Mikseri.net

#322 kirjoitettu 13.03.2004 12:04

gerry kirjoitti:

Avaruudessahan ei ole ilmaa... Mutta! Miten hitossa raketit siellä lenteleävt? Kun raketti nousee maasta (tai suihkukone) luulis et ilma on vastuksena siihen jotta raketti saa ilmakehästä otteen jolla kiivetä avaruudeen... Mut avaruudessa ei ole ilmaa joka olisi "vastapainona" tai tukena raketille.


Ja se rakettihan liikkuu avaruudessa sieltä moottorista tulevien hiukkasten aiheuttaman vastavoiman avulla. Eli kun hiukkaset näyttävät lentävän raketista pois päin, työntävät ne kuitenkin yhtäsuurella voimalla rakettia eteenpäin. Jokaisella voimalla on vastavoima joka painaa vastakkaiseen suuntaan samalla voimalla.

Sorry haava.. Sulta jäi tää sanomatta..

#323 kirjoitettu 13.03.2004 12:04

Tourette kirjoitti:
Kun ihmiskorva kuulee monimutkaiset äänet kovempina kuin yksinkertaiset (esim. siniääni), onko mahdollista tulla kuuroksi JÄRJETTÖMÄN monimutkaisen äänen kuultuaan, vaikka se olisi kohtuullisen hiljainen desibeleissä?? esim. 80 desibeliä.


Kuuleeko ihmiskorva monimutkaiset äänet kovempana? En ole tiennytkään. Onko tuo testi varmasti tehty kuulokäyrä painotteisesti. Ihminenhän kuulee fyysisesti eritaajuiset äänet erikovuuksisina. Lisäsi onko tuo testi taatusti painotettu oikein, niin että äänenjatkuvuuden muutokset eivät pääse hämäämään korvan tointaa (eli suhteellinen kuulo puuttumaan peliin).

Jos ihminen näitä ehdoista huolimatta kuulee monimutkaiset asiat kovempina, niin silloin en keksi miten asia vosii olla fysiologinen. Tällöin siis monimutkainen ääni ei tuhoaisi kuuloa tehokkaammin kuin saman tehoinen (taajuuskäyrä huomioon otettuna) ääni, joka on yksinkertainen.

Täytyy myös muistaa, että isotehoinen bassoääni ei siis tuhoa korvia yhtätehokkaasti kuin saman tehoinen diskantinen ääni. Eli desibeleistä ei voi 100% päätellä kuinka tehokkasti ääni tuhoaa kuuloa. Toisaalta käytännössä tällä ei normaali olosihteissa ole kamalasti väliä. Desibeli mittari on tarpeeksi hyvä keino tutkia kuulon tuhoutumista, koska yksilölliset erot kuulovaurion synnyssä ovat kuitenkin niin suuret.

#324 kirjoitettu 13.03.2004 12:06

Putte kirjoitti:
gerry kirjoitti:


Sorry haava.. Sulta jäi tää sanomatta..


Niin jäi... Siihen oli syy. Minusta se ei ollut kysmyksen kannalta relevanttia. Noh.. olkoon.. jos se täsmensi Gerrylle vastusta, niin hyvä.

#325 kirjoitettu 13.03.2004 12:13

Haava kirjoitti:

Enkä vastannut. Sana "kukaan" on johdettu sanasta "kuka", jolla taas viitataan ihmiseen tai korkeitaan eläimeen. Mekaaninen esine, kuten fonografi, ei ole "kuka". Eli Kukaan ei ollut kuulemassa, mutta todistettavasti esine päästä äänen.


Tuon tiedän, ja noinhan itsekkin sanoin. Mutta voiko mekaaninen laite "kuulla"? Jotta ääni kuuluu, on jonkin se kuultava.. Ääni tosiaan lähtee vaikka sitä ei kukaan/mikään kuulekkaan.

#326 kirjoitettu 13.03.2004 12:19

Putte kirjoitti:

Tuon tiedän, ja noinhan itsekkin sanoin. Mutta voiko mekaaninen laite "kuulla"? Jotta ääni kuuluu, on jonkin se kuultava.. Ääni tosiaan lähtee vaikka sitä ei kukaan/mikään kuulekkaan.


Aika pitkälle semiotiikkaa. Minä sanosin, että kyllä, mutta eipäs minulla nyt ole sanakirjaa tässä.

Toisaalta jos emme laske, että laite kuulee, niin sanoisin silti, että todistus on riittävä, sillä jos kiellämme kausaliteetin, niin voimme samalla lopettaa asioista puhumisen.

#327 kirjoitettu 13.03.2004 12:55

Tourette kirjoitti:
Laitoin tuonne kaksi ääniesimerkkiä ---> www.mikseri.net/tourette

ne ovat täsmälleen yhtä kovalla. toisessa on vähemmän FM:ää ja toisessa enemmän. miksi toinen kuulostaa näennäisesti kovemmalta?


Ne ovat tämälleen yhtä kovalla kun lasketaan RMS-voimakkuus eli tehon kulutus. Se ei kuitenkaan ota huomioon ihmiskorvan erityis piirteitä.

Tähän on äärimmäisen helppo vastata. Se Yksinkertaisempi_ääni.mp3 oli 7 desibeliä hiljaisempi kuin se Monimutkaisempi_ääni.mp3, kun niihin sovellettiin kuulokäyrää.

Eli ihmisen korvahan kuulee eri taajuiset äänet eri kovuuksilla. Saman tehon omaava ääni kuullostaa siis eri kovuiselta riippuen sen taajuuksista. Kun korvan tajuuspoikkema oli neutraloitu, niin noiden tiedostojen äänenvoimakkuus ero oli peräti 7 desibeliä.

#328 kirjoitettu 14.03.2004 14:04

Haava kirjoitti:
Tourette kirjoitti:
Laitoin tuonne kaksi ääniesimerkkiä ---> www.mikseri.net/tourette

ne ovat täsmälleen yhtä kovalla. toisessa on vähemmän FM:ää ja toisessa enemmän. miksi toinen kuulostaa näennäisesti kovemmalta?


Ne ovat tämälleen yhtä kovalla kun lasketaan RMS-voimakkuus eli tehon kulutus. Se ei kuitenkaan ota huomioon ihmiskorvan erityis piirteitä.

Tähän on äärimmäisen helppo vastata. Se Yksinkertaisempi_ääni.mp3 oli 7 desibeliä hiljaisempi kuin se Monimutkaisempi_ääni.mp3, kun niihin sovellettiin kuulokäyrää.

Eli ihmisen korvahan kuulee eri taajuiset äänet eri kovuuksilla. Saman tehon omaava ääni kuullostaa siis eri kovuiselta riippuen sen taajuuksista. Kun korvan tajuuspoikkema oli neutraloitu, niin noiden tiedostojen äänenvoimakkuus ero oli peräti 7 desibeliä.


Ajattelin tähän vain lisätä, että kyseistä Haavan mainitsemaa (täysin empiiristen mittaustuloksien avulla saatua) käyrää, joka havainnollistaa ihmisen kuuloaistimusten eroja eri taajuuksilla äänenpaineen pysyessä vakiona nimitetään Fletcher-Munsonin käyräksi. Käyrän muoto vaihtelee sen mukaan, että paljonko desiBelejä on käytössä. Eli (äärettömän) monta erimallista käppyrää päällekkäin, kun y-akselilla on dB:t ja x-akselilla hertsit. Fysiologista syytä tuolle ilmiöllle ei kai ole tietääkseni vielä pystytty löytämään.

#329 kirjoitettu 14.03.2004 15:42

Haava kirjoitti:
Bloodycut kirjoitti:
Mikä on putoamisvakio???


Se on suomenkielen sana.


putoamiskiihtyvyyttä tarkotin! Mutta tuskinpa tiiät sitä ulkomuistista.

Ja toisex mä vastaan täällä niin usein ku haluan ja sitähän sä et rajoita. Täälä vallitsee sananvapaus. Eikö vain?

#330 kirjoitettu 14.03.2004 20:02

Tourette kirjoitti:
...eli yläsäveletkin ratkaisevat äänen kovuuden...


Täsmälleen! Tämän takia taajuuskorjaimilla onkin paljon suurempi merkitys miksauksessa eri elementtien esilletuomisessa, kuin yksittäisten raitojen äänenvoimakkuustasojen säädöllä tai panoroinnilla.

#331 kirjoitettu 14.03.2004 23:52

kirveltäjä kirjoitti:
hmm.. kun nuita sinun vastauksia lukee niin päähän putkahtaa väkisinkin ajatus, että miten sinulla voi olla vastaus nuihin kaikkiin..?

eli; kaivatko tiedot vanhoista fysiikan kirjoista, netistä, kirjastosta vai kaivatko ne oikesti omasta päästäsi. eli kerro rehellisesti, keksitkö jotkut vastauksesti helpottaaksesi ´työtäsi´, vai onko tietosi 100% aitoja?


Eikö tieto ole aitoa, jos sen kaivaa muualta kuin päästä?

Olen vastannut tähän kysymykseen jo aimmeinkin... Kaivan lähes kaiken päästäni. Jos en jotain tiedä, niin enpä ole viitsinyt mitään kirjoja/nettiä rueta selamaan. Pari kertaa olen katsonut jonkun täsmentävän yksityiskohdan netistä.

#332 kirjoitettu 14.03.2004 23:58

Bloodycut kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Bloodycut kirjoitti:
Mikä on putoamisvakio???


Se on suomenkielen sana.


putoamiskiihtyvyyttä tarkotin!


Sekin on suomenkielen sana.

Ja toisex mä vastaan täällä niin usein ku haluan ja sitähän sä et rajoita. Täälä vallitsee sananvapaus. Eikö vain?


Kyllä. Tämä on mikserin viestiketju kuten kaikki muutkin. En voi mitenkään estää sinua mesimasta täällä. Toisaalta tä'män ketjun lunteen huomioon ottaen toivoisin, että kunnioittaisit tämän ketjun erityispiirteitä.

Kiitos.

#333 kirjoitettu 15.03.2004 00:11

Tourette kirjoitti:
eli yläsäveletkin ratkaisevat äänen kovuuden.


Kaikki taajuudet kuultavassa äänessä ratkaisevat äänen kovuuden. Kuten sanoin.

#334 kirjoitettu 15.03.2004 00:24

Tourette kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Tourette kirjoitti:
eli yläsäveletkin ratkaisevat äänen kovuuden.


Kaikki taajuudet kuultavassa äänessä ratkaisevat äänen kovuuden. Kuten sanoin.


ja sävelessä


Sävel on tässä mielessä vain äänen alalaji. Vähän kuin minä sanoisin, että kaikki kalat osaavat uida ja sinä täsmentäisit, että: "ja ahvenet".

#335 kirjoitettu 15.03.2004 12:30

Bloodycut kirjoitti:
Mikä on putoamiskiihtyvyys.


Putoamiskiihtyvyys maan pinnalla: 9.81 m/s(potenssiin2)

#336 kirjoitettu 15.03.2004 13:18

Kuinka monta hevost juoksee tunnis?

#337 kirjoitettu 15.03.2004 14:37

Miten sinulla on aikaa tällaiseen?

Tuntuuko välillä että ei jaksaisi ihmisten kysymyksiin vastailla, kun olisi muutakin tekemistä?

Jeah, Haava rulettaa!

#338 kirjoitettu 15.03.2004 23:40

Tourette kirjoitti:
Niin, mutta pointti onkin se, että ääni voi sisältää 1049 säveltä ja on siten sointu, tai sitten 1 sävelen, jossa on 1049 yläsäveltä.


En ymärrä miksi sekoittaa äänianalyysiin sävelen käsitettä. Kun analysoidaan ääntä, niin kannattaa unohtaa kaikki sävelet ja keskittyä siihen ääni analyysiin... Siis etenkin tässä ääni analyysissa, jota käsittelimme, koska niillä nuoteilla ei ole äänenvoimakkuuden kannalta mitään merkitystä. Hmm... Ehkä minä vain ajattelen niinkuin ääniinsinööri ja sinä kuin säveltäjä. ...ja yläsävelten ei muuten tarvitse olla vireessä, eli niitä voi olla käytännössä ääretön määrä...

#339 kirjoitettu 15.03.2004 23:42

Putte kirjoitti:
Bloodycut kirjoitti:
Mikä on putoamiskiihtyvyys.


Putoamiskiihtyvyys maan pinnalla: 9.81 m/s(potenssiin2)



Hienoo kun tiesit!

#340 kirjoitettu 15.03.2004 23:45

Riimihärkä kirjoitti:
Kuinka monta hevost juoksee tunnis?


Kaikki maailman hevoset miinus ne jotka eivät jukse.

#341 kirjoitettu 15.03.2004 23:50

Outset kirjoitti:
Miten sinulla on aikaa tällaiseen?


Ihmisellä on aikaan mihin tahansa, mikä on hänelle tärkeää. Eihän tähän nyt niin kamalasti aikaa kulu. Sen tiedon hankkimiseen kuluu.

Tuntuuko välillä että ei jaksaisi ihmisten kysymyksiin vastailla, kun olisi muutakin tekemistä?


Vain, jos kysymykset ovat tyhmiä.

#342 kirjoitettu 15.03.2004 23:58

Bloodycut kirjoitti:
Putte kirjoitti:
Bloodycut kirjoitti:

Mikä on putoamiskiihtyvyys.


Putoamiskiihtyvyys maan pinnalla: 9.81 m/s(potenssiin2)


Hienoo kun tiesit!


Perkele kun tuo Putte todella on fiksu! Mistä ihmeestä sinä Putte hankit tuon kaiken tiedon? Etkai vaan googlannut sitä?

#343 kirjoitettu 16.03.2004 12:08

Koljonvirran sodan aikana 1808 suomi kuului ruotsille. Hyökkäsivätkö venäläiset sikis suomeen, että he saisivat suomen ruotsilta??
Runeberg kirjoitti vänrikki stoolin tarinat joista kolme runoa viittaa tähän sotaan, niin onko se maammelaulu juuri tälle koljonvirran sodalle. ns. omistettu??
(Luen realiin ja tarvitsen apua)

#344 kirjoitettu 16.03.2004 14:36

Moi Haava. Olin joku aika sitten superälykkäällä päällä, ja formuloin paremman puutteessa totuudelle seuraavanlaisen skeptisen määritelmän.

"Totuus on uskomus joka mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan"

Tahdon oitis tätä moukaroitavan esimerkiksi näistä näkökulmista:

Onko asia ollenkaan näin?
Miksi se on/ ei ole näin?
Milloin se on/ ei ole näin?
Mikä tässä on ongelmana?
Miksi hitossa tällaista pitää miettiä?
Onko tästä hyötyä yhtään kenellekään?
Kuka tämän on jo keksinyt etukäteen ja milloin?
..jne..jne...

Eli ei muuta kuin leka käteen ja toimiin!
P.S. Foto on kiva.

#345 kirjoitettu 16.03.2004 14:50

Haava kirjoitti:
Bloodycut kirjoitti:
Putte kirjoitti:
Bloodycut kirjoitti:

Mikä on putoamiskiihtyvyys.


Putoamiskiihtyvyys maan pinnalla: 9.81 m/s(potenssiin2)


Hienoo kun tiesit!

Perkele kun tuo Putte todella on fiksu! Mistä ihmeestä sinä Putte hankit tuon kaiken tiedon? Etkai vaan googlannut sitä?

Anteeksi väliintuloni, mutta ei se Putte tuota tietoa Googlella ole löytänyt.
http://www.mikseri.net...
^^^todiste

#346 kirjoitettu 16.03.2004 14:50

Mikä on joulupukin vastakohta?

#347 kirjoitettu 16.03.2004 15:40

peikkiZ kirjoitti:
Koljonvirran sodan aikana 1808 suomi kuului ruotsille. Hyökkäsivätkö venäläiset sikis suomeen, että he saisivat suomen ruotsilta??


En voi sanoa todella tutustuneeni kyseiseen sotaan ja sen hienovaraisiin syihin, mutta tietääkseni kyse oli nimeomaan pääasiassa alueiden omistukseen liittyvästä sodasta.

#348 kirjoitettu 16.03.2004 15:57

Kaurismaki kirjoitti:
Moi Haava. Olin joku aika sitten superälykkäällä päällä, ja formuloin paremman puutteessa totuudelle seuraavanlaisen skeptisen määritelmän.


Moi Kaurismäki. Olsinmpa minäkin joskus ollut superälykkäällä päällä... tai siis edes sen päällä.

"Totuus on uskomus joka mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan"

Onko asia ollenkaan näin?


Periaatteessa totuus ei ole tuota, mutta sitä sanaa voidaan fuktionaalisesti käyttää myös noin... eli kielellistä virhettä ei tapahdu.

Miksi se on/ ei ole näin?


Totuus on määritelmänsä mukaan looginen lopputema. Eli logiikassa on kolme tilaa: Tosi, Epätosi, Paradoksi.

Totuus on yksi niistä. Totuus on fyysisessä/metafyysisessä merkityksessä se miten asiat oikeasti ovat.

Toisaalta viimekädessä käytännössä totuus on myös aina uskomus... mutta vain käytännössä. Ei pidä unohtaa sanan teoreettista merkitystä, joka on se:miten asiat ovat.

Milloin se on/ ei ole näin?


Kysymys on lähinnä puhutaanko totuudesta praktisella tasolla vai teoreettisella tasolla. Praktisen puheen toiminnan varmistamiseksi tuo teoreettinenkin taso olisi hyvä tiedostaa.

Mikä tässä on ongelmana?


Minusta ei mikään.

Miksi hitossa tällaista pitää miettiä?


Koksa se on mielenkiintoista. Lisäksi se on myös monesti käytännöllistä, mutta siihen ei filosofiassa kannata koskaan luottaa.

Onko tästä hyötyä yhtään kenellekään?


FIlosofia on aika perustavaa laatua oleva tiede, jonka funtionaalisuus on osoittanut voimansa pitkässä historiallisessa testissä. Ei "heti/nyt/kaikki/minulle"-sukuplvelle.

Kuka tämän on jo keksinyt etukäteen ja milloin?


Totuutta on pohdittu kautta aikojen. En nyt osaa sanoa kuka noin tuota asiaa on myös muotillut, mutta uusi ajatus tuo ei ole.

P.S. Foto on kiva.


Se löytyy tuosta viestin vasemmalta puolelta.

#349 kirjoitettu 16.03.2004 16:07

Haava kirjoitti:

Perkele kun tuo Putte todella on fiksu! Mistä ihmeestä sinä Putte hankit tuon kaiken tiedon? Etkai vaan googlannut sitä?


Oon ollu tarkkaavainen fysiikan tunnilla.. Kyllähän tuollaiset pitää muistaa! Luku ei ole tarkka, navoilla tuo luku on muutamia sadasosia pienempi, ja hieman päiväntasaajan alapuolella suurimmillaan..

#350 kirjoitettu 16.03.2004 16:14

somebody kirjoitti:
Mikä on joulupukin vastakohta?


Aine sanolla ei ole vastakohtia.

Toisaalta yksi vastakohta olisi antimateriasta rakentunut joulupukki. Siinä olisi lapsilla ihmettelemistä kun istahtavat pukin sylkkyyn.

#351 kirjoitettu 16.03.2004 16:18

Putte kirjoitti:

Kyllähän tuollaiset pitää muistaa!


Minusta tuollaisia ei tarvitse muistaa. Minusta on hyödylistä muistaa miten sitä lukua käytetään ja kaivaa se luku sitten jostakin... Kuin että muistaa sen luvun ja yrittää sitten kaivaa sitä esiin miten sitä käytetään.

Luku ei ole tarkka, navoilla tuo luku on muutamia sadasosia pienempi, ja hieman päiväntasaajan alapuolella suurimmillaan..


Se, että luku on keskiarvo, ei tarkoita, etteikö se voisi olla tarkka. Siinä olet kuitenkin oikeassa, että tuo ei ollut tarkka.

#352 kirjoitettu 16.03.2004 16:41

Haava kirjoitti:

Minusta tuollaisia ei tarvitse muistaa. Minusta on hyödylistä muistaa miten sitä lukua käytetään ja kaivaa se luku sitten jostakin... Kuin että muistaa sen luvun ja yrittää sitten kaivaa sitä esiin miten sitä käytetään.


Vieläkin helpommaksi tulee jos tietää itse luvun ja miten/mihin sitä käytetään.
Eipä tarvitse paljoa kaivella. Ja sitähän käytetään esimerkiksi jos halutaan tietää paljonko esine/asia painaa, niin kerrotaan tavaran/asian massa tuolla putoamiskiihtyvyydellä.

Oma painoni:
G=mg=60kg*9.81m/s(potenssiin2)= n. 600 kgm/s(potenssiin2) = 600 N (newtonia) . Eli painoni on n. 600 Newtonia, kun massani on 60 kg.

m=massa
g=on putoamiskiihtyvyys

Arkielämässähä paino ilmoitetaan virheellisesti kilogrammoina.

Lisäksi tuota putomiskiihtyvyyttä tarvitaan lukuisiin muihin laskutoimituksiin, esimerkiksi. potentiaalienergian laskemiseen.

-Putte kirjoitti: Luku ei ole tarkka, navoilla tuo luku on muutamia sadasosia pienempi, ja hieman päiväntasaajan alapuolella suurimmillaan..


Hupsis, olenkin puhunut täysin palturia. Eli tuo lukuhan on suurimmillaan juuri navoilla, ja pienimmillään hieman päiväntasaajan alapuolella.

Haava kirjoitti: Se, että luku on keskiarvo, ei tarkoita, etteikö se voisi olla tarkka. Siinä olet kuitenkin oikeassa, että tuo ei ollut tarkka.

Se on keskiarvon likiarvo, joten ei niin tarkka kuin se voisi olla.


Edelleenkin kaikki tulee ulkomuistista.

Putte muokkasi viestiä 16:46 16.03.2004

#353 kirjoitettu 16.03.2004 16:51

Okei, kiitos Haava vastauksistasi, selveni taas paljon.

#354 kirjoitettu 16.03.2004 16:53

Haava kirjoitti:
Aine sanolla ei ole vastakohtia.



Aine/Antiaine ! Kuulostavat ainakin vastakohdilta..

#355 kirjoitettu 16.03.2004 16:54

Putte kirjoitti:

Arkielämässähä paino ilmoitetaan virheellisesti kilogrammoina.


VÄÄRIN! Arkielämässä painon ilmoittaminen kilogrammoina ei ole virheellistä. Päinvastoi suomessa kilogramma on painon virallinen yksikkö, mitä tulee arkielämään. Fyysikot jotka muuta väittävät ovat väärässä.

#356 kirjoitettu 16.03.2004 16:57

Putte kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Aine sanolla ei ole vastakohtia.



Aine/Antiaine ! Kuulostavat ainakin vastakohdilta..


Kyllä kuullostvat... Siihen se sitten jääkin.

#357 kirjoitettu 16.03.2004 17:08

Haava kirjoitti:
Putte kirjoitti:

Arkielämässähä paino ilmoitetaan virheellisesti kilogrammoina.


VÄÄRIN! Arkielämässä painon ilmoittaminen kilogrammoina ei ole virheellistä. Päinvastoi suomessa kilogramma on painon virallinen yksikkö, mitä tulee arkielämään. Fyysikot jotka muuta väittävät ovat väärässä.


Väärin! Painon virallinen yksikkö SI-järjestelmässä jota koko eurooppa noudattaa on 1N eli Newton. Ei kg! Massan virallinen yksikkö on kilogramma!


Putte muokkasi viestiä 17:12 16.03.2004

#358 kirjoitettu 16.03.2004 17:10

Putte kirjoitti:

Väärin! Painon virallinen yksikko on1N eli Newton. Ei kg! Massan virallinen yksikkö on kilogramma!


Lue mitä kirjoitin! Painon virallinen yksikkö on tuo minkä sanoit, mutta minä en puhunutkaan siitä.

#359 kirjoitettu 16.03.2004 17:15

Putte kirjoitti:

Massan virallinen yksikkö on kilogramma!
Putte muokkasi viestiä 17:12 16.03.2004


Kun käytetään sanaa arkielämässä, niin tarkoitetaan sanaa: Arkielämässä.

#360 kirjoitettu 16.03.2004 17:19

Haava kirjoitti:
Putte kirjoitti:

Väärin! Painon virallinen yksikko on1N eli Newton. Ei kg! Massan virallinen yksikkö on kilogramma!


Lue mitä kirjoitin! Painon virallinen yksikkö on tuo minkä sanoit, mutta minä en puhunutkaan siitä.


"suomessa kilogramma on painon virallinen yksikkö".. Mistäs sitten puhuit? Arkielämästä? Arkielämässä kilogramma ei ole sen virallisempi paino kuin muuallakaan, ja virallinen se ei ole missään tilanteessa!