Mikseri.net

#2522 kirjoitettu 19.03.2024 17:06

AnttiJ kirjoitti:
Mistä löytyy satojen vuosien päästä niiden saavutukset jotka eivät edes yritä tehdä mitään?

Sieltä mistä monien niidenkin jotka yrittivät kaikkensa.



Mutta mielenkiintoinen kysymys.
Miksi tosiaan pitäisi yrittää tehdä mitään?

Luukas 12:29-31
"Älkää tekään tavoitelko syötävää ja juotavaa tai menestystä. Niitä ihmiset tavoittelevat kaikkialla maailmassa, mutta teidän Isänne tietää kyllä, että tarvitsette niitä. Etsikää te hänen valtakuntaansa, niin saatte kaiken muunkin."

https://www.raamattu.f...

#2523 kirjoitettu 19.03.2024 17:59

Raamatusta löytyy jokaiselle jotakin, jopa niin, että eri neuvot, sanonnat kumoavat toisensa. Kiva kirja, kun kaikki mielipiteet voi perustella Raamatun lauseilla. Tässä hieman laiskuudesta:

"Mene, laiska, muurahaisen luo, katso sen tapoja ja viisastu. Ei sillä ole johtajaa, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa, mutta silti se hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa ruokansa sadonkorjuun aikana. Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloin nouset unestasi? Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän aikaa ristissä käsin, niin köyhyys käy päällesi kuin kuljeksiva rosvo ja puute kuin aseellinen mies."

#2524 kirjoitettu 20.03.2024 06:23

katai kirjoitti:
veezay kirjoitti:
katai kirjoitti:
Jännää. Siis ihan normaalissa fooruminäkymässä jossa riville mahtuu montakymmentä merkkiä eikä selain lado sivua (eikä tekstiä) uudestaan vaikka ikkunaa pienentäisi?

joo. siinä sattumalta loppui riviltä tila kesken niin, että viiva mahtui vielä samalle riville mut sen perässä oleva sana ei. selaimet tekee joskus vähän yksinkertaisia ratkasuita miten teksti pitäis rivittää. toki noi sattumat riippuu kans käytetystä fontista ja tavasta miten fontti rendataan selaimeen.



Monessa hommassa saa ihmiselämän mittakaavassa valehdeltua itselleen että tuli tehtyä jotain millä on merkitystä, mutta satojen vuosien kuluttua jää siitä historiaan yhtä paljon kuin jos saman elämän olisi käyttänyt kokonaisuudessaan päihdehedonismiin. Ja jos jotain pysyvämpää jääkin, niin todennäköisemmin kirjataan ansio jonkun "faaraon" nimiin eikä heidän jotka sen varsinaisen työn tekivät.

Sellainenkin tekeminen, joka ei jää historiaan niin, että se voitaisiin jälkikäteen historian kirjoituksista todeta, voi olla hyvinkin merkityksellistä. Jos ihminen on niin oman egonsa vanki ja pullistelun tarpeessa, että vain sellainen tekeminen kelpaa, jonka historiallisuudesta on jo etukäteen varmuus, kertoo epärealistisesta, todellisuudesta vieraantuneesta ajattelusta.

Juuri edellä kuvattu suhtautuminen elämään, olemassoloon, maailmaan, on yksi syy ihmiskunnan ongelmiin. Tällä hetkellä konkreettisin esimerkki tästä on se, kun Vladimir Putin toteuttaa tuonkaltaista omaa suuruusharhaansa.

#2525 kirjoitettu 20.03.2024 10:23

Uppe kirjoitti:
katai kirjoitti:
veezay kirjoitti:
katai kirjoitti:
Jännää. Siis ihan normaalissa fooruminäkymässä jossa riville mahtuu montakymmentä merkkiä eikä selain lado sivua (eikä tekstiä) uudestaan vaikka ikkunaa pienentäisi?

joo. siinä sattumalta loppui riviltä tila kesken niin, että viiva mahtui vielä samalle riville mut sen perässä oleva sana ei. selaimet tekee joskus vähän yksinkertaisia ratkasuita miten teksti pitäis rivittää. toki noi sattumat riippuu kans käytetystä fontista ja tavasta miten fontti rendataan selaimeen.



Monessa hommassa saa ihmiselämän mittakaavassa valehdeltua itselleen että tuli tehtyä jotain millä on merkitystä, mutta satojen vuosien kuluttua jää siitä historiaan yhtä paljon kuin jos saman elämän olisi käyttänyt kokonaisuudessaan päihdehedonismiin. Ja jos jotain pysyvämpää jääkin, niin todennäköisemmin kirjataan ansio jonkun "faaraon" nimiin eikä heidän jotka sen varsinaisen työn tekivät.

Sellainenkin tekeminen, joka ei jää historiaan niin, että se voitaisiin jälkikäteen historian kirjoituksista todeta, voi olla hyvinkin merkityksellistä. Jos ihminen on niin oman egonsa vanki ja pullistelun tarpeessa, että vain sellainen tekeminen kelpaa, jonka historiallisuudesta on jo etukäteen varmuus, kertoo epärealistisesta, todellisuudesta vieraantuneesta ajattelusta.


Se on se merkityksellisyyden ja merkityksen ero. Jos laajemmassa mittakaavassa miettii niin eihän kenenkään tekemisillä ole mitään merkitystä, mutta ei se sitä tarkoita etteikö se voisi olla merkityksellistä tekijälle itselleen.

Ei sillä, ettenkö itekin olis tuhlannut ihan liikaa vuosia siihen, että oon yrittänyt väkisin keksiä kaikelle jotain merkitystä.

#2526 kirjoitettu 20.03.2024 11:13

Mahtaisiko olla niin, että yksittäisen ihmisen merkitykselliset tekemiset voivat olla hyvinkin hyödyllisiä myös kanssaihmisille ja lisäävät sitä kautta työn merkityksellisyyttä sen tekijällekin?

Tuntemani paikallinen kirurgi on korjannut uransa aikana mm. yli 10.000 polvea (myös omani) ja jatkaa leikkaamista edelleen vaikka on reilusti yli 70-vuotias eikä rahastakaan varmasti tee tiukkaa. Ilmeisesti työ on hänelle menetettyä vapaa-aikaa merkityksellisempää.

#2527 kirjoitettu 20.03.2024 12:43 Muok:20.03.2024 12:48

Uppe kirjoitti:
Raamatusta löytyy jokaiselle jotakin, jopa niin, että eri neuvot, sanonnat kumoavat toisensa. Kiva kirja, kun kaikki mielipiteet voi perustella Raamatun lauseilla. [...]

Jotakuinkin pointtini. Kun pyhään tutustuu ja uskaltaa kyseenalaistaa sen, niin huomaa siitä kaikenlaista - myös ristiriitaisuudet.

Raamatusta voi hypätä takaisin aikamme "sekulaarisiin pyhiin", joita ovat mm.
- kuriyhteiskunta
- työelämä hierarkioineen
- erilaiset talousjärjestelmät hierarkioineen
- päihteiden käyttö

Yhdistelmä ja yksityiskohdat voivat toki poiketa toisistaan paljon, maasta ja kulttuurista riippuen.


Suomessa työn osalta ollaan iloitsevinamme työpaikasta - eihän työnteon oletusarvoisuutta elämässä saa meillä kritisoida! - mutta jos tarjotaan työelämässä oleville mahdollisuus siitä poistua (lottovoitto, sijoitustuotoista eläminen, työkyvyttömyyseläke) niin monet ottavat sen vastaan.
Melko ristiriitainen asetelma, eikö vaan? Eikö se duuni ollutkaan se mihin halusi elämänsä käyttää, kun monen käy kateeksi sekä miljonääriä että työ(kyvy)töntä?


Päihteidenkäytössä taas hyväksytään "perinteinen" alkoholin ja tupakan "kohtuukäyttö". Kumpaakin saa edelleen kaupasta, kumpikin aikaansaa monissa käyttäjissään vahvan riippuvuuden, kumpikin tuhoaa sellaisia ihmisiä joilla itsehillintä ei ole teräsbetonia koko käyttöelämänsä ajan. Noiden kahden huumeen osalta kansakuntamme on edelleen yksi iso käyttöhuone.
Mutta jos ehdotetaan käyttöhuoneita joissa ihmisarvoa suotaisiin muunlaistenkin huumeiden käyttäjille, niin iso osa kansasta alkaa tekopyhästi väittää vastaan.




Uppe kirjoitti:
Sellainenkin tekeminen, joka ei jää historiaan niin, että se voitaisiin jälkikäteen historian kirjoituksista todeta, voi olla hyvinkin merkityksellistä. Jos ihminen on niin oman egonsa vanki ja pullistelun tarpeessa, että vain sellainen tekeminen kelpaa, jonka historiallisuudesta on jo etukäteen varmuus, kertoo epärealistisesta, todellisuudesta vieraantuneesta ajattelusta.

Tulee mielee ne huippu-urheilijat ja muut ylistetyt saavuttajat, joiden nimi jää joksikin aikaa historiaan - mutta vaikkapa koko ikänsä ihmisiä ruokkineen viljelijän ei.

Muistettakoon, että tunnustuksen kaipuu on ihmiselle luonnollista.
Sanoisin, että jotain on ehkä tosiaan pielessä asetelmassa jossa vain idoleita pidetään muistamisen arvoisina. Kuka ansaitsee enimmän kunnian pyramideista, faarao vai työntekijät jotka ne oikeasti rakensivat?

Osa ongelmaa on ihmisen aivokapasiteetti. Arjen sankari on omalla tavallaan jokainen, kuten laulussakin lauletaan - mutta emme me kaikkia kykene muistamaan. Nostetaan ennemmin faaraoita hierarkiapyramidien huipuille, jotta on helppo muistaa ketä palvoa ja/tai syyttää.


Mistä päästään tähän:

Uppe kirjoitti:
Juuri edellä kuvattu suhtautuminen elämään, olemassoloon, maailmaan, on yksi syy ihmiskunnan ongelmiin. Tällä hetkellä konkreettisin esimerkki tästä on se, kun Vladimir Putin toteuttaa tuonkaltaista omaa suuruusharhaansa.

Putin on kieltämättä suuruudenhullu joka käyttää hyväkseen Venäjän kulttuurin ja vallitsevan yhteiskuntaepäjärjestyksen varjopuolia.

Mutta se ei tosiaan ole Putin joka tankkeja tehtailla valmistaa, eikä rintamalla vihollisina pitämiään ampuu. Sen tekevät ne ahkerat työntekijät ja kotimaalleen valansa vannoneet sotilaat, joista monet (joskaan ei kaikki) ovat yhtä varmoja kulttuurinsa ja elämäntapansa pyhistä kuin me olemme omistamme.

Suomessa on sentään hyvää (vielä?) se, että tämän postauksen kaltaisista kirjoituksista ei joudu vankilaan. Venäjällä olisi tälläkin tekstillä jo "halventamassa armeijaa".

Eri juttu sitten on, jos sattuu Suomessa olemaan vaikkapa työtön ja kieltäytyy työpaikasta jonka tietää olevan vastoin sitä mitä elämässään haluaa. Siinä oppii nopeasti sen, kuinka Suomessa työtön on veronmaksajien nimissä valtion omaisuutta. Eikä palkansaajakaan ole paljoa paremmassa asemassa. Työnantajien omaisuudeksi ollaan palkkatyöntekijöitä ajamassa tälläkin hallituskaudella.

Tuota voi verrata siihen, kuinka nyky-Venäjällä köyhät ovat "presidentin" ja "valtion" omaisuutta - verrattavissa maaorjiin reilu sata vuotta sitten. Nykyhetkeen sopivampi termi on kenties "palkkaorjasotilas". Venäjän köyhä miesväki menee 200 000 ruplasta vaikka kuolemaan. Eikä ne tunnolliset, kurinalaiset, ahkerat asetehtaiden työntekijätkään ole siitä kaukana, joskin palkat vaihtelevat tehtaasta riippuen.

Suomessa jotkut politiikan lieveilmiöyksilöt näemmä toivovat saavansa tänne vastaavaa. Ei riitä että työtön on jo valmiiksi "kansanvihollinen" jota viranomainen saa käskeä ja pompottaa miten vaan, ja että palkansaaja on vastaavasti niiden armoilla jotka ovat hierarkiassa ylempänä. Sekä palkansaajien että työttömien yhteiskuntaluokat halutaan näemmä painaa tilaan jossa sanaakaan eivät sano vastaan.


***


Surullista tuossa on se, että sekä Venäjällä että todennäköisesti Suomessa iso osa väestä tulee antamaan periksi, ainakin lyhyellä tähtäimellä. Kummassakin pienen ihmisen pelko on merkittävä osatekijä. Kautta aikojen on pelolla ja pakolla hallittu, ja tultaneen jatkossakin siinä onnistumaan...

...ainakin siihen saakka kunnes riittävä osa ihmisistä uskaltaa sanoa "ei" - tarvittaessa asettaen elämänsä tulilinjalle, ja äärimmillään ottaen aseet käsiinsä. Se olisi nyt tarpeen ainakin Venäjällä.

Suomessa taas sopii toivoa, että selvitään lakoilla ja perusteellisella näkökulmien virkistämisellä.

Paras olisi se, jos luovuttaisiin työllisyydestä dogmaattisena elämän tarkoituksena. Se avaisi monia tekopyhyyden solmuja ja tervehdyttäisi kulttuuria. Mutta sitä saanee odottaa siihen saakka kunnes robotisaatio näkyy jo ihan kaikkialla arjessa - ei pelkästään pääkaupunkiseudun valikoitujen kaupunginosien kaduilla.




AnttiJ kirjoitti:
Mahtaisiko olla niin, että yksittäisen ihmisen merkitykselliset tekemiset voivat olla hyvinkin hyödyllisiä myös kanssaihmisille ja lisäävät sitä kautta työn merkityksellisyyttä sen tekijällekin?

Tuntemani paikallinen kirurgi on korjannut uransa aikana mm. yli 10.000 polvea (myös omani) ja jatkaa leikkaamista edelleen vaikka on reilusti yli 70-vuotias eikä rahastakaan varmasti tee tiukkaa. Ilmeisesti työ on hänelle menetettyä vapaa-aikaa merkityksellisempää.

Onnekas kaveri kun vapaaehtoisesti tekemänsä on jotain minkä muut kokevat välittömästi arvokkaana.

#2528 kirjoitettu 20.03.2024 14:07

Miten uudistaisitte koulutusjärjestelmää?

#2529 kirjoitettu 20.03.2024 14:41

geeli kirjoitti:
Miten uudistaisitte koulutusjärjestelmää?


Paha sanoa mutta edellisen hallituksen oppivelvollisuuden pidentämishanke ei tainnut johtaa toivottuihin tuloksiin joten voisikohan ne rahat käyttää jatkossa muualle?

Tässä vaihtoehto em. rahankäytölle: karsittuja erityisluokkia pitäisi ottaa takaisin käyttöön jotta ne, jotka eivät tahdo pysyä muiden kelkassa, saisivat aidon mahdollisuuden edes kunnollisen luku-, kirjoitus- ja laskutaidon hankkimiseen oppivelvollisuuden aikana.

Odotan mielenkiinnolla mitä kasvatuksen ammattilaiset asiaan sanovat.

#2530 kirjoitettu 20.03.2024 21:45

Noihin edelläoleviin katain juttuihin sen verran, että voithan katai olla tekemättä mitään, kun se työelämäkin on noin perseestä kuin kuvaat, ja ei sun tarvi huippu-urheilijaksikaan alkaa, kun se on kuitenkin addiktoitumista ja siinä kuitenkin loppupeleissä ego turpoaa sairaisiin mittoihin ja kusikin nousee hattuun ja pahimmillaan voi joutua jopa historian kirjoihin, joka tuntuisi vain mitättömyydeltä ja turhuudelta siinä toisessa vaippaiässä kaappikellon tikitystä kuunnellessa narisevassa kiikkutuolissa kuolemaa odotellessa.

#2531 kirjoitettu 20.03.2024 22:05

Uppe kirjoitti:
Noihin edelläoleviin katain juttuihin sen verran, että voithan katai olla tekemättä mitään, kun se työelämäkin on noin perseestä kuin kuvaat, ja ei sun tarvi huippu-urheilijaksikaan alkaa, kun se on kuitenkin addiktoitumista ja siinä kuitenkin loppupeleissä ego turpoaa sairaisiin mittoihin ja kusikin nousee hattuun ja pahimmillaan voi joutua jopa historian kirjoihin, joka tuntuisi vain mitättömyydeltä ja turhuudelta siinä toisessa vaippaiässä kaappikellon tikitystä kuunnellessa narisevassa kiikkutuolissa kuolemaa odotellessa.

Miksi oletat ettei katai-avattaren kirjoittaja tekisi tai tavoittelisi mitään?

#2532 kirjoitettu 20.03.2024 22:12

geeli kirjoitti:
Miten uudistaisitte koulutusjärjestelmää?

Kehtaanpa vastata... ympäripyöreästi.

Väitän että lähtökohtainen kysymys joka lapselle > nuorelle koulutusjärjestelmän(kin) puitteissa asetetaan tulisi olla "mitä haluat luoda?".

Ei välttämättä suoraan - lapsen mieli ei tuollaisen kysymyksen laajempia ulottuvuuksia käsitä - vaan yksilöllisesti sopivien välineiden ja abstraktioiden kautta.

Sen myötä kun oppijan viitekehykset ja tietopohja laajenevat, voi kysyä "mitä haluat luoda ja miksi?", lopulta tähdäten siihen että pelkästään vastaamisen sijaan oppija ymmärtää alkaa itse muotoilla myös [tuohon liittyviä] kysymyksiä - ja esittää niitä niin itselleen kuin muillekin.

#2533 kirjoitettu 21.03.2024 06:25

katai kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
Noihin edelläoleviin katain juttuihin sen verran, että voithan katai olla tekemättä mitään, kun se työelämäkin on noin perseestä kuin kuvaat, ja ei sun tarvi huippu-urheilijaksikaan alkaa, kun se on kuitenkin addiktoitumista ja siinä kuitenkin loppupeleissä ego turpoaa sairaisiin mittoihin ja kusikin nousee hattuun ja pahimmillaan voi joutua jopa historian kirjoihin, joka tuntuisi vain mitättömyydeltä ja turhuudelta siinä toisessa vaippaiässä kaappikellon tikitystä kuunnellessa narisevassa kiikkutuolissa kuolemaa odotellessa.

Miksi oletat ettei katai-avattaren kirjoittaja tekisi tai tavoittelisi mitään?

Voit siis alkaa elämään (jos et ole jo alkanut) sellaista elämää kuin edellä olet useissa kirjoituksissasi kuvannut ja ihannoinut. Sitä vain tarkoitin.

#2534 kirjoitettu 21.03.2024 08:11 Muok:21.03.2024 08:11

katai kirjoitti:
geeli kirjoitti:
Miten uudistaisitte koulutusjärjestelmää?

Kehtaanpa vastata... ympäripyöreästi.

Väitän että lähtökohtainen kysymys joka lapselle > nuorelle koulutusjärjestelmän(kin) puitteissa asetetaan tulisi olla "mitä haluat luoda?".


Aika moni tuntuu olevan sitäkin mieltä että nuori joutuu jo nyt tekemään liian varhain tärkeitä valintoja mm. oman koulutuksensa linjaamisessa. Joku nuori voi olla siihen kypsä mutta joku toinen ei. Joku tietää jo seitsemän vanhana haluavansa lakaisukoneen kuljettajaksi mutta joku toinen huomaa vasta yliopistossa tehneensä täysin väärän valinnan.

Jotenkin muistuu mieleen vanha "Summerhill"-kasvatussuunta jossa nuoret saavat koulussa tehdä mitä tahansa tai vaikka olla tekemättä mitään. Suuntaus on jäänyt hyvin pahasti lähtötelineisiin vaikka malli on ollut tarjolla 1920-luvulta asti Neillien perheen vetämässä koulussa. Summerhill on olemassa niitä varten jotka arvelevat että oma jälkikasvu on riittävän kypsä tekemään itsenäisiä päätöksiä asiassa kuin asiassa. Ei muuta kuin paperit vetämään jos haluaa lapsilleen nykyistä vapaamman valinnan mahdollisuuden.

*******

Mieleeni tulee jostain syystä myös joukko elämäntapa-intiaaneja, jotka mukamas tavoittelivat itsenäistä elämistä luonnossa Lapissa v. 1993 surkeissa oloissa. Itsenäisestä elämästä ei tullut yhtään mitään vaan joukko eli käytännössä paikallisten asukkaiden ruokittavana; lappilaiset kun ilmeisesti säälivät ryhmässä olleita naisia ja lapsia. Keski-Eurooppalaisen ryhmän johtaja asui tietysti hotellissa kun "intiaanirahvas" kärsi vilua ja nälkää teltoissa. Vapaa elämäntapa kärsi pahan haaksirikon ja olisi johtanut täydelliseen katastrofiin ilman järjestäytyneessä yhteiskunnassa olevien työmuurahaisten vastikkeetonta panosta.

#2535 kirjoitettu 21.03.2024 10:44

Millaisena näette suomalaisen arjen vuonna 2070?

#2536 kirjoitettu 21.03.2024 12:08

katai kirjoitti:
Millaisena näette suomalaisen arjen vuonna 2070?


Tekoälyn rooli mietityttää. Millaisena se näkyy jopa arjessa. Iso asia on myös ilmastonmuutos. Autot varmaan on sähköautoja. Onko kaikilla tulomuotona kansalaispalkka. Tai sitten että minkälaista työtä tuolloin tavalliset ihmiset tekee...

46 vuotta on pitkä aika. Niin en osaa sanoa, tarkalleen. Tästä voisi kyllä melkoiset sci-fi-tekstit miettiä ja kirjoittaa.

Jotenkin uskon, kuitenkin, että maailmanloppua ei ole tulossa. Ainakaan vielä 2070 mennessä. Olkoon naiivia tai ei.

#2537 kirjoitettu 21.03.2024 13:55

geeli kirjoitti:
katai kirjoitti:
Millaisena näette suomalaisen arjen vuonna 2070?


Tekoälyn rooli mietityttää. Millaisena se näkyy jopa arjessa. Iso asia on myös ilmastonmuutos. Autot varmaan on sähköautoja. Onko kaikilla tulomuotona kansalaispalkka. Tai sitten että minkälaista työtä tuolloin tavalliset ihmiset tekee...

46 vuotta on pitkä aika. Niin en osaa sanoa, tarkalleen. Tästä voisi kyllä melkoiset sci-fi-tekstit miettiä ja kirjoittaa.

Jotenkin uskon, kuitenkin, että maailmanloppua ei ole tulossa. Ainakaan vielä 2070 mennessä. Olkoon naiivia tai ei.


Arvaan, että ....

Tekoäly on käytössä, mutta käytön laajuutta on paha sanoa. Saa nähdä tullaanko sen käytölle asettamaan jotain rajoituksia vai ei. Tekoälyä sovelletaan laajasti erilaisessa verkkorikollisuudessa.

Ilmastonmuutosta vastaan kamppaillaan joka puolella, mutta se on vaikeaa koska määrällisesti kaikki suurimmat saastuttajat eivät ole tosissaan mukana edes v. 2070.

Autot ovat länsimaissa valtaosin sähköautoja mutta ongelmaksi muodostuu tarvittavan sähkön saatavuus ilman ydinvoimaa, joten sen määrä tullee lisääntymään. Kehitysmaissa ajellaan vanhalla länsimaista roudatulla polttomoottorikalustolla.

Kansalaispalkkaa ei tule koska ne joita on ajateltu sen maksumiehiksi eivät tule suostumaan toisten oleilun kustantamiseen. Rahaa ei edelleenkään tule seinästä.

Tavalliset ihmiset tekevät tavallisia töitä. Niitä tavallisia ihmisiä kun on nimittäin eniten Kiinassa, Intiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa eivätkä asiat siellä tule muuttumaan kovinkaan isosti.

Maailmanloppua ei ehkä tule, mutta suursotien vaara on ilmeinen (mm. Venäjä/NATO-maat, USA/Kiina ja Etelä-/Pohjois-Korea)

******

Siirtolaisongelma on erittäin paha joten Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Australia+Uusi-Seelanti tulevat laittamaan rajansa kiinni liian suuren väestöpaineen alaisina.

Lyhyemmät lentomatkat suoritetaan sähkökäyttöisillä lentokoneilla. Länsimaissa kaikki junat ja bussitkin kulkevat pelkällä sähköllä.

Väestön määrä ilman siirtolaisia vähenee kaikissa länsimaissa.

Ihmisten ikääntyminen luo massiivisia ongelmia valtioiden talouteen.

Perinteinen raha säilyttää asemansa koska huomataan mm. ettei sähkön käytössä bitcoinien louhintaan ole mitään järkeä. Samalla tunnustetaan sekin, että bitcoineja tms. tarvitsevat lähinnä ne jotka yrittävät suorittaa hämäriä maksuja.

Tosin en itse ole näkemässä arvailujeni toteutumista. Ehkä tekoäly ratkaisee senkin miten tieto saadaan välitetyksi myös minulle "sinne jonnekin".

#2538 kirjoitettu 21.03.2024 21:24

katai kirjoitti:
Millaisena näette suomalaisen arjen vuonna 2070?

Kaikki on kansainvälisesti päin helvettiä - ja Suomi todetaan maailman onnellisimmaksi maaksi jo 53. kertaa peräjälkeen.

#2539 kirjoitettu 22.03.2024 04:26

Uppe kirjoitti:
katai kirjoitti:
Millaisena näette suomalaisen arjen vuonna 2070?

Kaikki on kansainvälisesti päin helvettiä - ja Suomi todetaan maailman onnellisimmaksi maaksi jo 53. kertaa peräjälkeen.


Nooh ... jonkunhan on pakko olla ensimmäisenä tässäkin kyselyssä kun kerran kisasta on kysymys.

"Tutkimuksessa" taitaa olla mukana mm. eliniän odote. En ole ihan varma tulisinko olemaan kanssaeläjiä onnellisempi sen takia että kuset ja paskat menevät housuun vuotta kauemmin kuin muilla. Mutta yksi on varmaa: ainakin Tenaa tekevän yhtiön toimitusjohtaja on paljonkin onnellisempi.

#2540 kirjoitettu 22.03.2024 11:42 Muok:22.03.2024 11:53

Kiitos vastauksista ja reaktioista - noin yleensäkin.


Tulevaisuusaiheeseen liittyen tuli mieleen pari videota:

Business Insiderin video sellakan valmistuksesta Intiassa (Why Melted Bugs On Candy And Lemons Fuel A $167 Million Industry)
https://www.youtube.co...

Nvidian mainos robotisaatioon liittyen (NVIDIA Robotics: A Journey From AVs to Humanoids)
https://www.youtube.co...

Vaikka aihepiirien toisiinsa liittäminen voi pintatasolla vaikuttaa kaukaa haetulta, selvinnee videoista elämänasenteet jotka kuvattujen ilmiöiden olemassaoloon johtivat. Itselleni on selkeää kummanlaisessa todellisuudessa mieluummin eläisin - ja näin ollen, kummanlaisia suuntauksia arjen toimillani tuen.

#2541 kirjoitettu 22.03.2024 19:22

katai kirjoitti:
Kiitos vastauksista ja reaktioista - noin yleensäkin.


Tulevaisuusaiheeseen liittyen tuli mieleen pari videota:

Business Insiderin video sellakan valmistuksesta Intiassa (Why Melted Bugs On Candy And Lemons Fuel A $167 Million Industry)
https://www.youtube.co...

Nvidian mainos robotisaatioon liittyen (NVIDIA Robotics: A Journey From AVs to Humanoids)
https://www.youtube.co...

Vaikka aihepiirien toisiinsa liittäminen voi pintatasolla vaikuttaa kaukaa haetulta, selvinnee videoista elämänasenteet jotka kuvattujen ilmiöiden olemassaoloon johtivat. Itselleni on selkeää kummanlaisessa todellisuudessa mieluummin eläisin - ja näin ollen, kummanlaisia suuntauksia arjen toimillani tuen.


Ei pysty just katsomaan videoita, mut toivon todella ettei sellakan käyttö ole superepäeettistä, sillä olen siirtynyt melko pitkälti siihen kaikissa sisälakkaushommissa. On se vaan kivampi ottaa vanha rätti esiin ja joka kerta hieman harjaantuneemmin silittää pintaan mukava kiilto. Öljylakkaa kyllä veneeseen pistän, mut sisälle sellakka.

Selluloosalakka näyttää valmiina kivalta mut aivot sulaa lakatessa, uretaanit sun muut ei ole mieleen koska ne ei vaan pysy kiinni tai näytä hyvältä.

#2542 kirjoitettu 22.03.2024 21:19

Snacke kirjoitti:
katai kirjoitti:
Kiitos vastauksista ja reaktioista - noin yleensäkin.


Tulevaisuusaiheeseen liittyen tuli mieleen pari videota:

Business Insiderin video sellakan valmistuksesta Intiassa (Why Melted Bugs On Candy And Lemons Fuel A $167 Million Industry)
https://www.youtube.co...

Nvidian mainos robotisaatioon liittyen (NVIDIA Robotics: A Journey From AVs to Humanoids)
https://www.youtube.co...

Vaikka aihepiirien toisiinsa liittäminen voi pintatasolla vaikuttaa kaukaa haetulta, selvinnee videoista elämänasenteet jotka kuvattujen ilmiöiden olemassaoloon johtivat. Itselleni on selkeää kummanlaisessa todellisuudessa mieluummin eläisin - ja näin ollen, kummanlaisia suuntauksia arjen toimillani tuen.


Ei pysty just katsomaan videoita, mut toivon todella ettei sellakan käyttö ole superepäeettistä, sillä olen siirtynyt melko pitkälti siihen kaikissa sisälakkaushommissa. On se vaan kivampi ottaa vanha rätti esiin ja joka kerta hieman harjaantuneemmin silittää pintaan mukava kiilto. Öljylakkaa kyllä veneeseen pistän, mut sisälle sellakka.

Selluloosalakka näyttää valmiina kivalta mut aivot sulaa lakatessa, uretaanit sun muut ei ole mieleen koska ne ei vaan pysy kiinni tai näytä hyvältä.

Lähinnä näkyy se että väki tekee suurimman osan hommista käsin.
Työturvallisuuden suhteen nousee esille ainakin kohta jossa nainen kiipeää puuhun ilman turvavarusteita.

Laajemmin eettisyyden suhteen en uskalla paljoa sanoa. Väki ei ihan onnettomalta näytä, toisaalta harvemmin sitä kerrotaan siellä kameroille. On selvää että työntekijöiden elintaso on länsimaisella mittapuulla matala, mutta ulkonäöstä päätellen ravinto yms. lienee paikalliseen tasoon nähden riittävää.

En myöskään usko että kaikki sellakan tuotanto olisi tuollaista. Joissain tuotantokohteissa (oli sitten Intiassa tai muualla) voinee tarhat, telineet, konetyön hyödyntäminen yms. olla siinä kunnossa ettei jää (pohjois)eurooppalaisesta maataloudesta paljoa jälkeen, jos ollenkaan. Mutta Suomen päässä taitaa olla mahdotonta selvittää tarkasti mistä kohteesta ostamansa tuotteen raaka-aine tulee.

Sitten on tietysti se seikka, että noilla käsityötehtaillakin voi olla positiivinen vaikutus pitkällä tähtimellä. Pitää tekijät leivissä sillä välin kun työnteon puitteita ja yhteiskuntien normeja älytään pikkuhiljaa parantaa. Vaikea sanoa täältäpäin katsottuna.

#2543 kirjoitettu 22.03.2024 21:41 Muok:22.03.2024 21:46

Liittyen ylläolevaan viestiini (sekä sitä edeltävään):

Nähdäkseni ikävämpi juttu tuossa käsityössä on se, että siinä menee taas yhden sukupolven elinaika ja potentiaali "hukkaan". Tuosta työstä paljon isomman osan voisi tehdä koneilla, ja koko tuotannosta saisi huomattavasti tehokkaampaa muutamilla asenne- ja puitemuutoksilla. Mutta kestänee aikansa ennen kuin ko. videon tehdas siihen pääsee - ja vielä pitempään kestänee asennemuutos sitä kohti, että ihmiselämälle(en) on täysin perusteltua toivoa ja vaatia muuta tarkoitusta kuin viettää terveimmät vuotensa liharobottina.

Vastaavia vaiheita (alasta riippuen) on käyty Suomessakin, ja joidenkin ikäihmisten katkeruuden kautta sen kuulee. Kun tarpeeksi pitkään jaksaa kanssansa sanoja vääntää, niin joillakin se katkeruuden ja nostalgian psyykkinen suojamuuri murtuu. Sitten "laiskojen älypuhelinnuorten" haukkumisen sijaan myöntävät että olisivat hekin mieluummin eläneet nuoruutensa nykyajan suhteellisessa vapaudessa, välivuosineen tukiaisineen kaikkineen.

Eksistentiaalisesti siksikin kipeä aihe, että juuri nuo vanhemmat sukupolvet rakensivat hyvinvointiyhteiskuntamme perustat, mutta heidän onnekkainta (= rikkainta) vähemmistöä lukuunottamatta eivät ehtineet siitä itse nauttia. Eivät ainakaan sillä tavalla kuin millenniaalit ja nuoremmat, joista materiaalisen hyvinvoinnin vapauttama digitalisaatio on tehnyt uudenlaisen tietomultiversumin asukkaita.

Vähintäänkin noiden millenniaalien ja nuorempien olisi hyvä uskaltaa sanoa "ei" menneen ajan dogmeille - mukaanlukien työelämän merkitys sellaisena kuin sen olemme tunteneet - ja rakentaa elämäänsä oman aikansa teknisten mahdollisuuksien ja kehityssuuntien puitteissa. Muuten saavat hekin sukupolvitrauman joka tällä kertaa olisi ainakin osittain vältettävissä.

#2544 kirjoitettu 23.03.2024 08:05

Olen kai poikkeusyksilö koska nuoruuteni nykymittapuun mukaan hyvinkin tiukasta kotikurista ja työnteosta ei ole jäänyt minkäänlaista traumaa. Minusta työnteko ei ole yhtään sen turhempaa kuin somessa kykkiminen tai kissavideoiden katselukaan.

Haittoja löytyy molemmista jos hakemalla haluaa hakea. Moni on kuollut työpaikalleen tapaturmaisesti tai tehnyt itsarin kesämökillään ajettuaan omatoimisesti firmansa ja työuransa kiville. Moni on vastaavasti tehnyt itsemurhan jouduttuaan some-kiusaajien maalitauluksi, kuollut tapaturmaisesti uhkarohkeaa selfietä ottaessaan tai suorittaessaan typerää & vaarallista some-haastetta.

#2545 kirjoitettu 23.03.2024 08:46

katai kirjoitti:
Eivät ainakaan sillä tavalla kuin millenniaalit ja nuoremmat, joista materiaalisen hyvinvoinnin vapauttama digitalisaatio on tehnyt uudenlaisen tietomultiversumin asukkaita.

... jotka "ruokkivat" mieltään, sieluaan älykännyjen, tietokoneiden loputtomalla viihdesaasteella, mielipiteiden tulvalla, sometukseen addiktoituneina, hampurilaiset, ranskalaiset, kokis, karkit, sipsit, sokeroidut juomat kehoa turvottaen, matkalla kohti ennenaikaista raihnaantumista, materiaalisesta hyvinvoinnista pahoinvoiden, anorexiaa, bulimiaa potien, terapeuttien tukemana elämistä yrittäen ja ehkä toivottavasti tuosta sairaalloisesta hyvinvointikuplasta ulos päästen terveeseen elämään kulkien.

#2546 kirjoitettu 23.03.2024 11:39 Muok:23.03.2024 11:41

AnttiJ kirjoitti:
Olen kai poikkeusyksilö koska nuoruuteni nykymittapuun mukaan hyvinkin tiukasta kotikurista ja työnteosta ei ole jäänyt minkäänlaista traumaa. Minusta työnteko ei ole yhtään sen turhempaa kuin somessa kykkiminen tai kissavideoiden katselukaan.

Haittoja löytyy molemmista jos hakemalla haluaa hakea. Moni on kuollut työpaikalleen tapaturmaisesti tai tehnyt itsarin kesämökillään ajettuaan omatoimisesti firmansa ja työuransa kiville. Moni on vastaavasti tehnyt itsemurhan jouduttuaan some-kiusaajien maalitauluksi, kuollut tapaturmaisesti uhkarohkeaa selfietä ottaessaan tai suorittaessaan typerää & vaarallista some-haastetta.

Täältäpäin katsottuna olet ihan selkeästi poikkeusyksilö ikäluokassasi.


Kysymyksiä:

Jos olet kivuliaan rehellinen itsellesi, niin oliko elämässäsi polkuja joiden kulkematta jättäminen nykyisin kaduttaa?

Jos näin on, miksi et valinnut kulkea niitä polkuja?

Jos olisit syntynyt vuonna 2000, mitkä olisivat nyt oman elämäsi tavoitteita niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä?

Mitkä nykynuoriin liittyvät asiat ärsyttävät sinua eniten?


Samat muillekin, jos huvittaa vastailla.
Uppe jo ehtikin kirjoitella tuohon jälkimmäiseen liittyvää, nyt sitten noihin kolmeen muuhun

#2547 kirjoitettu 23.03.2024 14:17

katai kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
Olen kai poikkeusyksilö koska nuoruuteni nykymittapuun mukaan hyvinkin tiukasta kotikurista ja työnteosta ei ole jäänyt minkäänlaista traumaa. Minusta työnteko ei ole yhtään sen turhempaa kuin somessa kykkiminen tai kissavideoiden katselukaan.

Haittoja löytyy molemmista jos hakemalla haluaa hakea. Moni on kuollut työpaikalleen tapaturmaisesti tai tehnyt itsarin kesämökillään ajettuaan omatoimisesti firmansa ja työuransa kiville. Moni on vastaavasti tehnyt itsemurhan jouduttuaan some-kiusaajien maalitauluksi, kuollut tapaturmaisesti uhkarohkeaa selfietä ottaessaan tai suorittaessaan typerää & vaarallista some-haastetta.

Täältäpäin katsottuna olet ihan selkeästi poikkeusyksilö ikäluokassasi.


Kysymyksiä:

Jos olet kivuliaan rehellinen itsellesi, niin oliko elämässäsi polkuja joiden kulkematta jättäminen nykyisin kaduttaa?

*Ei kaduta, koska olen itse polkuni valinnut. Olen ollut töissä keskusosuusliikkeessä, telakkayhtiössä, elintarvikeyhtiössä, eri mediayhtiöissä ja hallitusammattilaisena joten kyllästymäänkään ei ole päässyt. Työpaikat ovat vaihtuneet silloin kun olen itse niin päättänyt; kaikilla ei valitettavasti ole sama tilanne.

Jos näin on, miksi et valinnut kulkea niitä polkuja?

*sellaisia tarjottuja polkuja, jotka olen jättänyt kulkematta, on useitakin mutta myöhempi historia osoitti, että onnekseni jätin ne väliin. Ehkä vaisto yhdistettynä busineksen vaatimaan laskutaitoon estivät pahojen virhevalintojen tekemisen.
*onneksi vanhemmat auttoivat ymmärtämään, ettei musiikista olisi ollut minulle kunnon leipäpuuta; oikeassa olivat ilman muuta.

Jos olisit syntynyt vuonna 2000, mitkä olisivat nyt oman elämäsi tavoitteita niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä?

*Lyhyellä aikavälillä: hankkia korkeakoulututkinto koulutusalalta jossa on asialliset työllisyysnäkymät. Nykyinen tutkinto olisi varmasti varteenotettava vaihtoehto.

*Pitkällä aikavälillä: asiallinen työpaikka ja työtehtävä jossa on mahdollisuus riittäviin ansioihin perheen perustamista varten. Asumismuotona omakotitalo, ehdottomasti.

*En itse asiassa näe pienintäkään syytä ajatella toisin kuin v. 1970. En ole koskaan hinkunut ulkomaille enkä ole ollut luonteeltani koskaan kummoinenkaan bilehile jonka olisi pitänyt riekkua ulkona klo 04:00 asti. Olen päässyt työn puolesta sellaisillekin reisuille, jotka olisivat olleet tavallisen matkaajan budjetin ja mahdollisuuksien saavuttamattomissa mutta mikä merkitys niilläkään aikanaan hyvinkin hienoilla kokemuksilla on nyt? Ei yhtään mikään: paksut valokuvakansiot ja videokotelot keräävät hyllyssä pölyä.

Mitkä nykynuoriin liittyvät asiat ärsyttävät sinua eniten?

*Liimautuminen tuntikausiksi puhelimen keinotodellisuuteen pelkän ajanvietteen takia. Nuorten miesten fyysinen kunto laskee armeijan tiedotteiden mukaan koko ajan, eikä syytä tarvitse kaukaa hakea. Tätä menoa monilla viisikymppisillä on muutaman vuosikymmenen päästä huonompi kunto kuin minulla nyt. Ei käy kateeksi niitä jotka sen lystin maksajiksi aikanaan joutuvat.
*aktiivinen työn vieroksunta ja sossun tulovirran ottaminen pääasialliseksi elinkeinoksi, mihin sitä ei varmaankaan ole tarkoitettu silloin kun moisista asioista on päätetty.
*jengiytyminen rikollisiin puuhiin jo alle 16-vuotiaina. Sentään ihan kaikki ei kuitenkaan ole yhteiskunnan vika vaikka hetkittäin siltä tuntuukin.

#2548 kirjoitettu 23.03.2024 17:02

katai kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
Olen kai poikkeusyksilö koska nuoruuteni nykymittapuun mukaan hyvinkin tiukasta kotikurista ja työnteosta ei ole jäänyt minkäänlaista traumaa. Minusta työnteko ei ole yhtään sen turhempaa kuin somessa kykkiminen tai kissavideoiden katselukaan.

Haittoja löytyy molemmista jos hakemalla haluaa hakea. Moni on kuollut työpaikalleen tapaturmaisesti tai tehnyt itsarin kesämökillään ajettuaan omatoimisesti firmansa ja työuransa kiville. Moni on vastaavasti tehnyt itsemurhan jouduttuaan some-kiusaajien maalitauluksi, kuollut tapaturmaisesti uhkarohkeaa selfietä ottaessaan tai suorittaessaan typerää & vaarallista some-haastetta.


Kysymyksiä:

Jos olet kivuliaan rehellinen itsellesi, niin oliko elämässäsi polkuja joiden kulkematta jättäminen nykyisin kaduttaa?

Jos näin on, miksi et valinnut kulkea niitä polkuja?

Jos olisit syntynyt vuonna 2000, mitkä olisivat nyt oman elämäsi tavoitteita niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä?

Mitkä nykynuoriin liittyvät asiat ärsyttävät sinua eniten?


Samat muillekin, jos huvittaa vastailla.
Uppe jo ehtikin kirjoitella tuohon jälkimmäiseen liittyvää, nyt sitten noihin kolmeen muuhun

Ei kaduta, eikä nuoret ärsytä (kunhan edellä vain totesin joitakin asioita elintavoista, jotka ovat vahingollisia). Hyvä tavoite iästä riippumatta on herätä aamulla, tehdä mitä pitää tehdä ja mennä illalla nukkumaan. Varsin loogista ...

#2549 kirjoitettu 23.03.2024 18:29 Muok:23.03.2024 18:33

Kysymyksiä:

Jos olet kivuliaan rehellinen itsellesi, niin oliko elämässäsi polkuja joiden kulkematta jättäminen nykyisin kaduttaa?

Olisi voinut jättää musisoinnin ja rälläämisen vähemmälle ja opiskella kauppatieteitä tai lakia sen rälläämisen ja vähemmän olennaisten tieteiden sijaan.

Jos näin on, miksi et valinnut kulkea niitä polkuja?

Ajattelin, että on helpompaa vetelehtiä kielisoitin kaulassa ilmaista keskiolutta lasissa, ja olihan se ihan hauskaa. Mutta kaduttaa ne hommat kuitenkin.

Jos olisit syntynyt vuonna 2000, mitkä olisivat nyt oman elämäsi tavoitteita niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä?

Menisin varmaan lukemaan ruotsiksi kauppatieteitä tai sitä lakia, koska veikkaan etten suomeksi pääsisi, enkä todellakaan sortuisi humanistisiin tai kasvatustieteelliseen.

Mitkä nykynuoriin liittyvät asiat ärsyttävät sinua eniten?

Joskus on vähän vaikea ymmärtää, miten vakavasti yhteisöpaine vaikuttaa nykyaikaisten viestimien kautta. Ärsyttää että voivat huonosti, mutta ei varsinaisesti tunnu että se olisi heidän vikansa. Ajattelematon käytös ärsyttää kaikissa ikäluokissa, myös nuorissa.

Snacke muokkasi koska puhelin ärsytti käytöksellään enemmän kuin nuoriso 18:30 23.03.2024

#2550 kirjoitettu 24.03.2024 07:41 Muok:24.03.2024 07:41

Easy Song Licensingin asiakastiedote:

"Copyright Clash: Iceberg Records Sues Over 'Scatman' Sample in 'Bailar Contigo

According to Digital Music News, the Black Eyed Peas and Daddy Yankee are embroiled in a legal battle over their use of the iconic 1995 hit "Scatman (Ski-Ba-Bop-Ba-Dop-Bop)" by Scatman John in their 2022 song "Bailar Contigo."


The lawsuit, initiated by Iceberg Records AS, the rights holder of "Scatman," accuses the artists of copyright infringement. Iceberg Records claims that while they granted a limited license for the use of the song's underlying composition, the artists deceitfully utilized the sound recording itself, thereby breaching the agreed-upon terms.


This case underscores the nuanced legal distinctions between sampling (using the actual sound recording) and interpolation (re-creating music with new performances), with sampling typically requiring more extensive licensing due to the involvement of both master and publishing rights."

***

Vaikuttaa kovin alkeelliselta ostaa melodian käyttöoikeus ja sen jälkeen käyttääkin alkuperäistä äänitettä. Olisin aika hämmästynyt jos kantaja ei voittaisi tätä juttua sikäli kun tapauksen speksit ovat kerrotun kaltaiset.

#2551 kirjoitettu 24.03.2024 10:57

AnttiJ kirjoitti:
[...] *sellaisia tarjottuja polkuja, jotka olen jättänyt kulkematta, on useitakin mutta myöhempi historia osoitti, että onnekseni jätin ne väliin. Ehkä vaisto yhdistettynä busineksen vaatimaan laskutaitoon estivät pahojen virhevalintojen tekemisen.
*onneksi vanhemmat auttoivat ymmärtämään, ettei musiikista olisi ollut minulle kunnon leipäpuuta; oikeassa olivat ilman muuta.

Millainen oli nuoruutesi kapinavaihe?

Ja missä ehdit oppia niinkin taitavaksi musiikissa kuin olet?

Teoksistasi päätellen taitosi (vähintäänkin tekniikan ja musiikinteorian osalta) ovat parempia kuin joillakin sellaisilla jotka musiikillaan ovat saavuttaneet kaupallistakin menestystä.

Tuohon nähden olisin ehkä hieman eri mieltä vanhempiesi kanssa. Pikemminkin sanoisin, että jos taiteilijan elämään tosissasi käyt, niin on oltava valmis panostamaan siihen A-suunnitelmana vuosikymmeniä tiedostaen ettei sillä välttämättä koskaan mitään ansaitse - tai saavuta edes taiteellista menestystä.

Sikäli vanhempasi olivat mielestäni oikeassa (ainakin siinä aikakaudessa joka tässä tapauksessa on kyseessä) että jos keskiluokan elämänkaava tuntuu rehellisesti omammalta kuin taiteilijuus, niin ei kannata jälkimmäiseen koko elämäänsä käyttää.

...mutta tuntuu jännältä ylipäätään että tottelee vanhempiaan. Yleensähän nuori valitsee muuta kuin mitä vanhempansa ja/tai edellinen sukupolvi yrittää saada hänet tekemään. Kulttuurien uudistumiskyky perustuu osittain tuohon ilmiöön.




Uppe kirjoitti:
Ei kaduta, eikä nuoret ärsytä (kunhan edellä vain totesin joitakin asioita elintavoista, jotka ovat vahingollisia). Hyvä tavoite iästä riippumatta on herätä aamulla, tehdä mitä pitää tehdä ja mennä illalla nukkumaan. Varsin loogista ...

Hei, on niitä yövuorojakin

Mistä tulee mieleen että biologinen vuorokausi on ihmisellä hieman yli 24 tuntia. Eli jos mekaanisen kellon sijaan noudattaisi sitä, niin valveillaoloaika kiertäisi kaikkien vuorokaudenaikojen läpi.




Snacke kirjoitti:
[...] Ajattelin, että on helpompaa vetelehtiä kielisoitin kaulassa ilmaista keskiolutta lasissa, ja olihan se ihan hauskaa. Mutta kaduttaa ne hommat kuitenkin.

Oletko ihan tosissasi?

Sikäli kuin olen havainnoinut, harva musiikintekijä katuu taiteellisia saavutuksiaan ja niihin liittyvää elämää. Ennemminkin sitä jos niillä ei saanut tekemisistään toivomaansa taloudellista korvausta - mutta ei luomistyötään ja taiteilijuutta itsessään.

#2552 kirjoitettu 24.03.2024 11:05

AnttiJ kirjoitti:
Easy Song Licensingin asiakastiedote:

"Copyright Clash: Iceberg Records Sues Over 'Scatman' Sample in 'Bailar Contigo

According to Digital Music News, the Black Eyed Peas and Daddy Yankee are embroiled in a legal battle over their use of the iconic 1995 hit "Scatman (Ski-Ba-Bop-Ba-Dop-Bop)" by Scatman John in their 2022 song "Bailar Contigo."


The lawsuit, initiated by Iceberg Records AS, the rights holder of "Scatman," accuses the artists of copyright infringement. Iceberg Records claims that while they granted a limited license for the use of the song's underlying composition, the artists deceitfully utilized the sound recording itself, thereby breaching the agreed-upon terms.


This case underscores the nuanced legal distinctions between sampling (using the actual sound recording) and interpolation (re-creating music with new performances), with sampling typically requiring more extensive licensing due to the involvement of both master and publishing rights."

***

Vaikuttaa kovin alkeelliselta ostaa melodian käyttöoikeus ja sen jälkeen käyttääkin alkuperäistä äänitettä. Olisin aika hämmästynyt jos kantaja ei voittaisi tätä juttua sikäli kun tapauksen speksit ovat kerrotun kaltaiset.

Alkuperäinen: https://youtu.be/Hy8km...
Lainattu: https://youtu.be/heihC...

Melodia oli uudelleen äänitetty, vokaali vaikuttaa samplatulta (vaikka olisi sen voinut myös imitoida/coveroida).

Huomioni kiinnittyy siihen, että pohjalla olevaa sointukulkua on käytetty viimeiset 20 vuotta lukemattomia kertoja EDM:ssä(kin). Vokaalisamplet pois, omat sanat tilalle ja melodiaan pari muutosta niin yhteys olisi alittanut lakihaastekynnyksen.

Varmaan osa biisin tuotantoideaa oli tarkoituksellinen throwback ysärille - siis jotta lapsuutensa silloin elänyt osa kohderyhmästä olisi biisille vastaanottavaisempi.

#2553 kirjoitettu 24.03.2024 12:14 Muok:24.03.2024 12:31

katai kirjoitti:

Millainen oli nuoruutesi kapinavaihe?
- pitkää tukkaa oli pidettävä 60-luvun puolivälistä lähtien vaikka siitä tuli kotona kuraa niskaan erityisesti isältä. Siitä käytiin monta sanallista matsia, mutta onneksi äiti asettui lopulta kannalleni. Eipä taida tukan malli enää nykyään olla edes keskusteluissa.
- soittelin tuntikausia kitaraa vaikka koulu meni erittäin kehnosti lukiossakin paitsi viimeisenä lukuvuotena. Siitä ei kotona ihan hirveästi pidetty eikä varsinkaan äänensärkijästä.
- tupakkaakin tuli kokeiltua mutta siihen se jäi sillä kärysin kotona heti koska siellä ei kukaan polttanut.

Ja missä ehdit oppia niinkin taitavaksi musiikissa kuin olet? Teoksistasi päätellen taitosi (vähintäänkin tekniikan ja musiikinteorian osalta) ovat parempia kuin joillakin sellaisilla jotka musiikillaan ovat saavuttaneet kaupallistakin menestystä. Tuohon nähden olisin ehkä hieman eri mieltä vanhempiesi kanssa. Pikemminkin sanoisin, että jos taiteilijan elämään tosissasi käyt, niin on oltava valmis panostamaan siihen A-suunnitelmana vuosikymmeniä tiedostaen ettei sillä välttämättä koskaan mitään ansaitse - tai saavuta edes taiteellista menestystä.

Sikäli vanhempasi olivat mielestäni oikeassa (ainakin siinä aikakaudessa joka tässä tapauksessa on kyseessä) että jos keskiluokan elämänkaava tuntuu rehellisesti omammalta kuin taiteilijuus, niin ei kannata jälkimmäiseen koko elämäänsä käyttää.
- taitavuus on suhteellista ja MIDIllä voi toteuttaa sellaistakin jota ei olisi koskaan pystynyt soittamaan.
- opettelin soittamaan kitaraa 60-luvun puolenvälin jälkeen ihan omin päin nuoteista Viljo Immosen kitarakoulun tukemana koska korvani ei ollut tarpeeksi tarkka poimimaan kaikkia hienouksia levyiltä, joita oli itselläni vain muutamia joten sikälikin korvakuulolta soittaminen levyjen mukana olisi ollut tekemätön paikka.
- tajusin jo varhain, ettei sorminäppäryyskään ole huippuluokkaa joten keskityin tanakasti ja tiukasti soittavaksi komppikitaristiksi; samalla opettelin hankalampiakin sointuja jazz-biisien pahveista.
- aloin vähitellen tutkia millä tavalla pelkästä melodiasta ja sointukierrosta oli rakennettu hienosti soiva kokonaisuus. Erityisesti pitää mainita George Martin jonka oivallukset Beatles-musiikissa oli kiitettävällä tavalla kirjoitettu painonuotteihinkin. Lainasin kirjastosta full-score pahveja laajemmistakin teoksista kuten mm. "Persialaisella torilla" ja "Luostarin puutarhassa" ja aloin rakennella niiden tutuimmista osista helppoja sovituksia kuuden miehen bändille otsikolla "Pilatut klassikot".
- kun on elänyt teini-ikäiseksi puukasarmissa jossa ei ollut vesijohtoja eikä sisävessaa (vaikka oppikoulussa lähes kaikilla kavereilla oli) ja jossa piti tarttua aamulla lapioon jos ei halunnut kahlata umpihangessa hakemaan vettä tai käymään vessassa niin keskiluokkainen elämäntapa tuntui erittäin tavoittelemisen arvoiselta.

...mutta tuntuu jännältä ylipäätään että tottelee vanhempiaan. Yleensähän nuori valitsee muuta kuin mitä vanhempansa ja/tai edellinen sukupolvi yrittää saada hänet tekemään. Kulttuurien uudistumiskyky perustuu osittain tuohon ilmiöön.

- kaikki perustui ns. järkipuheeseen. Olen joskus aiemminkin kirjoittanutkin miten isäni vastasi kun kerroin parikymppisenä suunnittelevani ravintolamuusikon uraa.
*"oletko varma, että haluat soittaa ravintoloissa vielä kun olet 45?"
*"kyllä olen"
*"oletko varma että sinua halutaan vielä kuunnella kun olet 45?"
- tuo jäi pahasti kaivelemaan päähän. Onneksi kuuntelin järkipuhetta, sillä muutamassa vuodessa ravintolamuusikoiden työtilanne alkoi heiketä diskon vallattua useimmat ravintolat. Sen jälkeen kvintetit supistuivat ensin kvarteteiksi ja hyvin nopeasti trioiksi ja jopa duoiksi. Keskitasoa heikommin laulavalle komppikitaristille ei vaan olisi ollut töitä. Isäni oli sillä kertaa selvästi kaukonäköisempi kuin parikymppinen urasuunnittelija, jolle mm. eläkeasiat ja yli 50-vuotiaana eläminen eivät olleet tulleet mieleenkään.

#2554 kirjoitettu 24.03.2024 16:52

katai kirjoitti:
Oletko ihan tosissasi?

Sikäli kuin olen havainnoinut, harva musiikintekijä katuu taiteellisia saavutuksiaan ja niihin liittyvää elämää. Ennemminkin sitä jos niillä ei saanut tekemisistään toivomaansa taloudellista korvausta - mutta ei luomistyötään ja taiteilijuutta itsessään.


Kyllä mä taidan olla. Sain enemmän taloudellista korvaustakin kuin nuorena kuvittelin, mutta onhan se aika rankkaa työtä. Taiteellisia saavutuksia en koe itselläni varsinaisesti olevan, ja jos onkin niin eivät kyllä ajoittuneet sinne rajuimman työtahdin vuosiin.

Niistä vuosista on jäänyt käteen refluksitauti ja ihan ok soittotaito parilla instrumentilla. Ehkä jonkinlaista nöyryyttä sai roppakaupalla, mut voihan olla että sitä kertyy muissakin hommissa. Maalaan minä toki taulujakin, vaikka sekin
on jollakin tasolla mielestäni turhaa hommaa.

#2555 kirjoitettu 24.03.2024 20:47 Muok:24.03.2024 20:49

Nämä ovat hyviä ja olennaisia kysymyksiä, joten vastaanpa näihin, koska tämä on myös itsereflektointia.


Jos olet kivuliaan rehellinen itsellesi, niin oliko elämässäsi polkuja joiden kulkematta jättäminen nykyisin kaduttaa?

Yleensä ihminen pyrkii tekemään kullakin hetkellä parhaita mahdollisia valintoja, joten niitä on jälkikäteen turha jossitella.

Mutta...enää ei kaduta, koska ymmärrystä on enemmän. Aiemmin harmitti, ettei tullut katsottua musiikkipuolta pidemmälle, että mihin se olisi johtanut. Toisaalta olen voinut toteuttaa luovuutta suht vapaasti. Yli 30 vuotta graafikkona sekä nyt taiteilijana ja välillä sitten musajutuissa. Olen tainnut täällä joskus kertoakin, että 90-luvulla oli niin paljon graafikon töitä kuin jaksoi tehdä ja niin paljon soittokeikkaa, kuin kehtasi ja jaksoi ottaa. Liksa oli sellaista ylilääkärin palkkatasoa ja päivät pitkiä. Sitä kesti n.15 vuotta. Sitten tuli perhettä ja hihna alkoi pyöriä korvien välissä tyhjää. Oli pakko himmata soitot ja keskittyä olennaiseen. Kolme lasta putkeen, niin ihania kuin ne ovat olleetkin, niittasi tietyn vapauden ja vaikutti sitä kautta luomistyöhön. Paukut vaan loppui. Valitsin perheen ja hyväksyin sen, että nyt mennään perheen ehdoilla ja muut asiat taipuvat sen myötä.


Jos näin on, miksi et valinnut kulkea niitä polkuja?

Luulen, että suurin syy on porvarillinen taustani, joka toisaalta toi taloudellista backuppia, mutta toisaalta esti luottamasta täysin omiin kykyihini ja viemästä asioita pidemmälle. Olen aina tuntenut vähän syyllisyyttä kaikista luovista hommista ja tunnen vieläkin lakimiesfaijani oudoksuvan katseen niskassani. Meillä on faijan kanssa hyvät välit, mutta eri arvomaailma. En hingu porvarillisen elämän perään, sillä olen seurannut sitä lähietäisyydeltä.


Jos olisit syntynyt vuonna 2000, mitkä olisivat nyt oman elämäsi tavoitteita niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä?

Varmaan aika samat, jos lapsuuden perhe olisi sama kuin 70-luvulla. En osaa sanoa, tekisinkö toisin, kuitenkaan. Elämä on ollut pääsääntöisesti kivaa.


Mitkä nykynuoriin liittyvät asiat ärsyttävät sinua eniten?

Nykynuorilla tuntuu olevan vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia.

#2556 kirjoitettu 25.03.2024 08:43

Aiemmin harmitti, ettei tullut katsottua musiikkipuolta pidemmälle, että mihin se olisi johtanut.

No tätä oloa ei ole kyllä ollenkaan, vaikka en mikään monia levytyksiä tehnyt kiertuemuusikko ole ikinä siis ollut. Kokeilin kuitenkin kaikenlaista, ilmeisesti itselle riittävällä tasolla. Jos ei pohdi tekemistä, niin tekemättä jättämistä .

#2557 kirjoitettu 25.03.2024 10:12

Snacke kirjoitti:
Aiemmin harmitti, ettei tullut katsottua musiikkipuolta pidemmälle, että mihin se olisi johtanut.

No tätä oloa ei ole kyllä ollenkaan, vaikka en mikään monia levytyksiä tehnyt kiertuemuusikko ole ikinä siis ollut. Kokeilin kuitenkin kaikenlaista, ilmeisesti itselle riittävällä tasolla. Jos ei pohdi tekemistä, niin tekemättä jättämistä .


Se on hyvä, jos on voinut jonkin asian elämässään katsoa niin pitkälle, ettei sen perään tarvitse haikailla. Muistan neljänkympin korvilla, kun tuli valtava pettymys, että tätäkö tämä elämä nyt sitten on, eikö musta tullutkaan maailman valloittajaa millään saralla. Onneksi se vaihe menee ohi ja vanhemmiten oppii ottamaan elämän niin kuin se annetaan. Tietty kiitollisuus siihen, mitä on, lisääntyy.

#2558 kirjoitettu 25.03.2024 13:10 Muok:25.03.2024 13:15

Paljon kiitoksia jälleen vastailuista!
Antoisaa luettavaa ja opiksi otettavaa.




AnttiJ kirjoitti:
[...] muutamassa vuodessa ravintolamuusikoiden työtilanne alkoi heiketä diskon vallattua useimmat ravintolat. Sen jälkeen kvintetit supistuivat ensin kvarteteiksi ja hyvin nopeasti trioiksi ja jopa duoiksi. Keskitasoa heikommin laulavalle komppikitaristille ei vaan olisi ollut töitä.

Oliko sinulla yhtään tunnetason vetoa diskoa yms. tanssikamaa kohtaan?


Jokaisessa genreaallossa on nimittäin mahdollisuutensa. 1970-luvun loppu ja 80-luvun alku (disco > house, Hi-NRG, synthpop) olivat mielenkiintoisia aikoja heille jotka ottivat rumpukoneet, syntikat, sekvensserit yms. osaksi "bändiä".

Olkoonkin että noista teknohärveleistä useimmat olivat silloin pirullisen kalliita - joidenkin hinta vastasi autoa ja/tai taloa. Mutta 1980-luvun puolella olisi saanut halvahkon sekvensserin C64:stä, Amigasta tai tietysti Atarista, ja MIDItettyjä syntikoita alkoi olla markkinoilla - mm. ne kuuluisat DX7 (1983) ja Juno-106 (1984).

[Tietääkseni] musiikinteoreettisen osaamisen ohella vaikeinta genreaaltojen surffaamisessa on ajankohtainen musiikintutkimus sekä nopeahko tuotekehitys [sen hetken] kohderyhmille. Ja oma juttunsa on yrittää tietoisesti luoda tai vahvistaa niitä genreaaltoja. Tuuritapaukset poislukien, moinen on [tietääkseni] psyykettä kuluttavimpia asioita mitä voi itselleen keksiä - mutta samalla yksi mielenkiintoisimpia.

Hieman liittyen linkitettäköön jälleen KLF:n The Manual:

https://archive.org/de...

https://freshonthenet....



AnttiJ kirjoitti:
[...] Isäni oli sillä kertaa selvästi kaukonäköisempi kuin parikymppinen urasuunnittelija, jolle mm. eläkeasiat ja yli 50-vuotiaana eläminen eivät olleet tulleet mieleenkään.

Oletan että klubiin 27 ( https://en.wikipedia.o... ) liittyminen ei sinua yhtään houkuttanut?





Snacke kirjoitti:
[...] Sain enemmän taloudellista korvaustakin kuin nuorena kuvittelin, mutta onhan se aika rankkaa työtä. Taiteellisia saavutuksia en koe itselläni varsinaisesti olevan, ja jos onkin niin eivät kyllä ajoittuneet sinne rajuimman työtahdin vuosiin.

Niistä vuosista on jäänyt käteen refluksitauti ja ihan ok soittotaito parilla instrumentilla. Ehkä jonkinlaista nöyryyttä sai roppakaupalla, mut voihan olla että sitä kertyy muissakin hommissa. Maalaan minä toki taulujakin, vaikka sekin
on jollakin tasolla mielestäni turhaa hommaa.

Olet ehkä joskus liiankin nöyrä?

Mikserissä olevista teoksistasi kuuluu - usein varsin selkeästi - ettet ole ensimmäistä kertaa rodeossa, noin niinkuin lievästi sanottuna.

Tälle kuuntelijalle mm. se Malla-biisi on jäänyt mieleen lajissaan esimerkillisenä. Ja vanhuuskisan teoksestasi jäi mieleen kertominen äänimaailmalla.






SampoM kirjoitti:
[...] Nykynuorilla tuntuu olevan vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia.

Aspirationaalisesti ja ympäripyöreästi puhuen, väitän että velvollisuuksien kyseenalaistaminen on pitkällä tähtäimellä hyvä suunta.

Ulkoapäin määrätyt "pakkovelvollisuudet" ovat nähdäkseni psyykkinen ansa joka johtaa aina jonkinlaisiin traumoihin tai asennesolmuihin.
Parempaa on jos velvollisuutensa saa valita itse. Silloin - olettaen että valitsi niitä enemmän kuin nolla - niiden täyttämiseen on vahvin mahdollinen motivaatio, eikä ainakaan täyden järjen hetkinä kehtaa syyttää seurauksista muita.

Jos ei millenniaalit, niin ainakin heidän lapsensa päässevät näkemään arkea jossa pakkovelvollisuuksien määrä - ainakin työelämän osalta - on tuntuvasti pienempi nykyiseen nähden.
Kun se mitä pidetään nyt "loisimisena" on kulttuuritasolla "dekriminalisoitu" - mahdollistajana mm. materiaalisen perushyvinvoinnin tuottaminen lähes täysin konetyönä - siirryttäneen vaiheeseen jossa tuottavaa elämää luotsaa ensisijaisesti toimijuus ( https://fi.wikipedia.o... ).

***

Ideaalitilanteessa ihmisen ainoa "pyhä velvollisuus" olisi kai "be excellent to eachother" eli vapaasti suomennettuna "olkaa parhaimpianne toisillenne". Kaikki muu on johdettavissa tuosta tapauskohtaisesti, ainakin jos siihen saa tarpeeksi tietoa ja ajatusaikaa.




SampoM kirjoitti:
[...] Muistan neljänkympin korvilla, kun tuli valtava pettymys, että tätäkö tämä elämä nyt sitten on, eikö musta tullutkaan maailman valloittajaa millään saralla. Onneksi se vaihe menee ohi ja vanhemmiten oppii ottamaan elämän niin kuin se annetaan. Tietty kiitollisuus siihen, mitä on, lisääntyy.

Liittyen tulee mieleen yli nelikymppisiä joilla jonkinlainen valloitusdraivi tuntuu jatkuneen (joskus jopa voimistuneen) iän myötä, vaikka saavutuksia olisikin.

Tuo ilmenee hyvin erilaisilla tavoilla, ei siis pelkästään jatkamalla aiempien valintojen tiellä. Esimerkiksi niin että taitelija alkaakin duunariksi tai yrittäjäksi tähdäten taloushierarkiassa etenemiseen, tai niin että duunari/yrittäjä siirtyy panostamaan enemmän taiteilijapuoleensa - ja niin edelleen.

Onko tosiaan niin ettei sinulla ole enää nälkää "valloituksiin", missään muodossa?

#2559 kirjoitettu 25.03.2024 14:00

katai kirjoitti:

Oliko sinulla yhtään tunnetason vetoa diskoa yms. tanssikamaa kohtaan?

Jokaisessa genreaallossa on nimittäin mahdollisuutensa. 1970-luvun loppu ja 80-luvun alku (disco > house, Hi-NRG, synthpop) olivat mielenkiintoisia aikoja heille jotka ottivat rumpukoneet, syntikat, sekvensserit yms. osaksi "bändiä".

Olkoonkin että noista teknohärveleistä useimmat olivat silloin pirullisen kalliita - joidenkin hinta vastasi autoa ja/tai taloa. Mutta 1980-luvun puolella olisi saanut halvahkon sekvensserin C64:stä, Amigasta tai tietysti Atarista, ja MIDItettyjä syntikoita alkoi olla markkinoilla - mm. ne kuuluisat DX7 (1983) ja Juno-106 (1984).

[Tietääkseni] musiikinteoreettisen osaamisen ohella vaikeinta genreaaltojen surffaamisessa on ajankohtainen musiikintutkimus sekä nopeahko tuotekehitys [sen hetken] kohderyhmille. Ja oma juttunsa on yrittää tietoisesti luoda tai vahvistaa niitä genreaaltoja. Tuuritapaukset poislukien, moinen on [tietääkseni] psyykettä kuluttavimpia asioita mitä voi itselleen keksiä - mutta samalla yksi mielenkiintoisimpia.

Hieman liittyen linkitettäköön jälleen KLF:n The Manual:

https://archive.org/de...

https://freshonthenet....


Kyllä diskoon oli tunnetason vetoa, mutta vain tanssilattialle. Mm. Donna Summer, Labelle ja E,W&F olivat suosikkejani eivätkä BeeGeesin vedotkaan tuntuneet yhtään vieraille korvaan. Nuottiarkistonikin sisältää ainakin tunnetuimmat diskohitit jos niistä vain on tehty pahveja ja olen niitä huvikseni aikanaan yksin soitellutkin.

Senaikaisista bändivirityksistä ei olisi ollut diskomusiikin soittajiksi koska kokoonpanot olivat joko liian pieniä (trio) tai vääränlaisia (ei kosketinsoittajia). Sellaista vetoa ei ollut, että olisin lähtenyt aktiivisesti rakentelemaan diskomusiikkibändiä; kun soittaminen on muuttunut selkeästi harratukseksi ovat bändikaverit tärkeämpiä kuin se pystyykö bändi taipumaan johonkin uuteen genreen.

Se on taivahan tosi, että tredinhaistelijan homma on varmaan yksi busineksen vaikeimmista ja kuluttavimmista. Arvioimani elokuva "Spinning Gold" antaa viihteellisyydestään huolimatta asiasta jonkinmoisen kuvan ja erityisesti siitä miten pienestä kaikki voi olla kiinni. Nykyisin on tosin jossain määrin epäselvää mikä biisi on aito ykköshitti ja mikä on nostettu isolla rahalla ja kuunteluboteilla kuuntelulistojen kärkipäähän. Kärjistäen: onko suosion takana artisti ja biisi vai levy-yhtiön myyntijohtaja.

Oletan että klubiin 27 ( https://en.wikipedia.o... ) liittyminen ei sinua yhtään houkuttanut?

Joo, ei todellakaan houkuttanut. Sen muistan, että Jimi H:n kuoleman otin aikanaan tosi raskaasti.

#2560 kirjoitettu 26.03.2024 12:25

Mikä on maailman anteliain kansakunta?

Donation.