Katsotaan kuinka käy.